Koronan vaikutukset vaihtelevat selvästi alueittain – lääkärikäyntejä siirretty eniten Uudellamaalla, vähiten Pohjois-Pohjanmaalla

Syksyn aikana kerätyistä FinSote-kyselyn tuloksista ilmenee, että koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea. Hyvinvointialueiden välillä on havaittavissa selkeitä eroja siinä, miten hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu, miten epidemia on heikentänyt väestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta ja miten epidemia on vaikuttanut elintapoihin. 

Vaikutukset lääkärikäynteihin ja arkielämään korostuvat Uudenmaan alueella, jossa koronaepidemia on ollut vakavin. Itä-Uudellamaalla joka kolmas hoitokäynti lääkärillä tai hoitajalla ei ole toteutunut suunnitellusti maaliskuun 2020 alun jälkeen, kun vastaava luku koko maassa on 22 prosenttia. Peruuntuneita tai siirtyneitä käyntejä raportoi myös joka neljäs 55 vuotta täyttänyt Helsingistä, Vantaa-Keravalta ja Länsi-Uudeltamaalta.  Vähiten muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta, jossa luku on noin 15 prosenttia.

”Peruuntuneet tai siirtyneet käynnit aiheuttavat huolta, sillä palvelutarpeiden patoutuminen ja hoidon lykkääntyminen voi aiheuttaa terveysongelmien syvenemistä ja avutarpeen lisääntymistä pidemmällä aikavälillä ”, kertoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto THL:stä.

THL:n laajaan FinSote-kyselytutkimukseen lisättiin tänä syksynä osio, jossa selvitettiin koronaepidemian vaikutuksia arkielämään ja palveluiden käyttöön. Kyselyyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ole. Tiedonkeruu alkoi 15.9. ja jatkuu edelleen. Nyt julkaistut tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä saatuihin 16 600 vastaukseen. 

Yksinäisyys lisääntynyt koko maassa

Tulosten mukaan joka viides 20−74-vuotiaista kokee, että koronaepidemia on heikentänyt taloudellista tilannetta vähintään jonkin verran. Taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain pahimmalle epidemia-alueelle pääkaupunkiseudulle, vaan myös Varsinais-Suomessa ja Lapissa taloudellisen tilanteen heikentyminen on hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin.

Sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen näkyy kaikkialla Suomessa. Eniten yksinäisyys on kuitenkin lisääntynyt Helsingissä, missä noin 44 prosenttia vastaajista kokee yksinäisyyden lisääntyneen, mikä on selkeästi suurempi osuus kuin koko maassa (32 %).

Vastaavasti etätyön lisääntymisessä on suuret alue-erot: helsinkiläisistä etätyötä koronaepidemian aikana on lisännyt keskimäärin 74 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa on 48 prosenttia.

Liikunta vähentynyt erityisesti yli 80-vuotiailla

Ikääntyneistä erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikuntaa koronaepidemian vuoksi. Vaikka sosiaaliset rajoitukset koskivat myös 70–80-vuotiaita, he pystyivät todennäköisesti helpommin ulkoilemaan tavanomaiseen tapaan.

”Havainnot huolestuttavat, sillä lyhytkin tauko liikunnassa voi alentaa toimintakykyä, vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja lisätä avuntarvetta. Toisaalta noin 10 prosentilla yli 80-vuotiaista liikunta oli jopa lisääntynyt, mikä kertoo, että osalla iäkkäistä on ollut voimavaroja reagoida muuttuneeseen tilanteeseen”, toteaa THL: erikoistutkija Katja Ilmarinen. 

Lisäksi

• 80 vuotta täyttäneistä 42 prosenttia kertoi yksinäisyyden lisääntyneen, kun 20–69-vuotiailla vastaava osuus oli 31 prosenttia.
• Joka viides yli 80-vuotias kertoi, että univaikeudet ja painajaiset ovat lisääntyneet.
• Yli 70-vuotiaat raportoivat muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin saman verran kuin vastaajat keskimäärin, reilulla viidenneksellä.

Erityisesti toimintarajoitteisten ihmisten hyvinvointi heikentynyt

Monet hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat yleisempiä toimintarajoitteisilla ihmisillä verrattuna muuhun väestöön. Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet ovat entisestään heikentäneet heidän tilannettaan.

• Toimintarajoitteisista ihmisistä useampi (29 %) kuin muusta väestöstä (22 %) kertoi hoitokäynnin siirtyneen tai peruuntuneen maaliskuun alun 2020 jälkeen.
• Toimintarajoitteisista ihmisistä useampi (46 %) kuin muusta väestöstä(30 %) koki, että koronaepidemia oli lisännyt yksinäisyyden tunnetta.
• Toimintarajoitteisista 20−74-vuotiaista suurempi osa (33 %) kuin muusta samanikäisestä väestöstä (20 %) arvioi, että koronaepidemia on heikentänyt heidän taloudellista tilannettaan ainakin jonkin verran.

Katso oman hyvinvointialueesi tilanne täältä

Diaesitys tuloksista liitteenä.

Lisätietoa

FinSote-tutkimus:

Suvi Parikka
vastaava tutkija, kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7959

Finsote-tutkimus

Ikääntyneet:

Katja Ilmarinen
erikoistutkija
puh. 029 524 6788

Tutkimushanke: ikääntyneet

Toimintarajoitteiset:

Päivi Sainio
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8767

Tutkimushanke: toimintarajoitteiset ihmiset

Palveluiden käyttö:

Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7252

sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi(at)thl.fi