Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Koronatuet toivat kuntatalouteen hetkellisen helpotuksen ja puskurin tulevaan

Jaa

Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden valossa kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuosikatteet vahvistuivat kaikissa kuntakokoryhmissä, eikä syömävelkaa jouduttu ottamaan juuri lainkaan.

Kuntatalouden vahvistumista selittävät valtion myöntämät kertaluontoiset koronatuet ja kunnallisverojen odotettua parempi kehitys. Vahvan tulokehityksen ohella menot kasvoivat maltillisesti, sillä koronatilanteen vuoksi useat kuntien toiminnot olivat suljettuina kevään ja syksyn aikana. Kunnissa nähtiin myös ennätyksellinen määrä lomautuksia.

- Se, mitä nyt näemme tilinpäätösarvioissa, on kuitenkin vain hengähdystauon tarjoava jäävuoren huippu. Kuntakentällä tiedostetaan hyvin, että koronaan liittyvät menopaineet ovat suuret, eikä lähivuosien tulokehitys tuo enää vastaavaa kasvua, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kunnat ja kuntayhtymät saivat koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin valtiolta tukea noin kolme miljardia euroa.

- Ilman valtion koronatukia kuntien syöksykierre olisi jatkunut. Koronatuet näyttävät tilinpäätösarvioiden perusteella kohdistuvan myös odotettua paremmin, sillä isoimpia tuloksia tehneiden kuntien joukossa oli monia Suomen suurimpia kaupunkeja, Karhunen jatkaa.

Suuret kaupungit, suuret tulokset

Vuonna 2020 Manner-Suomen kunnista negatiivisen tuloksen teki vain 27 kuntaa, kun edellisenä vuonna tulos oli alijäämäinen 223 kunnassa. Kaikkien vuonna 2020 negatiivisen tuloksen tehneiden kuntien tappiot jäivät muutamiin miljooniin.

Suurimmat kaupungit tekivät euromääräisesti suurimmat tilikauden tulokset. Kärkipäässä ovat Helsinki (+497 milj. e.), Espoo (+140 milj. e.), Outokumpu (+81 milj. e.), Tampere (+69 milj. e) ja Lahti (+ 43 milj. e.).

Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 2,0 prosenttia, verotulot 4,0 prosenttia ja valtionosuudet 27,2 prosenttia. Kuntien poikkeuksellisen vahvaa kunnallisveroa selittää muun muassa verokorttiuudistus, joka lykkäsi noin 350 miljoonaa euroa kunnallisveroa vuodelta 2019 vuoden 2020 puolelle. Yhteisöverotulojen romahdusta paikkaa yhteisöveron jako-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä.

Kuntayhtymien tilanne oli kokonaisuutena heikko. Joissakin sairaanhoitopiireissä koronan talousvaikutukset näkyivät selvästi, mikä kiertynee jo piakkoin kunnille yhdeksi uudeksi koronaan liittyväksi menopaineeksi.

- Tunnuslukujen taustalla vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä, kuten lakisääteiset muutokset, Sanna Marinin hallituksen liikkeelle laittamat kuntien tehtävien laajennukset sekä väestön ikärakenteen muutokset, sanoo pääekonomisti Minna Punakallio.

Koronatuet puskurina tulevaan

Vaikka kuntien tulot kasvoivat menoja vauhdikkaammin, investointien ja taloustilanteen epävarmuuden vuoksi kunnat ja kuntayhtymät joutuivat turvautumaan myös lisävelanottoon. Erilaisiin investointeihin, esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen, otettiin lainaa yhteensä 1,5 miljardia euroa.

- Pitkällä aikavälillä koronan aiheuttamat kuntien lisäkustannukset ja tulojen menetykset saattavat hyvinkin ylittää valtion myöntämän tuen. Nyt syntynyt ylijäämä puskuroi näitä vaikutuksia. Koronakriisi on päällä eikä sen loppulaskua ole näkyvissä, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

- Hyvästä talousvuodesta huolimatta ikääntyvä väestö ja muuttoliike edellyttävät kunnilta tulevaisuudessa mittavia sopeutustoimia. Väestörakenteen muutokset näkyvät vuosi vuodelta enemmän kuntien talousluvuissa, toteaa kuntatalouden kehityspäällikkö Mikko Mehtonen.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000, minna.karhunen(a)kuntaliitto.fi

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700, timo.reina(a)kuntaliitto.fi

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175, minna.punakallio(a)kuntaliitto.fi

Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö, p. 040 751 5175, mikko.mehtonen(a)kuntaliitto.fi

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Hot och våld ökar fortfarande inom prehospital akutsjukvård – räddningsverken oroade över ökat fysiskt våld vid uppdrag23.2.2021 09:26:36 EETTiedote

Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä23.2.2021 09:24:26 EETTiedote

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

Kommunala beslutsfattarundersökningen: planläggning, bostadspolitik och samarbete med lokala företag viktiga för kommunens livskraft22.2.2021 10:47:10 EETTiedote

En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla

Kuntapäättäjätutkimus: kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tärkeimpiä kunnan elinvoiman edistämisen keinoja22.2.2021 10:33:34 EETTiedote

Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan. - Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi. Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa. - Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat ai

Kuntaliitto ja kaupunkipoliittinen työryhmä: Liikenne 12 -luonnoksessa esitetty yhteisrahoitusmalli tulee korjata12.2.2021 14:43:59 EETTiedote

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä ja Kuntaliitto ovat ottaneet kantaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) luonnoksessa esitettyyn yhteisrahoitusmalliin. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka pitää sisällään valtion ja myös kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme