Koronaviruksen esiintyminen jätevedessä voi olla varoitus tartuntojen lisääntymisestä – jätevesilöydösten määrä kasvoi elokuussa
8.9.2020 13:13:23 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Koronan jätevesiseurannassa elokuun lopussa virusta todettiin viidellä sellaisella paikkakunnalla, jolla löydöksiä ei ollut vielä kuun alussa. Elokuun 23.–24. ja 30.–31.8. toteutetuissa seurannoissa koronavirusta löytyi jätevedenpuhdistamoilta Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa.
Huomionarvoista on, että Kouvolan alueella koronatartuntoja ei todettu henkilötestauksessa lainkaan näytteenottoa (24.8.) edeltäneellä viiden viikon ajanjaksolla.
”Se, että virusta esiintyy jätevedessä, mutta todettuja tartuntoja ei ole, on varoitusmerkki. Alueella voi olla tunnistamattomia tartunnan saaneita ja virusta voi kiertää alueen väestössä. Tällöin voi olla tarpeen, että viranomaiset tehostavat epidemian torjuntatoimia, kuten kannustavat asukkaita hakeutumaan koronatesteihin heti jos vähäisiäkin oireita ilmenee”, sanoo THL:n erikoistutkija Tarja Pitkänen.
Muista alueista erityisesti Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa koronatartuntoja on todettu henkilötestauksessa heinäkuun loppupuolelta alkaen. Kuopiossa ja Lappeenrannassa testauksessa on todettu kevään jälkeen yksittäisiä tartuntatapauksia vasta elokuun aikana.
Laajassa seurannassa virusta todettiin 8 sairaanhoitopiirin alueella
Viimeisimmässä laajassa jätevesinäytteiden keruussa 23.–24.8. koronavirusta todettiin kaikkiaan kahdeksan eri sairaanhoitopiirin alueella. Tällöin näytteitä kerättiin viiden viikkoseurantakohteen lisäksi 23 muulta jätevedenpuhdistamolta.
Koronavirusta todettiin 23.–24. elokuuta seuraavilta alueilta:
- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Helsinki (Viikinmäki), Espoo (Suomenoja)
- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Turku (Kakolanmäki)
- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Tampere (Viinikanlahti)
- Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Jyväskylä (Nenäinniemi)
- Satakunnan sairaanhoitopiiri: Rauma (Maanpäänniemi)
- Kymenlaakson sairaanhoitopiiri: Kouvola (Mäkikylä)
- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri: Lappeenranta (Toikansuo)
- Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri: Hämeenlinna (Paroinen).
”Koronavirusta on esiintynyt yksilötestauksessa eri puolilla Suomea, mutta tapausmäärät eivät ole viime viikkoina kasvaneet valtakunnallisesti. Myös jätevesiseuranta osoittaa, että tautitapauksia esiintyy usealla alueella”, Pitkänen sanoo.
Näytteenottoa tiivistetään osassa seurantakohteista – testien herkkyydessä voi olla alueellista eroa
THL tiivistää syyskuun aikana näytteenottoa kuukausiseurantaan osallistuvien jätevedenpuhdistamoiden jätevedestä. Näin pyritään havaitsemaan entistä tehokkaammin tartuntojen leviämistä alueilla, joilla niitä ei ole yksilötestauksella välttämättä todettu.
”Suhteutettuna yksilötestauksessa todettuihin tapausmääriin, jätevesiseurannan testien herkkyys on paikoin hyvin tarkka. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella on todettu viime viikkojen aikana vain yksittäisiä koronavirustapauksia. Silti Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon näytteissä todettiin koronaviruksen geeniperimää”, Pitkänen toteaa.
Toisaalta viemäriverkostojen välillä voi olla menetelmän herkkyydessä eroja, jotka voivat johtua esimerkiksi jäteveden lämpötilasta tai siitä, kuinka paljon jätevedessä on PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritseviä ainesosia.
Esimerkiksi Oulun viikkoseurannassa koronaviruksen geeniperimää ei ole toistaiseksi todettu, vaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu yksilötestauksessa useampia tautitapauksia viime viikkoina.
THL:n hankkeessa koronaviruksen esiintymistä jätevesissä tutkitaan mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista puhdistamattomista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. RNA-löydös jätevedestä ei kerro viruksen tartuttavuudesta, vaan kuvaa koronaviruksen esiintymistä viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa.
Huhtikuun puolessa välissä aloitettua näytekeräystä on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 loppuun saakka.
Lisätietoja:
Koronaviruksen jätevesiseuranta
Koronavirusta todettu jätevesissä usean kaupungin alueella elokuussa (tiedote 20.8.2020)
Tarja Pitkänen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6315
tarja.pitkanen(at)thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
THL viikolla 43/202615.10.2026 15:33:04 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 19.10. Sininauhaliitto sähköisten pelihaittapalveluiden tuottajaksi vuosille 2027–2031. Lisätiedot: riikka.salmelin(at)thl.fi, puh. 029 524 8036 ti 20.10. THL julkaisee suosituksia lähisuhdesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuollut lähisuhdesurmien seurauksena yhteensä 288 aikuista ja lasta. Kansallinen selvitystoiminto auttaisi ehkäisemään uusia surmia, tunnistamaan palvelujärjestelmän puutteita ja vahvistamaan väkivallan ehkäisyä kustannustehok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme