Tampereen yliopisto

Koronasulku ei pahasti järkyttänyt ikäihmisten arkea

Jaa
Yli 65-vuotiaat suhtautuivat koronapandemian vaatimiin muutoksiin arjessaan joustavasti ja sopeutuen. Tämä ilmenee uudesta puhelinhaastatteluihin pohjautuvasta tutkimuksesta. Monen haastatellun arki oli säilynyt melko ennallaan. Joidenkin arki oli kuitenkin muuttunut huonommaksi ja hyvinvointi heikentynyt erityisesti sosiaalisten kontaktien harvenemisen takia. Oli niitäkin, jotka olivat kokeneet muutokset jopa hyvinä ja tarpeellisina.
Kuva: GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus (gerec.fi)
Kuva: GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus (gerec.fi)

Muuttumattoman arjen taustalla oli usein mahdollisuus muokata hiukan päivittäisiä toimiaan, kuten lisätä puhelinyhteydenottoja ja panostaa yksin tehtäviin harrastuksiin. Näin arki oli mahdollista säilyttää mielekkäänä. Joskus muuttumattoman arjen taustalla oli kuitenkin se, että arki oli jo ennen pandemiaa ollut liikkumisvaikeuksien ja yksinäisyyden takia rajoitettua. Pandemia-aika ei tuonut tähän muutosta.

Joillekin harrastukset olivat olleet tärkeitä ja tarjonneet sosiaalisia kontakteja, mutta niitä ei voinut pandemian aikana jatkaa. Näin oli esimerkiksi silloin, kun toiminta tapahtui palvelutaloissa, joihin ei voinut korona-aikana mennä. Niille, joille palvelutalojen tarjoama palvelu- ja harrastusympäristö oli ollut tärkeää, korona-ajan arki tuntui aiempaa huonommalta ja horjutti hyvinvointia.

Joissakin tapauksissa juuri korona-aika sulkuineen tarjosi mahdollisuuksia keskittyä itselle tärkeään asiaan, jolle ei aiemmin ollut ollut yhtä paljoa aikaa. Tällainen asia oli esimerkiksi luonnossa liikkuminen. Jotkut myös käänsivät mielessään tapahtumat positiiviseen valoon, ja suhteuttivat rajoitusten yksilöille aiheuttamat haitat laajempaan kokonaisuuteen. Tämä koski esimerkiksi palvelutalojen vierailurajoituksia.

– Usein ei tulla ajatelleeksi sitä, että ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että on tärkeä omalle yhteisölleen. Moni vanhempi ihminen suhtautui koronan aiheuttamiin rajoituksiin tyynesti ja halusi tehdä oman osansa yhteisön suojelemiseksi. He myös arvostivat rajoituksia siksi, koska näkivät, että niiden tarkoitus oli suojella heitä itseään. He kokivat ne yhteiskunnan arvostuksena vanhempia ihmisiä kohtaan, toteaa tutkijatohtori Päivi Ahosola.

Tutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.

Puhelinhaastatteluihin osallistui 31 henkilöä, jotka olivat iältään 64–96-vuotiaita. Osa haastatelluista asui palvelutalossa ja osa tavallisessa asunnossa. Haastattelut tehtiin kesällä 2020.

SoWell-tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Tietoa hankkeesta, sen uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.


Alkuperäinen julkaisu:
Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, ennakkojulkaisu.
DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Päivi Ahosola, tutkijatohtori
paivi.i.ahosola@tuni.fi
050 436 7282


Outi Jolanki, dosentti
outi.jolanki@tuni.fi
040 190 1660

Kuvat

Kuva: GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus (gerec.fi)
Kuva: GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus (gerec.fi)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye