Koronakulut on korvattava kunnille täysimääräisesti
23.8.2021 18:54:16 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriön parhaillaan lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa kuntien avustusten korvaustasoa ollaan kuitenkin laskemassa 40–65 prosenttiin toteutuneista kuluista. Vähennystä perustellaan kunnille jo maksetuilla valtionosuuserillä sekä kunnan omalla henkilökunnalla tehdyllä työllä.
- Avustus on maksettava täysimääräisenä toteutuneiden kulujen mukaan, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä on edelleen taloudelliset edellytykset selviytyä epidemian leviämisen estämisestä sekä koronapotilaiden hoidosta, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntaliiton keväällä 2021 toteuttaman selvityksen mukaan koronan aiheuttamat lisäkulut nousevat kunnilla, kuntayhtymillä ja sairaanhoitopiireillä peräti 1,4 miljardiin euroon jo vuoden 2021 aikana. Noin puolet lisäkuluista aiheutuu testauksesta.
Täysimääräisestä avustuksesta ei voi vähentää peräti 25 prosenttiyksikköä, koska kunnille myönnetty peruspalvelujen valtionosuusmääräraha kohdistuu kaikkiin lakisääteisiin peruspalveluihin. Koronasta aiheutuneet kulut ovat lisäkuluja, joita ei ole huomioitu etukäteen vuoden 2021 valtionosuutta mitoitettaessa. Hoitovelan osalta on selkeytettävä sen laskentatapaa ja kustannustehokasta valtionavustustapaa.
Kustannukset on luvattu kohdistaa kunnittain. Tämä on suuri lupaus erityisesti isoille kaupungeille, joissa kustannukset ovat nousseet maan keskiarvoja korkeammaksi.
- Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirit ovat tehneet kalliita laiteinvestointeja muun muassa hengityslaitteisiin sekä laitteisiin, joilla testejä analysoidaan ja sekvensoidaan. Tämä on osaltaan lisännyt etenkin suurien kaupunkien kustannuksia entisestään, muistuttaa varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Epidemian neljännen aallon taltuttamiseksi on erityisen tärkeää, että koronan vastaista työtä kuten testausta jatketaan edelleen. Jotta kunnilla olisi edelleen taloudelliset edellytykset esimerkiksi testien tekemiseen, pitää kulut korvata täysimääräisesti.
Lisätietoja:
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2006
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote
Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.
Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande
Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme