Koronasulku ei pahasti järkyttänyt ikäihmisten arkea
12.11.2021 12:43:05 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Muuttumattoman arjen taustalla oli usein mahdollisuus muokata hiukan päivittäisiä toimiaan, kuten lisätä puhelinyhteydenottoja ja panostaa yksin tehtäviin harrastuksiin. Näin arki oli mahdollista säilyttää mielekkäänä. Joskus muuttumattoman arjen taustalla oli kuitenkin se, että arki oli jo ennen pandemiaa ollut liikkumisvaikeuksien ja yksinäisyyden takia rajoitettua. Pandemia-aika ei tuonut tähän muutosta.
Joillekin harrastukset olivat olleet tärkeitä ja tarjonneet sosiaalisia kontakteja, mutta niitä ei voinut pandemian aikana jatkaa. Näin oli esimerkiksi silloin, kun toiminta tapahtui palvelutaloissa, joihin ei voinut korona-aikana mennä. Niille, joille palvelutalojen tarjoama palvelu- ja harrastusympäristö oli ollut tärkeää, korona-ajan arki tuntui aiempaa huonommalta ja horjutti hyvinvointia.
Joissakin tapauksissa juuri korona-aika sulkuineen tarjosi mahdollisuuksia keskittyä itselle tärkeään asiaan, jolle ei aiemmin ollut ollut yhtä paljoa aikaa. Tällainen asia oli esimerkiksi luonnossa liikkuminen. Jotkut myös käänsivät mielessään tapahtumat positiiviseen valoon, ja suhteuttivat rajoitusten yksilöille aiheuttamat haitat laajempaan kokonaisuuteen. Tämä koski esimerkiksi palvelutalojen vierailurajoituksia.
– Usein ei tulla ajatelleeksi sitä, että ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että on tärkeä omalle yhteisölleen. Moni vanhempi ihminen suhtautui koronan aiheuttamiin rajoituksiin tyynesti ja halusi tehdä oman osansa yhteisön suojelemiseksi. He myös arvostivat rajoituksia siksi, koska näkivät, että niiden tarkoitus oli suojella heitä itseään. He kokivat ne yhteiskunnan arvostuksena vanhempia ihmisiä kohtaan, toteaa tutkijatohtori Päivi Ahosola.
Tutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.
Puhelinhaastatteluihin osallistui 31 henkilöä, jotka olivat iältään 64–96-vuotiaita. Osa haastatelluista asui palvelutalossa ja osa tavallisessa asunnossa. Haastattelut tehtiin kesällä 2020.
SoWell-tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tietoa hankkeesta, sen uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Alkuperäinen julkaisu:
Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, ennakkojulkaisu.
DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Päivi Ahosola, tutkijatohtori
paivi.i.ahosola@tuni.fi
050 436 7282
Outi Jolanki, dosentti
outi.jolanki@tuni.fi
040 190 1660
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
