Koronapandemia kasvatti suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien kustannuksia

Vuoden 2020 aikana koronapandemiaan varautuminen ja palvelujen järjestäminen toivat kunnille huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Samanaikaisesti joitakin kuntalouteen myönteisesti vaikuttavia (tuloja tuovia kuten asiakasmaksut) toimintoja jouduttiin supistamaan. Valtiovallan toimesta kunnille korvataan koronapandemian aiheuttamia kustannuksia vuoden 2020 osalta, mutta pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset mm. hoito- ja palveluvelan kertyminen tulevat näkymään sosiaali- ja terveydenhuollossa vielä useiden vuosien ajan.

Kuntien talousluvuista ja kuntakohtaisista kommenteista käy ilmi, että ikääntymisen myötä hoitotarvikkeiden, ennalta ehkäisevien kotona annettavien palvelujen sekä välimuotoisten palvelujen tarve ja kysyntä ovat kasvaneet huomattavasti. ”Sama pätee lastensuojelupalvelujen ja mielenterveyspalveluihin, molempien kysyntä on ollut selkeässä kasvussa erityisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi”, toteaa erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta.

Erikoissairaanhoidon avohoidon osuus suurinta keskisuurten kuntien kustannuksista

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen ikävakioimattomat kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 1,28 miljardia euroa. Tästä kokonaissummasta sosiaalitoimen kustannukset ovat noin 560 miljoonaa euroa ja terveystoimen kustannukset hieman yli 718 miljoonaa euroa. Terveystoimen kustannuksiin sisältyvät sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kustannukset.

Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat 3 747 euroa asukasta kohti. Ikävakioituina kustannukset olivat 3 714 euroa asukasta kohden. Kustannuksiltaan suurimmat kunnat olivat Kainuu (4 362 euroa asukasta kohti), Salo (3 868 euroa/asukas) ja Lohja (3 765 eu-roa/asukas). Vertailukunnista pienimmillä kustannuksilla sosiaali- ja terveystoimensa järjesti Sipoo, jossa ikävakoidut kustannukset olivat 3 337 euroa asukasta kohti. Euromääräisesti suurin kustannuslisäys vuonna 2020 oli Keravalla (6,5 %) ja Kainuussa (5,7 %) ja kustannukset vähenivät ainoastaan Kirkkonummella (2,6 %).

”Salossa vuoden 2020 erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset laskivat verrattuna vuoteen 2019. Mitään yhtä selkeää syytä erikoissairaanhoidon kustannusten laskulle ei ole. Voidaan olettaa, että aiemmin tehdyillä panostuksilla perusterveydenhuollon lääkärien erityis-osaamiseen (psykiatri, fysiatri, geriatrian erikoislääkärit) on ollut vaikutusta”, arvioi Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta.

Terveyskeskussairaalassa on ollut mahdollista hoitaa entistä vaativampaa hoitoa tarvitsevia potilaita. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon toimitettiin vuonna 2020 noin 1300 edellisvuotta vähemmän ja ei kiireelliset hoidot jäivät toteuttamatta.

Viime vuonna koronaviruksesta huolimatta henkilöstökulut olivat noin 0,6 miljoonaa edellisvuotta pienemmät. ”Ennakkoon pelättiin, että korona nostaisi merkittävästi henkilöstökuluja, mutta Salon kulukehityksessä näkyy sekä sijaisten että sosiaalityön palveluiden rekrytointiongelmat. Tarvetta sijaisille on ollut, mutta rekrytointi on ollut hankalaa. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä vakituisen henkilöstön kuormittumiseen ja näkyä viiveellä mm. sairauspoissaoloissa”, Anneli Pahta kertoo.

Suurissa kaupungeissa perusterveydenhuollon osalta avoterveyden-huollon ja kotihoidon kustannukset roimassa kasvussa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteenlasketut kustannukset olivat noin 5,37 miljardia euroa. Summalla katettiin noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut, joka kattaa 38 % koko maan väestöstä.

Edelliseen vuoteen verrattuna ikävakioidut kustannukset asukasta kohden kasvoivat kaikissa kaupungeissa yhteensä 2,2 %, mutta kasvu oli voimakkainta Kuopiossa 5,5 %, Tampereella 3,8 % sekä Oulussa 3,2 %. Vertailukaupungeissa käytettiin terveyden- ja vanhustenhuoltoon 2 305 - 2 774 euroa asukasta kohti vuonna 2020.

Perusterveydenhuollon osuus kustannuksista oli 48 % ja erikoissairaanhoidon osuus 52 %. Turussa ja Oulussa on korkeimmat erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, kun taas Vantaalla ja Espoossa on panostettu perusterveydenhuollon avoterveydenhuoltoon. Kustannusten kasvu oli kaikkein maltillisinta Turussa 0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen.

“Vantaalla kustannuksia aiheuttivat mm. lisähenkilöstö, suojavaatteet ja tehostettu siivous sekä lentokentällä tapahtuva terveysturvallisuustoiminta, pandemiaterveysasematoiminta ja tartunnanjäljitys”, kertoo terveyspalvelujen johtaja Eila Koivunen. Pandemian vuoksi osassa palveluja vastaanottokäyntien määrä laski aiemmista vuosista. Lisäksi koronapandemia vaikutti henkilöstön saatavuuteen; osa vakansseista oli täyttämättä.

Toisaalta toimintamalleja muutettiin etävastaanottona tapahtuvaksi. Esimerkiksi lääkärivastaanotot, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotot, diabetesvastaanotot ja päihdepalveluiden ryhmävastaanotot.

“Fysioterapiaan pääsi ilman lähetettä, joten lääkärikäyntejä väheni. Kotisairaanhoidon toimintamallia kehitettiin niin, että potilasta hoidettiin mahdollisimman pitkään kotona. Näillä vältettiin päivystyskäyntejä. Sosiaalitoimen ympärivuorokautisessa hoidossa on siirretty laitoshoitopainotusta tehostettuun ja kuntouttavaan palveluasumiseen”, taustoittaa Eila Koivunen. Mielenterveyshoitajat siirtyivät erikoissairaanhoidosta terveydenhuollon avopalveluihin, jolloin erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät.

“Pandemiavuodesta oppineena säilytetään hyvät uudet käytänteet, kuten etävastaanotto. Kustannusvertailu on ollut apuna toimintojen kehittämisessä. Vallitseva hoitajapula on huolestuttava terveyspalveluissa”, summaa Koivunen.

Lisätietoja: 

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysasioiden johtaja, p. 050 596 9866 

Anu Nemlander, erityisasiantuntija, p. 050 563 6180

Maria Pernu, erityisasiantuntija, p. 050 475 8096