Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Koronatuilla ei ratkota kuntatalouden ongelmia: Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuntien tehtävien laajennuksista luopumista

Jaa

Valtion kuntapolitiikan vakaus ja ennakoitavuus sekä sitoumuksista kiinni pitäminen ovat epävarmuuden keskellä erityisen tärkeitä, sillä uusien valtuustojen on pystyttävä osaltaan linjaamaan kunnissaan kestävän tulevaisuuden edellyttämiä toimenpiteitä.

Hallituksen kehys- ja puoliväliriihessä tehtävillä päätöksillä tulee katsoa jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kunnille on luotava edellytyksiä huolehtia tehtävistään ja elinvoimastaan vahvistamalla kuntien tulopohjaa sekä karsimalla menojen kasvupaineita. Työttömyyden ja konkurssien määrän mahdollinen kasvu luovat jo itsessään tulopohjaan epävarmuutta.

Kunnat ovat selviytyneet vaikeasta tilanteesta toistaiseksi hyvin. Tätä on edesauttanut se, että valtio on puskuroinut ennakoivasti koronan iskua kuntien talouteen. Esimerkiksi veroprosenttien korotukset ja kuntien työttömyyttä lisäävät toimintojen uudelleenorganisoinnit ovat jääneet vähäisiksi ja investointitaso on säilynyt korkealla.

Koronakriisi on edelleen kesken eikä sen loppulaskua tiedetä. Kuntien meno- ja investointitarpeet ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa väestön ikääntymisen ja korjausvelan vuoksi. Lisäksi tulevina vuosina on hoidettava koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Tulevissa elpymisohjelmissa on sovitettava nykyistä vahvemmin yhteen myös kuntien omat investoinnit ja toimien alueellinen ulottuvuus.

Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ratkota kertaluonteisilla koronatuilla. On tärkeää, että uuden valtuustokauden alkaessa tämä tosiasia pidetään mielessä.

Ehdotuksemme kehysriihen linjauksiin:

  • Välittömät koronasta aiheutuvat, muun muassa testauksiin ja rokottamiseen liittyvät, kustannukset tulee korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille. Täsmätukea tarvitaan myös joukkoliikenteen järjestämiseen.
  • Yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan kehyskauden puoliväliin eli vuoden 2023 loppuun.
  • Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanossa on huomioitava, että kunnille ei tule vyöryttää rahoitusvastuuta valtion liikenneinfrasta, sillä kunnilla on myös oma infra huolehdittavana.
  • Kuntien tehtäviä ei tule kehyskaudella lisätä. Mahdollisista uusista tehtävistä johtuvat kustannukset on korvattava kokonaisuudessaan ja voimaantuloon on varattava riittävästi aikaa. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla.
  • Hallitus kompensoi kuluvalle vuodelle kertaluonteisella valtionosuuden korotuksella kiky-sopimukseen liittyvän noin 250 miljoonan euron valtionosuusvähennyksen. Kehyskaudella tämä kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt laskennallinen valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi.
  • Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen on tehtävä pysyvä korotus. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä.
  • Hallituksen tulee tehdä selkeä päätös työntekijöiden ja työnantajien TE-palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulle.
  • Koronakriisistä elpymisessä on kuntien ja kaupunkien näkökulmasta tärkeää viedä eteenpäin energiamurrosta, ilmastotoimia, saavutettavuutta ja digitalisaatiota edistäviä investointeja. Ratkaisuja on löydettävä muun muassa kuntaomisteisten energialaitosten investointitarpeisiin energiaturpeen poltosta luovuttaessa, laajakaistan edistämiseen sekä yhteensopivien tietojärjestelmien rakentamiseen.
  • Kuntien tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle tulee luoda edellytyksiä osana julkisen talouden kestävyyden tiekarttaa.
  • Sote-uudistuksen vaikutukset on huomioitava kuntien taloudessa. Valtion tulee sitoutua korvaamaan kunnille täysimääräisesti sellaiset kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Myös koronan pysyvät vaikutukset sote-siirtolaskelmiin tulee mahdollisuuksien mukaan eliminoida ja huomioida tämä kehyspäätöksessä.
  • Rahapelituotoista rahoitetut nuorisotyön, liikunnan ja taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet on turvattava myös kehyskaudella.
  • Kuntien tulopohjaan ei tule kohdistaa leikkauksia. Kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotukset valtionosuuksiin tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla. Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000

Joona Räsänen, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 547 5590

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 09 771 2095

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Barnens val 2021: vi låter barnen få sina röster hörda!6.4.2021 08:43:45 EEST | Tiedote

