Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on lisääntynyt maailmassa koronapandemian aikana. Helsingin yliopiston PEDIA-tutkimusryhmä on selvittänyt ilmiötä ja sen syitä lapsilla Suomessa.
– Diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymisen mekanismit ovat olleet epäselviä, ja keskustelua on käyty siitä, johtuuko lisääntyminen SARS-CoV-2-infektion suorasta vaikutuksesta, vai muista samanaikaisesti muuttuneista ympäristötekijöistä, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip taustoittaa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa 16 prosentilla pandemian 18 ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin vain hyvin harvalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneella lapsella tai nuorella oli elimistössään koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.
Tutkijoiden mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden nousu koronapandemian alkuaikana ei todennäköisesti johdu koronaviruksen suorasta vaikutuksesta, vaan saattaa liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja siitä johtuvaan sosiaaliseen eristäytymiseen.
– Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta. Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen, Knip selittää.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Lancet Diabetes and Endocrinology -tiedelehdessä.
Onko lasten diabeteksen yleistyminen ohimenevää?
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta alle 15-vuotiailla suomalaisilla verrattiin tutkimuksessa kolmeen edeltävään samanpituiseen jaksoon. Koronaviruksen vasta-aineita tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla analysoitiin yhteistyössä professori Olli Vapalahden tutkimusryhmän kanssa.
Ainoastaan viidellä pandemiajaksolla diabetekseen sairastuneella lapsella, eli alle prosentilla yhteensä 785 tutkimusaikana sairastuneesta, löytyi infektiosta johtuvia koronaviruksen vasta-aineita.
– Tutkimusta tulee jatkaa ja selvittää, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiotkin väestössä lisääntyivät, Olli Vapalahti toteaa.
Rekisterit tärkeitä tietolähteitä
– Tutkimus perustui Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon, kertoo Mikael Knip, joka toimii rekisterin vastuulääkärinä.
Tämä kansallinen rekisteri on vuodesta 2002 lähtien kerännyt tietoa sekä näytteitä diabetekseen sairastuneista ja heidän perheenjäsenistään. Rekisteri kattaa tiedot yli 90 prosentista vastasairastuneista, ja sitä ylläpitää HUS Helsingin yliopistollinen sairaala.
– Rekisteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimukselle korvaamatonta tietoa, Knip huomauttaa lopuksi.
Lisätietoja
Mikael Knip, tutkimusjohtaja, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
sähköposti: mikael.knip@helsinki.fi
puh. 050 448 7722
Anna Parviainen, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto ja Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sähköposti: anna.parviainen@helsinki.fi
Olli Vapalahti, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Sähköposti: olli.vapalahti@helsinki.fi
puh. 050 448 8842
Viite: Knip M, Parviainen A, Turtinen M, But A, Härkönen T, Hepojoki J, Sironen T, Iheozor-Ejiofor R, Uğurlu H, Saksela K, Lempainen J, Ilonen J, Vapalahti O, and the Finnish Pediatric Diabetes Register. SARS-CoV-2 and type 1 diabetes in Finnish children – an observational study. Lancet Diabetes and Endocrinology 2023; 11. DOI: doi.org/10.1016/PIIS2213-8587(23)00041-4
Tutkimusryhmän verkkosivut: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/pediatric-diabetes-research-group
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme