Koronapandemia on ajanut mielenterveysomaiset kriisiin

Arviolta joka toinen suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriöihin. Koronapandemian takia hoitoon hakeutuminen on viivästynyt, osa mielenterveyspalveluista keskeytynyt ja huoli läheisten hyvinvoinnista korostunut.

Läheisen psyykkinen oireilu vaikuttaa aina myös omaisiin. Koronakriisin myötä mielenterveysomaiset ovat jääneet entistä enemmän yksin ja joutuvat toimimaan sairastuneen apuna ilman riittävää tukea. Kun sairastuneen vointi sekä hoidon saanti ja laatu heikkenevät, tilanteet kotona kriisiytyvät. Monet omaisista ovat jaksamisensa äärirajoilla. Pahimmillaan sairastuneiden läheiset voivat ajautua tilanteeseen, jossa he jäävät kokonaan ilman hengähdystaukoja. Tämä lisää mielenterveysomaisten omaa sairastumisriskiä. Normaalioloissakin noin 46 % omaisista on vaarassa masentua itse raskaan elämäntilanteensa vuoksi.

Myös FinFami Pirkanmaan tuoreen kyselyn tuloksissa näkyy mielenterveysomaisten hyvinvoinnin väheneminen: lähes joka toisen jaksaminen on heikentynyt tai suorastaan romahtanut koronapandemian aikana. Kyselyyn vastanneista kolmasosa kokee myös mielenterveyden ongelmiin sairastuneen läheisensä voinnin heikentyneen ja 14% suorastaan romahtaneen viime kuukausien aikana. Erityisen huolestuttavaa oli, että osa sairastuneista ei ole saanut minkäänlaista hoitoa. Tämä heijastuu suoraan omaisiin.

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset iskevät kaikkein kovimmin jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin. Muutokset näkyvät voimakkaasti erityisesti lapsiperheissä ja ikääntyneiden mielenterveysomaisten arjessa. Heidän tilanteensa on tunnistettava, olemassaolonsa tunnustettava ja heille on kyettävä tarjoamaan apua ja tukea.

– Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat Suomessa näkymätön ryhmä. Viimeistään nyt heidän tilanteeseensa täytyy herätä. Alaikäisen lapsen ei missään olosuhteissa tule olla hoitovastuussa sairastuneesta vanhemmastaan, vaatii FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Koronaohjeistusten ja riskiryhmään kuulumisen vuoksi osa mielenterveysomaisista ei voi tavata läheisiään lainkaan tai vaan etäyhteyksien avulla. Myös läheisen rooli sairastuneen oikeuksien valvojana on korostunut.

– Erityisesti ikäihmisten kokema yksinäisyys ja huoli läheisistä on kestämätöntä. Tähän on puututtava, eikä ketään saa jättää yksin, korostaa Hytönen.

Mielenterveysomaisten hyvinvointikyselyssä 2019 kävi ilmi, että lähes 80%:lle sairastuneen läheisistä hoitotaho ei ole kertonut omaisille suunnatusta tuesta, eikä se ole tarjonnut välineitä läheisten jaksamisen tukemiseen. Näin ei saa olla. Myös sairastuneiden läheiset on huomioitava.

Mielenterveysomaisten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa tarjoamalla sekä sairastuneille että läheisille riittävää ja oikea-aikaista tukea. Erityisesti matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut sekä psykososiaalisen tuen saatavuus on taattava, myös poikkeusaikana. Koronakriisin jälkihoitoon tarvitaan kunnilta ja valtiolta panostuksia mielenterveys-, päihde- ja perhetyöhön.

– Sairastuneen hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta ei saa kaatua omaisten harteille. Nyt jos koskaan tarvitaan ennakointia ja rohkeita toimia perheiden tukemisen muodossa.

Linkki Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin valtakunnalliseen kyselyyn:

https://www.finfamipirkanmaa.fi/ajankohtaista/raportti-koronatilanteen-vaikutuksista-mielenterveys-ja-paihdeomaisten-ja-heidan-laheistensa-elamaan/