I samband med kommunalvalet våren 2021 ordnas också det riksomfattande valet Barnens val. Kommunförbundet, Finlands Juniorhandelskamrar rf och Björneborgs stad är huvudarrangörer för valet. Det viktigaste målet med Barnens val är att stödja och utvidga barnens fostran i demokrati. I vår kampanj låter vi barnen rösta och få sina röster hörda. Barnens val är fullständigt partipolitiskt obundet. Kandidaterna i valet är tecknade figurer som gjorts av finländska illustratörer och som beskrivs i inspirerande och positiva ordalag. Man kan bekanta sig med kandidaterna på webbplatsen för Barnens val. När de vuxna sätter sig in i kommunalvalet får också barnen bekanta sig med olika sätt att påverka samhället. Vid Barnens val har det vanligtvis funnits ett eget valställe för barn i närheten av det officiella röstningsstället för vuxna, där barnen har kunnat rösta under handledning av en vuxen som de haft med sig. På grund av det snabbt föränderliga coronaläget genomförs omröstningen den här gånge

Lasten vaalit 2021: päästämme lapset ääneen!6.4.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Kevään 2021 kuntavaalien yhteydessä järjestetään valtakunnalliset Lasten vaalit. Kuntaliitto, Suomen Nuorkauppakamarit ry ja Porin kaupunki toimivat vaalien pääjärjestäjinä. Lasten vaalien tärkeimpänä tavoitteena on tukea ja laajentaa lasten demokratiakasvatusta. Kampanjassamme päästämme lapset sekä ääneen että äänestämään. Lasten vaalit ovat puoluepoliittisesti täysin sitoutumattomat. Vaalien ehdokkaina toimivat suomalaisten kuvittajien tekemät piirroshahmot, joita kuvaillaan ehdokkaiden esittelyissä innostavin ja positiivisin sanakääntein. Ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Lasten vaalien verkkosivuilla. Aikuisten orientoituessa kuntavaaleihin, myös lapset pääsevät tutustumaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin. Perinteisesti Lasten vaaleissa aikuisten virallisen äänestyspaikan lähellä on ollut lasten omatoiminen vaalipiste, jossa lapset ovat voineet äänestää mukanaan olevan aikuisen opastuksella. Tällä kertaa nopeasti muuttuvan koronatilanteen johdosta äänestys toteutetaan p

Brådska berättigar inte avsteg från målen för vårdreformen9.3.2021 08:31:00 EET | Tiedote

Det råder brett samförstånd i vårt samhälle om målen för vårdreformen. Reformen ska förbättra kvaliteten på och tillgången till servicen och samtidigt trygga systemets hållbarhet på lång sikt. Detta förutsätter bland annat att regionala särdrag beaktas och att det finns en flexibel arbetsfördelning mellan vårdområdena och kommunerna och vittgående möjlighet att anlita olika aktörers expertis som en del av serviceproduktionen. Till exempel har företagen en stor betydelse som producenter av social- och hälsovårdstjänster. De som för närvarande sköter social- och hälsovårdstjänsterna har mestadels fått stå på åskådarplats i beredningen av reformen. De olika aktörernas möjlighet att påverka fel och brister i reformen har varit mycket begränsade. Vi oroar oss för att man gör avkall på reformens mål på grund av brådskan som tidsplanen medför. Det är nödvändigt att reformen uppnår de mål som ställts på den och att de brister som identifierats i lagstiftningen åtgärdas. En av de viktigaste änd

Yhteiskannanotto: kiire ei saa ohittaa sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita9.3.2021 08:30:00 EET | Tiedote

Sote-uudistuksen tavoitteista vallitsee yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. Uudistuksella tulisi pystyä parantamaan niin palveluiden saatavuutta ja laatua kuin varmistamaan järjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimista, hyvinvointialueiden ja kuntien joustavaa työnjakoa ja laajaa mahdollisuutta eri toimijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen osana palvelutuotantoa. Esimerkiksi yritysten merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on huomattava. Uudistusta on valmisteltu tavalla, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista tällä hetkellä vastaaville on jäänyt lähinnä sivusta seuraajien rooli. Eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa uudistukseen liittyvien valuvikojen korjaamiseksi ovat jääneet hyvin rajallisiksi. Kannamme huolta siitä, että uudistuksen tavoitteet ovat väistymässä aikataulutavoitteesta aiheutuvan kiireen tieltä. On välttämätöntä varmistaa, että uudistus johtaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamise

Kommundirektörernas arbetshälsa: Kommundirektörernas arbetsförmåga är god, men på väg att försämras5.3.2021 09:29:59 EET | Tiedote

Enligt en undersökning som Kommunförbundet utförde tillsammans med Keva och Finlands Kommundirektörer rf bedömer tre av fyra (76 %) kommundirektörer att den egna arbetsförmågan är relativt god eller mycket god när det gäller den psykiska belastningen i arbetet. Situationen har försämrats något, år 2018 bedömde 82 % av kommundirektörerna att arbetsförmågan var relativt god eller mycket god.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme