Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Koronapandemia kasvatti suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien kustannuksia

Jaa
Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2020.

Vuoden 2020 aikana koronapandemiaan varautuminen ja palvelujen järjestäminen toivat kunnille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Samanaikaisesti joitakin kuntalouteen myönteisesti vaikuttavia (tuloja tuovia kuten asiakasmaksut) toimintoja jouduttiin supistamaan. Valtiovallan toimesta kunnille korvataan koronapandemian aiheuttamia kustannuksia vuoden 2020 osalta, mutta pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset mm. hoito- ja palveluvelan kertyminen tulevat näkymään sosiaali- ja terveydenhuollossa vielä useiden vuosien ajan.

Kuntien talousluvuista ja kuntakohtaisista kommenteista käy ilmi, että ikääntymisen myötä hoitotarvikkeiden, ennalta ehkäisevien kotona annettavien palvelujen sekä välimuotoisten palvelujen tarve ja kysyntä ovat kasvaneet huomattavasti. ”Sama pätee lastensuojelupalvelujen ja mielenterveyspalveluihin, molempien kysyntä on ollut selkeässä kasvussa erityisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi”, toteaa erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta.

Erikoissairaanhoidon avohoidon osuus suurinta keskisuurten kuntien kustannuksista

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikävakioimattomat kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 1,28 miljardia euroa. Tästä kokonaissummasta sosiaalitoimen kustannukset ovat noin 560 miljoonaa euroa ja terveystoimen kustannukset hieman yli 718 miljoonaa euroa. Terveystoimen kustannuksiin sisältyvät sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kustannukset.

Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat 3 747 euroa asukasta kohti. Ikävakioituina kustannukset olivat 3 714 euroa asukasta kohden. Kustannuksiltaan suurimmat kunnat olivat Kainuu (4 362 euroa asukasta kohti), Salo (3 868 euroa/asukas) ja Lohja (3 765 eu-roa/asukas). Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Sipoo, jossa ikävakoidut kustannukset olivat 3 337 euroa asukasta kohti. Euromääräisesti suurin kustannuslisäys vuonna 2020 oli Keravalla (6,5 %) ja Kainuussa (5,7 %) ja kustannukset vähenivät ainoastaan Kirkkonummella (2,6 %).

”Salossa vuoden 2020 erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset laskivat verrattuna vuoteen 2019. Mitään yhtä selkeää syytä erikoissairaanhoidon kustannusten laskulle ei ole. Voidaan olettaa, että aiemmin tehdyillä panostuksilla perusterveydenhuollon lääkärien erityis-osaamiseen (psykiatri, fysiatri, geriatrian erikoislääkärit) on ollut vaikutusta”, arvioi Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta.

Terveyskeskussairaalassa on ollut mahdollista hoitaa entistä vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon toimitettiin vuonna 2020 noin 1300 edellisvuotta vähemmän ja ei kiireelliset hoidot jäivät toteuttamatta.

Viime vuonna koronaviruksesta huolimatta henkilöstökulut olivat noin 0,6 miljoonaa edellisvuotta pienemmät. ”Ennakkoon pelättiin, että korona nostaisi merkittävästi henkilöstökuluja, mutta Salon kulukehityksessä näkyy sekä sijaisten että sosiaalityön palveluiden rekrytointiongelmat. Tarvetta sijaisille on ollut, mutta rekrytointi on ollut hankalaa. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä vakituisen henkilöstön kuormittumiseen ja näkyä viiveellä mm. sairauspoissaoloissa”, Anneli Pahta kertoo.

Suurissa kaupungeissa perusterveydenhuollon osalta avoterveyden-huollon ja kotihoidon kustannukset roimassa kasvussa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteenlasketut kustannukset olivat noin 5,37 miljardia euroa. Summalla katettiin noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut, joka kattaa 38 % koko maan väestöstä.

Edelliseen vuoteen verrattuna ikävakioidut kustannukset asukasta kohden kasvoivat kaikissa kaupungeissa yhteensä 2,2 %, mutta kasvu oli voimakkainta Kuopiossa 5,5 %, Tampereella 3,8 % sekä Oulussa 3,2 %. Vertailukaupungeissa käytettiin terveyden- ja vanhustenhuoltoon 2 305 - 2 774 euroa asukasta kohti vuonna 2020.

Perusterveydenhuollon osuus kustannuksista oli 48 % ja erikoissairaanhoidon osuus 52 %. Turussa ja Oulussa on korkeimmat erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, kun taas Vantaalla ja Espoossa on panostettu perusterveydenhuollon avoterveydenhuoltoon. Kustannusten kasvu oli kaikkein maltillisinta Turussa 0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen.

“Vantaalla kustannuksia aiheuttivat mm. lisähenkilöstö, suojavaatteet ja tehostettu siivous sekä lentokentällä tapahtuva terveysturvallisuustoiminta, pandemiaterveysasematoiminta ja tartunnanjäljitys”, kertoo terveyspalvelujen johtaja Eila Koivunen. Pandemian vuoksi osassa palveluja vastaanottokäyntien määrä laski aiemmista vuosista. Lisäksi koronapandemia vaikutti henkilöstön saatavuuteen; osa vakansseista oli täyttämättä.

Toisaalta toimintamalleja muutettiin etävastaanottona tapahtuvaksi. Esimerkiksi lääkärivastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotot, diabetesvastaanotot ja päihdepalveluiden ryhmävastaanotot.

“Fysioterapiaan pääsi ilman lähetettä, joten lääkärikäyntejä väheni. Kotisairaanhoidon toimintamallia kehitettiin niin, että potilasta hoidettiin mahdollisimman pitkään kotona. Näillä vältettiin päivystyskäyntejä. Sosiaalitoimen ympärivuorokautisessa hoidossa on siirretty laitoshoitopainotusta tehostettuun ja kuntouttavaan palveluasumiseen”, taustoittaa Eila Koivunen. Mielenterveyshoitajat siirtyivät erikoissairaanhoidosta terveydenhuollon avopalveluihin, jolloin erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät.

“Pandemiavuodesta oppineena säilytetään hyvät uudet käytänteet, kuten etävastaanotto. Kustannusvertailu on ollut apuna toimintojen kehittämisessä. Vallitseva hoitajapula on huolestuttava terveyspalveluissa”, summaa Koivunen.

Lisätietoja: 

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866 

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye