Koronatuilla ei ratkota kuntatalouden ongelmia: Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuntien tehtävien laajennuksista luopumista
Hallituksen kehys- ja puoliväliriihessä tehtävillä päätöksillä tulee katsoa jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kunnille on luotava edellytyksiä huolehtia tehtävistään ja elinvoimastaan vahvistamalla kuntien tulopohjaa sekä karsimalla menojen kasvupaineita. Työttömyyden ja konkurssien määrän mahdollinen kasvu luovat jo itsessään tulopohjaan epävarmuutta.
Kunnat ovat selviytyneet vaikeasta tilanteesta toistaiseksi hyvin. Tätä on edesauttanut se, että valtio on puskuroinut ennakoivasti koronan iskua kuntien talouteen. Esimerkiksi veroprosenttien korotukset ja kuntien työttömyyttä lisäävät toimintojen uudelleenorganisoinnit ovat jääneet vähäisiksi ja investointitaso on säilynyt korkealla.
Koronakriisi on edelleen kesken eikä sen loppulaskua tiedetä. Kuntien meno- ja investointitarpeet ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa väestön ikääntymisen ja korjausvelan vuoksi. Lisäksi tulevina vuosina on hoidettava koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Tulevissa elpymisohjelmissa on sovitettava nykyistä vahvemmin yhteen myös kuntien omat investoinnit ja toimien alueellinen ulottuvuus.
Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ratkota kertaluonteisilla koronatuilla. On tärkeää, että uuden valtuustokauden alkaessa tämä tosiasia pidetään mielessä.
Ehdotuksemme kehysriihen linjauksiin:
- Välittömät koronasta aiheutuvat, muun muassa testauksiin ja rokottamiseen liittyvät, kustannukset tulee korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille. Täsmätukea tarvitaan myös joukkoliikenteen järjestämiseen.
- Yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan kehyskauden puoliväliin eli vuoden 2023 loppuun.
- Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanossa on huomioitava, että kunnille ei tule vyöryttää rahoitusvastuuta valtion liikenneinfrasta, sillä kunnilla on myös oma infra huolehdittavana.
- Kuntien tehtäviä ei tule kehyskaudella lisätä. Mahdollisista uusista tehtävistä johtuvat kustannukset on korvattava kokonaisuudessaan ja voimaantuloon on varattava riittävästi aikaa. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla.
- Hallitus kompensoi kuluvalle vuodelle kertaluonteisella valtionosuuden korotuksella kiky-sopimukseen liittyvän noin 250 miljoonan euron valtionosuusvähennyksen. Kehyskaudella tämä kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt laskennallinen valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi.
- Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen on tehtävä pysyvä korotus. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä.
- Hallituksen tulee tehdä selkeä päätös työntekijöiden ja työnantajien TE-palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulle.
- Koronakriisistä elpymisessä on kuntien ja kaupunkien näkökulmasta tärkeää viedä eteenpäin energiamurrosta, ilmastotoimia, saavutettavuutta ja digitalisaatiota edistäviä investointeja. Ratkaisuja on löydettävä muun muassa kuntaomisteisten energialaitosten investointitarpeisiin energiaturpeen poltosta luovuttaessa, laajakaistan edistämiseen sekä yhteensopivien tietojärjestelmien rakentamiseen.
- Kuntien tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle tulee luoda edellytyksiä osana julkisen talouden kestävyyden tiekarttaa.
- Sote-uudistuksen vaikutukset on huomioitava kuntien taloudessa. Valtion tulee sitoutua korvaamaan kunnille täysimääräisesti sellaiset kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Myös koronan pysyvät vaikutukset sote-siirtolaskelmiin tulee mahdollisuuksien mukaan eliminoida ja huomioida tämä kehyspäätöksessä.
- Rahapelituotoista rahoitetut nuorisotyön, liikunnan ja taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet on turvattava myös kehyskaudella.
- Kuntien tulopohjaan ei tule kohdistaa leikkauksia. Kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotukset valtionosuuksiin tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla. Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.
Lisätietoja:
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000
Joona Räsänen, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 547 5590
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 09 771 2095
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme