Koronaviruksen estäviä lääkeaineita tunnistettiin uuden tutkimusmenetelmän avulla
25.1.2022 10:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Kahden lääkeaineen, 7-hydroksistaurosporiinin ja bafetinibin, yhdistelmän todettiin ihmissoluilla testattaessa ehkäisevän solujen infektoitumista ja tehostavan toistensa vaikututusta. Yhdistelmä ehkäisi myös koronaviruksen deltavarianttia.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston FHAIVE-asiantuntijakeskuksessa, joka muun muassa kehittää seuraavan sukupolven eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä.
FHAIVE on myös GLP-sertifioitu kansallinen referenssilaboratorio, jossa validoidaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ja joka kehittää integroituja lähestymistapoja kemikaalien turvallisuusarviointiin ja lääkekehitykseen.
Yhteistyössä oli mukana myös Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Queenslandin yliopiston sekä unkarilaisen Eotvos Lorand Research Networkin tutkijoita.
Tutkimuksessa on uutta erityisesti useiden bioinformatiikan ja keminformatiikan menetelmien monipuolinen yhdistäminen.
Tutkimusmenetelmät sopivat muihinkin tarkoituksiin
Laskennallisista menetelmistä toivotaan yhä enemmän apua lääkkeiden kohdentamiseen ja uusien lääkkeiden suunnitteluun.
— Laskennalliset menetelmät keskittyvät kuitenkin vain tiettyihin näkökulmiin patologisissa mekanismeissa, lääkeaineiden vuorovaikutuksessa ja niiden molekyylikohteissa tai lääkeyhdisteiden vaikutuksissa kudoksiin, eikä niitä ole koskaan yhdistetty toimimaan yhdistetyssä tutkimusasetelmassa, toteaa Tampereen yliopiston bioinformatiikan professori Dario Greco, joka johti COVID-19-lääketutkimusta.
— Vaikka globaali rokotuskampanja jatkuu, tarvitaan yhä kiireesti tehokkaita, halpoja ja kestäviä täydentäviä hoitoja, jotka ovat helposti kaikkien ulottuvilla maailmanlaajuisesti, Greco sanoo.
Lääkekehityksen alkuvaiheissa on perinteisesti seulottu laajoja lääkeaineyhdistelmien kirjastoja, mikä on työlästä ja aikaa vievää. Näin ollen luotettava menetelmä, jonka avulla lääkeaineyhdisteitä voidaan laskennallisesti priorisoida, voi merkittävästi nopeuttaa lääkekehitystä ja edistää alan innovaatioita.
— Tässä tutkimuksessa kehittämäämme integroitua strategiaa voidaan soveltaa myös etsittäessä lääkkeitä muihin sairauksiin.
Sopivien lääkeaineiden lisäksi menetelmä tarjoaa myös tiedon siitä, millaisia kemiallisia ominaisuuksia lääkkeessä pitää olla.
Lääketietokannasta geenivaikutuksiin
Tutkimuksessa käytettiin kanadalaisen Albertan yliopiston DrugBank -tietokannan tietoja noin 8 000 lääkkeestä. Niistä 700 valittiin ensin virtuaalisesti seulomalla jatkotarkasteluun. Seulonnassa etsittiin lääkkeitä, jollaisten tutkijat olivat päätelleet mahdollisesti tehoavan koronavirukseen.
Kemiallisten ominaisuuksien ja käytännöllisten tekijöiden kuten hinnan, saatavuuden, kuljetusten ja varastoinnin helppouden perusteella tutkimuksessa päädyttiin 23 syöpä-, mikrobi- ja viruslääkkeeseen, jotka tutkittiin ihmissoluilla. Ihmissoluilla tehtyjen tutkimusten avulla selvitettiin, tehoavatko valitut lääkkeet koronavirusta vastaan.
Samalla FHAIVEn tutkijat kokosivat tiedot näiden 23 lääkkeen kemiallisista rakenteista rakennesanastoksi, jota voidaan hyödyntää uusien lääkkeiden suunnittelussa.
Tutkimuksessa käytettiin neljää toisiaan täydentävää bioinformatiikan lähestymistapaa.
Tutkijat muun muassa vertasivat muutoksia solujen ja kudosten geeniekspressiossa ensin SARS-CoV-2-infektiossa ja sitten tutkittavien lääkkeiden vaikutuksesta. Sen jälkeen lääke-ehdokkaat asetettiin paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka keskeisessä asemassa lääkkeiden kohdegeenit ovat geeniekspressioverkostoissa.
Viime vaiheessa sopivimmat lääkeaineet määriteltiin tutkimuksessa käytettyjen bioinformatiikan ja keminformatiikan lähestymistapojen tuottamien kemiallisten sormenjälkien avulla.
Tutkimus on julkaistu Briefings in Bioinformatics -tiedelehdessä.
Angela Serra+, Michele Fratello+, Antonio Federico, Ravi Ojha, Riccardo Provenzani, Ervin Tasnadi, Luca Cattelani, Giusy del Giudice, Pia A. S. Kinaret, Laura A. Saarimäki, Alisa Pavel, Suvi Kuivanen, Vincenzo Cerullo, Olli Vapalahti, Peter Horvath, Antonio Di Lieto, Jari Yli-Kauhaluoma, Giuseppe Balistreri, Dario Greco*: Computationally prioritized drugs inhibit SARS-CoV-2 infection and syncytia formation. Briefings in Bioinformatics, bbab507, 27 December 2021
+ equal contribution. https://doi.org/10.1093/bib/bbab507
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Bioinformatiikan professori Dario Greco,
dario.greco@tuni.fi (englanniksi)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Henkilövaaka ja mittanauha riittävät: tutut riskitekijät ennustavat sairastumista paremmin kuin kalliit biologisen iän mittarit18.8.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Helposti ja halvalla mitattavat perinteiset sairauksien riskitekijät, kuten painoindeksi, vyötärönympärys, tupakointi ja alkoholinkäyttö, ennustavat sairastuvuutta paremmin kuin epigenetiikkaan perustuvat biologisen iän mittarit.
Turvallisuuspolitiikassa korostuvat usein valta-asemat ja intressit – enemmän kuin itse turvallisuus17.8.2026 14:27:34 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan turvallisuuspoliittiset toimet palvelevat usein enemmän poliittisia päämääriä ja valta-asemien vahvistamista kuin todellista turvallisuuden lisäämistä. Tutkija muistuttaa myös turvallisuusajattelun kaventumisesta: olemme vaarallisella tiellä, jos pelkkien aseiden uskotaan tuottavan turvallisuutta.
Miksi osa kokouksista kuormittaa ja osa innostaa? Uusi tutkimus tunnisti keskeiset laatutekijät17.8.2026 10:29:50 EEST | Tiedote
Kokoukset vievät merkittävän osan asiantuntijoiden työajasta, mutta kaikkia kokoukset eivät kuormita samalla tavalla. Uusi tutkimus tunnisti tekijät, jotka liittyvät sekä kokouskuormitukseen että myönteisiin kokouskokemuksiin. Erityisesti hyvin suunniteltu ja hallittu ajankäyttö on vahvasti yhteydessä vähäisempään kokouskuormitukseen riippumatta työntekijän asemasta, toimialasta, kokousmuodosta tai kokousten määrästä.
Digitaidot eivät pelasta, jos algoritmiset järjestelmät lisäävät eriarvoisuutta10.8.2026 14:23:06 EEST | Tiedote
Digitalisaatiota pidetään hyvinvointivaltion kehittämisen kannalta välttämättömänä. Samalla on herännyt huoli siitä, että osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle julkisen hallinnon nopean digitalisaation seurauksena. Keskustelussa ongelmien syyksi tarjotaan usein kansalaisten puutteellisia digitaitoja, vaikka taustalla vaikuttaa myös joukko rakenteellisia tekijöitä.
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
