Koronatuilla ei ratkota kuntatalouden ongelmia: Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuntien tehtävien laajennuksista luopumista

Hallituksen kehys- ja puoliväliriihessä tehtävillä päätöksillä tulee katsoa jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kunnille on luotava edellytyksiä huolehtia tehtävistään ja elinvoimastaan vahvistamalla kuntien tulopohjaa sekä karsimalla menojen kasvupaineita. Työttömyyden ja konkurssien määrän mahdollinen kasvu luovat jo itsessään tulopohjaan epävarmuutta.

Kunnat ovat selviytyneet vaikeasta tilanteesta toistaiseksi hyvin. Tätä on edesauttanut se, että valtio on puskuroinut ennakoivasti koronan iskua kuntien talouteen. Esimerkiksi veroprosenttien korotukset ja kuntien työttömyyttä lisäävät toimintojen uudelleenorganisoinnit ovat jääneet vähäisiksi ja investointitaso on säilynyt korkealla.

Koronakriisi on edelleen kesken eikä sen loppulaskua tiedetä. Kuntien meno- ja investointitarpeet ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa väestön ikääntymisen ja korjausvelan vuoksi. Lisäksi tulevina vuosina on hoidettava koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Tulevissa elpymisohjelmissa on sovitettava nykyistä vahvemmin yhteen myös kuntien omat investoinnit ja toimien alueellinen ulottuvuus.

Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ratkota kertaluonteisilla koronatuilla. On tärkeää, että uuden valtuustokauden alkaessa tämä tosiasia pidetään mielessä.

Ehdotuksemme kehysriihen linjauksiin:

• Välittömät koronasta aiheutuvat, muun muassa testauksiin ja rokottamiseen liittyvät, kustannukset tulee korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille. Täsmätukea tarvitaan myös joukkoliikenteen järjestämiseen.
• Yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan kehyskauden puoliväliin eli vuoden 2023 loppuun.
• Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanossa on huomioitava, että kunnille ei tule vyöryttää rahoitusvastuuta valtion liikenneinfrasta, sillä kunnilla on myös oma infra huolehdittavana.
• Kuntien tehtäviä ei tule kehyskaudella lisätä. Mahdollisista uusista tehtävistä johtuvat kustannukset on korvattava kokonaisuudessaan ja voimaantuloon on varattava riittävästi aikaa. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla.
• Hallitus kompensoi kuluvalle vuodelle kertaluonteisella valtionosuuden korotuksella kiky-sopimukseen liittyvän noin 250 miljoonan euron valtionosuusvähennyksen. Kehyskaudella tämä kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt laskennallinen valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi.
• Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen on tehtävä pysyvä korotus. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä.
• Hallituksen tulee tehdä selkeä päätös työntekijöiden ja työnantajien TE-palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulle.
• Koronakriisistä elpymisessä on kuntien ja kaupunkien näkökulmasta tärkeää viedä eteenpäin energiamurrosta, ilmastotoimia, saavutettavuutta ja digitalisaatiota edistäviä investointeja. Ratkaisuja on löydettävä muun muassa kuntaomisteisten energialaitosten investointitarpeisiin energiaturpeen poltosta luovuttaessa, laajakaistan edistämiseen sekä yhteensopivien tietojärjestelmien rakentamiseen.
• Kuntien tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle tulee luoda edellytyksiä osana julkisen talouden kestävyyden tiekarttaa.
• Sote-uudistuksen vaikutukset on huomioitava kuntien taloudessa. Valtion tulee sitoutua korvaamaan kunnille täysimääräisesti sellaiset kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Myös koronan pysyvät vaikutukset sote-siirtolaskelmiin tulee mahdollisuuksien mukaan eliminoida ja huomioida tämä kehyspäätöksessä.
• Rahapelituotoista rahoitetut nuorisotyön, liikunnan ja taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet on turvattava myös kehyskaudella.
• Kuntien tulopohjaan ei tule kohdistaa leikkauksia. Kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotukset valtionosuuksiin tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla. Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000

Joona Räsänen, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 547 5590

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 09 771 2095