Koronatuilla ei ratkota kuntatalouden ongelmia: Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kuntien tehtävien laajennuksista luopumista
25.3.2021 12:44:54 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Hallituksen kehys- ja puoliväliriihessä tehtävillä päätöksillä tulee katsoa jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kunnille on luotava edellytyksiä huolehtia tehtävistään ja elinvoimastaan vahvistamalla kuntien tulopohjaa sekä karsimalla menojen kasvupaineita. Työttömyyden ja konkurssien määrän mahdollinen kasvu luovat jo itsessään tulopohjaan epävarmuutta.
Kunnat ovat selviytyneet vaikeasta tilanteesta toistaiseksi hyvin. Tätä on edesauttanut se, että valtio on puskuroinut ennakoivasti koronan iskua kuntien talouteen. Esimerkiksi veroprosenttien korotukset ja kuntien työttömyyttä lisäävät toimintojen uudelleenorganisoinnit ovat jääneet vähäisiksi ja investointitaso on säilynyt korkealla.
Koronakriisi on edelleen kesken eikä sen loppulaskua tiedetä. Kuntien meno- ja investointitarpeet ovat tällä hetkellä kovassa kasvussa väestön ikääntymisen ja korjausvelan vuoksi. Lisäksi tulevina vuosina on hoidettava koronan aikana syntynyt palvelu- ja hoitovelka. Tulevissa elpymisohjelmissa on sovitettava nykyistä vahvemmin yhteen myös kuntien omat investoinnit ja toimien alueellinen ulottuvuus.
Kuntatalouden rakenteellisia ongelmia ei ratkota kertaluonteisilla koronatuilla. On tärkeää, että uuden valtuustokauden alkaessa tämä tosiasia pidetään mielessä.
Ehdotuksemme kehysriihen linjauksiin:
- Välittömät koronasta aiheutuvat, muun muassa testauksiin ja rokottamiseen liittyvät, kustannukset tulee korvata kunnille ja sairaanhoitopiireille. Täsmätukea tarvitaan myös joukkoliikenteen järjestämiseen.
- Yhteisöveron jako-osuuden korotusta jatketaan kehyskauden puoliväliin eli vuoden 2023 loppuun.
- Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanossa on huomioitava, että kunnille ei tule vyöryttää rahoitusvastuuta valtion liikenneinfrasta, sillä kunnilla on myös oma infra huolehdittavana.
- Kuntien tehtäviä ei tule kehyskaudella lisätä. Mahdollisista uusista tehtävistä johtuvat kustannukset on korvattava kokonaisuudessaan ja voimaantuloon on varattava riittävästi aikaa. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla.
- Hallitus kompensoi kuluvalle vuodelle kertaluonteisella valtionosuuden korotuksella kiky-sopimukseen liittyvän noin 250 miljoonan euron valtionosuusvähennyksen. Kehyskaudella tämä kiky-sopimuksen vuosityöajan pidennykseen liittynyt laskennallinen valtionosuusvähennys on poistettava pysyvästi.
- Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen on tehtävä pysyvä korotus. Riittävän rahoituksen merkitys korostuu oppivelvollisuuden laajentumisen myötä.
- Hallituksen tulee tehdä selkeä päätös työntekijöiden ja työnantajien TE-palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulle.
- Koronakriisistä elpymisessä on kuntien ja kaupunkien näkökulmasta tärkeää viedä eteenpäin energiamurrosta, ilmastotoimia, saavutettavuutta ja digitalisaatiota edistäviä investointeja. Ratkaisuja on löydettävä muun muassa kuntaomisteisten energialaitosten investointitarpeisiin energiaturpeen poltosta luovuttaessa, laajakaistan edistämiseen sekä yhteensopivien tietojärjestelmien rakentamiseen.
- Kuntien tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle tulee luoda edellytyksiä osana julkisen talouden kestävyyden tiekarttaa.
- Sote-uudistuksen vaikutukset on huomioitava kuntien taloudessa. Valtion tulee sitoutua korvaamaan kunnille täysimääräisesti sellaiset kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Myös koronan pysyvät vaikutukset sote-siirtolaskelmiin tulee mahdollisuuksien mukaan eliminoida ja huomioida tämä kehyspäätöksessä.
- Rahapelituotoista rahoitetut nuorisotyön, liikunnan ja taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet on turvattava myös kehyskaudella.
- Kuntien tulopohjaan ei tule kohdistaa leikkauksia. Kustannustenjaon tarkistus ja indeksikorotukset valtionosuuksiin tulee tehdä lain edellyttämättä tavalla. Mahdollisten päätösperäisten vero- ja maksuperustemuutosten aiheuttamat menetykset on kompensoitava kunnille.
Lisätietoja:
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000
Joona Räsänen, hallituksen puheenjohtaja, p. 050 547 5590
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 09 771 2095
Yhteyshenkilöt
Riina SiirtolaViestinnän asiantuntija
Puh:050 577 1021riina.siirtola@kuntaliitto.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme