Koronatapausten nopea tunnistaminen on tärkeää – testauskapasiteetin noustessa se auttaa rajoittamaan epidemian etenemistä

Koronavirustestauksen nopea lisääminen Suomessa on tärkeää. Siitä alkaen, kun COVID-19-epidemia havaittiin Kiinassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on korostanut, että sairastuneiden nopea tunnistaminen, hoito eristysolosuhteissa sairaalassa tai kotona sekä altistuneiden karanteeni kotona ovat tehokkaita tapoja estää jatkotartuntoja. 

Riittävän näytteenotto-, testaus- ja tartunnanjäljittämiskapasiteetin tulee olla käytössä jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja kaikilla keskeisillä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla. Yksityisten terveyspalveluiden tuottajien tulee tukea tätä toimintaa.

Testitulos auttaa jokaista sairastunutta suojaamaan lähipiiriään mahdolliselta tartunnalta. Testauksen lisääminen parantaa myös epidemian leviämisen ajantasaista seurantaa sekä torjuntatoimien oikean ajoituksen ja laajuuden arviointia.

Suomen kapasiteetti ei vielä riitä kaikkien koronavirusepäilyjen testaamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat sekä eri laboratoriot ovat ponnistelleet jatkuvasti testauskapasiteetin lisäämiseksi, jotta kapasiteetti vastaisi tarvetta. Tällä hetkellä laboratoriot pystyvät tutkimaan noin 2500 näytettä päivässä.

Testaus on ketju, joka alkaa terveydenhuollossa tehtävästä näytteenotosta. Tämän jälkeen näyte tutkitaan laboratoriossa. Tuloksen perusteella potilasta hoidetaan, hänet eristetään ja tartuntaketjut jäljitetään.

Koko ketjun suorituskyky paranee sitä mukaa kun henkilöstöön, välineisiin, reagensseihin ja suojaimiin liittyviä resurssiongelmia saadaan ratkottua. Myös laatu on olennaista. Kiireessä käyttöönotettu uusi testausmenetelmä voi antaa vääriä vastauksia.

Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä EU:n tautien ehkäisyn ja torjunnan keskuksen ECDC:n tavoitteiden mukaisesti testikapasiteettia nostetaan Suomessa jatkuvasti. Koska kapasiteetti on ollut rajallinen, sairaanhoitopiirit ja THL ovat joutuneet yhdessä priorisoimaan testattavia ryhmiä.

Testejä on tehty niille, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita. Lisäksi on testattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia, sillä hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava. Jo nyt sairaanhoitopiireillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus tutkia myös muita koronatartuntaepäilyjä. Tämä mahdollisuus laajenee jatkuvasti.

Jo sairastetun taudin tutkimisessa käytetään vasta-ainetestejä

Vasta-ainetesteillä voidaan osoittaa elimistön reaktio virukselle eli vasta-aineiden muodostuminen. Testi näyttää positiivisen tuloksen vasta kun infektio on jatkunut pidempään tai kun henkilö on siitä jo parantunut. Siksi testi ei sovellu akuutin infektion toteamiseen, mutta toimii sen arviointiin, onko henkilö aiemmin sairastanut COVID-19-taudin.

Tällä hetkellä Suomessa on todettu yhteensä 1446 COVID-19-tapausta, mikä on noin 0,03 prosenttia koko väestöstä. Vaikka toteamattomia tautitapauksia on todennäköisesti selvästi enemmän, vasta-ainetutkimuksien laaja-alainen käyttö taudilta jo suojassa olevien löytämiseksi ei ole tällä hetkellä perusteltua.

THL:n ja yhteistyökumppaneiden tutkimushanke selvittää lähiviikkoina, paljonko vähäoireisia tai tietämättään tartunnan saaneita on väestössä. Tämä seuranta auttaa olennaisesti epidemian kulun ja tehtyjen toimien tehokkuuden seurannassa. Pidemmällä aikavälillä verinäytetulokseen perustuva tieto mahdollisesta suojasta taudilta voi olla arvokas. Tosin vielä ei tiedetä suojan tasoa tai kestoa.

Lisätietoja

Blogi: Miten tartunnalta voi suojautua ja epidemiaa rajata?

Ajankohtaista koronaviruksesta

Taneli Puumalainen
ylilääkäri
THL
p. 029 524 6080
etunimi.sukunimi@thl.fi

Carita Savolainen-Kopra
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 8884
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mika Salminen
johtaja, terveysturvallisuus
THL
p. 029 524 8454
etunimi.sukunimi@thl.fi