Koronasulku ei pahasti järkyttänyt ikäihmisten arkea
12.11.2021 12:43:05 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Muuttumattoman arjen taustalla oli usein mahdollisuus muokata hiukan päivittäisiä toimiaan, kuten lisätä puhelinyhteydenottoja ja panostaa yksin tehtäviin harrastuksiin. Näin arki oli mahdollista säilyttää mielekkäänä. Joskus muuttumattoman arjen taustalla oli kuitenkin se, että arki oli jo ennen pandemiaa ollut liikkumisvaikeuksien ja yksinäisyyden takia rajoitettua. Pandemia-aika ei tuonut tähän muutosta.
Joillekin harrastukset olivat olleet tärkeitä ja tarjonneet sosiaalisia kontakteja, mutta niitä ei voinut pandemian aikana jatkaa. Näin oli esimerkiksi silloin, kun toiminta tapahtui palvelutaloissa, joihin ei voinut korona-aikana mennä. Niille, joille palvelutalojen tarjoama palvelu- ja harrastusympäristö oli ollut tärkeää, korona-ajan arki tuntui aiempaa huonommalta ja horjutti hyvinvointia.
Joissakin tapauksissa juuri korona-aika sulkuineen tarjosi mahdollisuuksia keskittyä itselle tärkeään asiaan, jolle ei aiemmin ollut ollut yhtä paljoa aikaa. Tällainen asia oli esimerkiksi luonnossa liikkuminen. Jotkut myös käänsivät mielessään tapahtumat positiiviseen valoon, ja suhteuttivat rajoitusten yksilöille aiheuttamat haitat laajempaan kokonaisuuteen. Tämä koski esimerkiksi palvelutalojen vierailurajoituksia.
– Usein ei tulla ajatelleeksi sitä, että ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu tunne siitä, että on tärkeä omalle yhteisölleen. Moni vanhempi ihminen suhtautui koronan aiheuttamiin rajoituksiin tyynesti ja halusi tehdä oman osansa yhteisön suojelemiseksi. He myös arvostivat rajoituksia siksi, koska näkivät, että niiden tarkoitus oli suojella heitä itseään. He kokivat ne yhteiskunnan arvostuksena vanhempia ihmisiä kohtaan, toteaa tutkijatohtori Päivi Ahosola.
Tutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä.
Puhelinhaastatteluihin osallistui 31 henkilöä, jotka olivat iältään 64–96-vuotiaita. Osa haastatelluista asui palvelutalossa ja osa tavallisessa asunnossa. Haastattelut tehtiin kesällä 2020.
SoWell-tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tietoa hankkeesta, sen uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Alkuperäinen julkaisu:
Ahosola Päivi, Tuominen Katariina, Tiainen Kristina, Jylhä Marja & Jolanki Outi (2021) Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana. Gerontologia, ennakkojulkaisu.
DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.103376
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Päivi Ahosola, tutkijatohtori
paivi.i.ahosola@tuni.fi
050 436 7282
Outi Jolanki, dosentti
outi.jolanki@tuni.fi
040 190 1660
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Digitaidot eivät pelasta, jos algoritmiset järjestelmät lisäävät eriarvoisuutta10.8.2026 14:23:06 EEST | Tiedote
Digitalisaatiota pidetään hyvinvointivaltion kehittämisen kannalta välttämättömänä. Samalla on herännyt huoli siitä, että osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle julkisen hallinnon nopean digitalisaation seurauksena. Keskustelussa ongelmien syyksi tarjotaan usein kansalaisten puutteellisia digitaitoja, vaikka taustalla vaikuttaa myös joukko rakenteellisia tekijöitä.
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
