Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Koronatestaus rajanylityspaikoilla: Matkustajien vastuullinen toiminta on keskeistä taudin torjunnassa (tiedotetta täydennetty)

Jaa

*Klo 15.10 julkaistusta tiedotteesta puuttui kappale tekstiä pakkokeinojen käytöstä. Se on lisätty tähän julkaisuun.* Koronaviruksen torjunta rajanylityspaikalla on moniviranomaisyhteistyötä, johon osallistuvat raja- ja liikenneviranomaisten lisäksi kunnat ja osin myös aluehallintovirastot. Aluehallintoviraston toiminta koronapandemian torjunnassa keskittyy tartuntatautilain mukaisesti kuntien ohjaukseen ja valvontaan – myös rajanylityspaikkojen terveysturvallisuusjärjestelyjen osalta. Kunnilla ja kuntayhtymillä on torjuntatyössä keskeinen operatiivinen rooli, niin myös maahan saapuvien matkustajien ohjaamisessa koronatesteihin ja testausten järjestämisessä maahantulopaikoissa. Viime kädessä matkustajien oma toiminta on kuitenkin aina avainasemassa.

Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspisteillä. Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain perusteella määrätä kunnan järjestämään terveystarkastuksen esimerkiksi tietyssä kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskelleille ihmisille. Käytännössä näin voitaisiin toimia esimerkiksi silloin, jos kunta ei järjestä testausta, joka olisi tarpeen koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Kunnat ovat aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan toimineet resurssiensa puitteissa tehokkaasti, järjestäneet testimahdollisuuden rajanylityspaikoilla ja ohjanneet ns. korkean koronariskin maista tulevat matkustajat testeihin.

Tartuntatautilain peruslähtökohta terveystarkastuksiin osallistumisessa on vapaaehtoisuus. Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto voi päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on henkilölle pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Päätöstä edeltäisi vapaaehtoisen terveystarkastuksen tarjoaminen. Tarkastuksen osana voitaisiin ottaa välttämättömiä näytteitä, kuten koronatesti. Niin sanottuja massapäätöksiä ei nykylain puitteissa voi tehdä, vaan päätös pitäisi tehdä jokaisen henkilön osalta yksilöllisesti, tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Aluehallintovirastot eivät ole tehneet tällaisia päätöksiä toimialueillaan, eivät myöskään rajanylityspaikoissa.

Saavutettaisiinko testeihin pakottamisesta tavoiteltu hyöty?

Päätöksenteko pakollisista koronatestauksista on yksi irrallinen asia laajemmassa rajojen terveysturvallisuuskysymyksessä. Harkinnan testauksen tarpeesta tekee ensi kädessä kunnan tartuntatautiviranomainen rajanylityspaikalla, ja sitä ohjaa tutkittavan perusoikeuksien kunnioitus.

- Rajalla otettu testi kertoo vain henkilön senhetkisen tilanteen, muistuttaa aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. - Oireettoman matkustajan tulisi jäädä kahden viikon omaehtoiseen karanteeniin tai hänestä tulisi ottaa toinen testi kolmen vuorokauden kuluttua maahan saapumisen jälkeen.

Maahantulijan pitäisi joka tapauksessa olla omaehtoisessa karanteenissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaisesti toisen negatiivisen testituloksen saamiseen saakka. Kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön karanteeniin, jos tämän on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen koronavirustartunnalle eikä mahdollisen tartunnan leviämisen estämistä voida luotettavasti muuten varmistaa.

- Mikä siis olisi lisäarvo siinä, jos testistä kieltäytyjälle tehtäisiin päätös pakollisesta terveystarkastukseen osallistumisesta, jonka seurauksena henkilö määrättäisiin karanteeniin, kun testistä kieltäytyjän olisi voinut määrätä karanteeniin ilman terveystarkastustakin? Nikunen toteaa.

Viranomaisen pitää noudattaa pakkokeinojen käytössä erityisen suurta harkintaa. Pakollinen terveystarkastus ei ole oikeasuhtainen eikä välttämättömäksi katsottava toimi, jos tartuntataudin leviäminen voidaan ehkäistä määräämällä terveystarkastuksesta tai testistä kieltäytyvä henkilö karanteeniin sen edellytysten täyttyessä.

Ihmisten sitoutuminen koronaviruksen leviämistä ehkäiseviin toimintaohjeisiin on keskeisintä taudin tehokkaassa torjunnassa. Jokaisen yksittäisen ihmisten toimintaa esimerkiksi karanteenimääräysten noudattamisessa ei voida käytännössä valvoa. Pakolla tehty koronatesti ei todennäköisesti paranna ihmisen sitoutumista turvaohjeisiin, joita tarvitaan koronatestistä huolimatta.

Rajojen terveysturvallisuuden edistäminen on maahantulopaikoilla tärkeää, mutta siihen on muitakin keinoja kuin testien ottaminen väkisin oireettomalta ihmiseltä: ensisijaisesti neuvonta, selkeä ohjeistus omaehtoisesta karanteenista ja muista koronaviruksen leviämistä ehkäisevistä käytännöistä sekä testeihin ohjaaminen ja testauksen sujuvuus. Kunnat tekevät jatkuvaa työtä rajojen terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja kehittävät toimintatapoja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Toimintaa ohjaa lainsäädäntö sekä lääketieteellinen tietämys tartuntatautien torjunnan toimista ja niiden vaikuttavuudesta mutta myös vaikutuksista tutkittavan henkilön kannalta.

Lisätietoa:

Lisätietoa:

aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen, p. 0295 016 564
ylijohtaja Merja Ekqvist, p. 0295 016 271
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

aluehallintoylilääkäri Sami Remes, p. 0295 016 876
ylijohtaja Soile Lahti, p. 0295 016 800
Itä-Suomen aluehallintovirasto

aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen, p. 0295 017 350
ylijohtaja Kaisa Ainasoja, p. 0295 017 345
Lapin aluehallintovirasto

aluehallintoylilääkäri Katja Paakkola, p. 0295 018 093
ylijohtaja Mikael Luukanen, p. 0295 018 092
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield, p. 0295 018 587
ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

aluehallintoylilääkäri Pasi Eskola, p. 0295 017 573
ylijohtaja Terttu Savolainen, p. 0295 017 551
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

sähköpostit etunimi.sukunimi@avi.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket



Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Yhteistyökokous lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoon pääsyn varmistamiseksi Kuopiossa - aluehallintovirasto jatkaa valvontaa20.9.2021 13:20:12 EEST | Tiedote

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyökokouksen Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saattamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Yhteistyössä palvelujen järjestämiseksi Kuopion kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä on ollut merkittäviä ongelmia, ja hoitoon pääsyssä on ollut pitkiä viiveitä.

Tieto lainsäädännön muutoksesta ei ole mennyt perille – erityisesti rakennusalan pienyrityksissä puutteita syöpävaaran torjunnassa20.9.2021 00:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat työperäistä syöpää. Lainsäädännön muutos, jolla pyritään suitsimaan syöpävaaralliselle pölylle altistumista työpaikalla, astui voimaan vuoden 2020 alussa. “Työperäisiä sairauksia aiheuttavat altistumiset kemiallisille ja biologisille tekijöille. Suurimpia ammattitautialtisteita ovat mineraalipölyt, kuten asbestit, kvartsi, talkki ja sementti”, kertoo ylitarkastaja Mikko Koivisto aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Lain voimaantulon jälkeen työsuojeluviranomaiset ovat tarkastaneet yli eri toimialojen 700 työpaikkaa, joista yli 90 prosentissa uuden asetuksen noudattamisessa oli huomauttamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme