Koronasulku ei pahasti järkyttänyt ikäihmisten arkea

Muuttumattoman arjen taustalla oli usein mahdollisuus muokata hiukan päivittäisiä toimiaan, kuten lisätä puhelinyhteydenottoja ja panostaa yksin tehtäviin harrastuksiin. Näin arki oli mahdollista säilyttää mielekkäänä. Joskus muuttumattoman arjen taustalla oli kuitenkin se, että arki oli jo ennen pandemiaa ollut liikkumisvaikeuksien ja yksinäisyyden takia rajoitettua. Pandemia-aika ei tuonut tähän muutosta.
Joillekin harrastukset olivat olleet tärkeitä ja tarjonneet sosiaalisia kontakteja, mutta niitä ei voinut pandemian aikana jatkaa. Näin oli esimerkiksi silloin, kun toiminta tapahtui palvelutaloissa, joihin ei voinut korona-aikana mennä. Niille, joille palvelutalojen tarjoama palvelu- ja harrastusympäristö oli ollut tärkeää, korona-ajan arki tuntui aiempaa huonommalta ja horjutti hyvinvointia.
Joissakin tapauksissa juuri korona-aika sulkuineen tarjosi mahdollisuuksia keskittyä itselle tärkeään asiaan, jolle ei aiemmin ollut ollut yhtä paljoa aikaa. Tällainen asia oli esimerkiksi luonnossa liikkuminen. Jotkut myös käänsivät mielessään tapahtumat positiiviseen valoon, ja suhteuttivat rajoitusten yksilöille aiheuttamat haitat laajempaan kokonaisuuteen. Tämä koski esimerkiksi palvelutalojen vierailurajoituksia.
– Usein ei tulla ajatelleeksi sitä, että ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että on tärkeä omalle yhteisölleen. Moni vanhempi ihminen suhtautui koronan aiheuttamiin rajoituksiin tyynesti ja halusi tehdä oman osansa yhteisön suojelemiseksi. He myös arvostivat rajoituksia siksi, koska näkivät, että niiden tarkoitus oli suojella heitä itseään. He kokivat ne yhteiskunnan arvostuksena vanhempia ihmisiä kohtaan, toteaa tutkijatohtori Päivi Ahosola.
Tutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.
Puhelinhaastatteluihin osallistui 31 henkilöä, jotka olivat iältään 64–96-vuotiaita. Osa haastatelluista asui palvelutalossa ja osa tavallisessa asunnossa. Haastattelut tehtiin kesällä 2020.
SoWell-tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tietoa hankkeesta, sen uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Alkuperäinen julkaisu:
Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, ennakkojulkaisu.
DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Päivi Ahosola, tutkijatohtori
paivi.i.ahosola@tuni.fi
050 436 7282
Outi Jolanki, dosentti
outi.jolanki@tuni.fi
040 190 1660
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme