Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa – sairaanhoitopiirien välillä kuitenkin huomattavia eroja

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.

Tämä käy ilmi tuoreista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaraporteista, jotka julkaistiin Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta.

”Korona-aikana sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen”, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.

Kulutus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin

Hyvä uutinen on, että antibioottien kokonaiskulutus laskee edelleen kaikissa sairaanhoitopiireissä Suomessa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. 

Erot näkyvät etenkin piperasilliini-tatsobaktaamin ja sienilääkkeiden kulutuksessa. Niillä alueilla, missä piperasilliini-tatsobaktaamia käytetään eniten, määrät ovat jopa nelinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä. Sienilääkkeiden kohdalla erot kulutuksessa ovat suurimmillaan lähes kaksinkertaisia.

Antibioottien kulutusta seurataan, jotta voidaan havaita mahdolliset ongelmakohdat sekä käynnistää toimet, joilla kulutusta voidaan vähentää ja kohdistaa tarkemmin.  

”Lääkekulutuksen alueellista seurantaa ja raportointia olisi parannettava Suomessa. Jos sairaanhoitopiirissä ei tiedetä, miten esimerkiksi sen alueen sairaaloissa ja avohoidossa käytetään antibiootteja, on asiaan mahdotonta puuttua. Jos antibioottien runsas kulutus tunnistetaan, myös hoitokäytäntöjä voidaan tarkistaa. Näin etenkin laajakirjoisten, eli useisiin eri bakteereihin tehoavien, mikrobilääkkeiden kulutusta saataisiin vähennettyä”, sanoo THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi. 

Ero muihin Pohjoismaihin on kaventunut 

Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin edelleen kaventunut.

• Suomessa penisilliinien kulutus on selvästi vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta yhdistelmävalmisteita (penisilliini ja beetalaktamaasin estäjä) sekä ensimmäisen ja toisen sukupolven kefalosporiinien kulutusta.
• Karbapeneemien kulutus oli Suomessa selvästi runsaampaa kuin muissa Pohjoismaissa vuonna 2019.
• Kolmannen polven kefalosporiinien kulutus taas oli vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Suomessa mikrobilääkekulutusta seurataan sekä kansallisesti että osana Euroopan tautikeskus ECDC:n koordinoimaa seurantaverkostoa. Seuranta perustuu lääkkeiden myyntirekisterien tietoihin. Vuonna 2020 kaikki 27 EU- ja kaksi ETA-maata toimittivat kulutustietoja seurantaverkostoon.

Lisätietoja

Mikrobilääkekulutus Suomessa 2013–2020 -raportti 
THL 

Mikrobilääkkeiden kulutus Euroopassa -raportti
ECDC

Euroopan antibioottipäivä 18.11.

Mikrobilääkeresistenssin seuranta 

Katja Koukkari
tutkija
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Emmi Sarvikivi
ylilääkäri
THL
etunimi.sukunimi@thl.fi