Koronavirus iski työllisyyslukuihin - “Koronakriisissä yleinen ansioturva olisi ollut parempaa suhdannepolitiikkaa”
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista käy ilmi, että työllisyys on 79 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteesta. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 72,4 prosenttia vuoden 2020 kesäkuussa.
Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia.
”Valitettavasti trendiluvut antavat nyt liian positiivisen kuvan todellisuudesta. Raakaluvuissa työttömien määrä nimittäin nousi melkein 50 000 viime vuoteen verrattuna ja työllisten määrä laski liki 90 000. Trendilukujen epätarkkuuksien takia on valtavan tärkeää tarkastella myös rekisteripohjaisia lukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta”, Kotamäki sanoo.
Lomautusten määrä oli Työ- ja elinkeinoministeriön keräämissä rekisteripohjaisissa luvuissa poikkeuksellisen korkea. Suomen tuotanto on laskenut vuoden takaiseen verrattuna maaliskuusta lähtien keskimäärin 5,5 prosenttia kuukaudessa. Tuotanto ja työttömyys ovat kytköksissä toisiinsa, joten Suomessa lomautusten määrä on räjähtänyt.
”Lomautettuja oli kesäkuussa noin 117 000 eli yli 100 000 viime vuoden kesäkuuta enemmän. Nämä henkilöt eivät kaikki näy työvoimatutkimuksen luvuissa työttöminä, mutta työttömiä he käytännössä ovat. Tämän vuoksi Suomen lukuja ei voi ongelmitta verrata muiden maiden lukuihin”, Kotamäki sanoo.
”Hyvä uutinen on, että kuluttajien luottamus parantui merkittävästi kesäkuussa, mikä on selkeästi positiivinen signaali. Toivottavasti se olisi kytköksissä lähitulevaisuuden työttömyyskehitykseen, mutta se jää nähtäväksi.”
Kasvanut työttömyys ja suuri lomautusten määrä on tuonut esiin yhden työttömyysturvan katvekohdan eli sen, että vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan.
”Kaikki työttömät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen työttömyysturva pääosin rahoitetaan. Silti vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan. Kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain reilu viisi prosenttia menoista. Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen”, Kotamäki sanoo.
”Koronakriisi on tuonut esiin surullisella tavalla työmarkkinoiden välinputoajien joukon. Toukokuussa 65 000 ihmistä sai peruspäivärahaa. Kassojen jäsenenä nämä ihmiset olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen korvaukseen, mutta nyt he tippuvat perusturvalle. Järjestelmän epäkohta tulisi korjata jo pelkästään yhdenvertaisuuden takia. Koronakriisissä yleinen ansioturva olisi ollut parempaa suhdannepolitiikkaa puhumattakaan työttömän oman tilanteen parantumisesta.”
”Onneksi nyt olemme tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet kannattavat siirtymistä yleiseen ansioturvaa. Nyt on hallituksen vuoro tehdä johtopäätökset ja edistää asiaa. Tässä vaiheessa kyse on poliittisesta tahdosta”, Kotamäki linjaa.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. Nyt Keskuskauppakamarin pääekonomistina toimiva Mauri Kotamäki selvitti edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministerin toimeksiannosta yleiseen ansioturvaan siirtymisen vaihtoehtoja. Selvitystä voi käydä lukemassa täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kauppakamarikysely: Investointikustannukset, heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus hidastavat puhtaan siirtymään investointeja22.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rohkaisevia merkkejä yksityisen sektorin työllisyydestä21.10.2025 09:04:57 EEST | Tiedote
Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.
IMO:n kansainvälisen meriliikenteen päästömaksun lykkääntyminen hidastaa meriliikenteen energiamurrosta17.10.2025 18:45:42 EEST | Tiedote
Kansainvälisessä merenkulkujärjestö (International Maritime Organization IMO) perjantaina päättyneessä ympäristökomitean kokouksessa ei päästy sopuun meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, vaan lopullinen päätös päästömaksuista siirrettiin ensi vuoden syksyyn. Pitkään valmistellun päästömaksujärjestelmän lykkääntyminen on Keskuskauppakamarin ja Suomen Satamat ry:n mukaan harmillista, sillä mekanismi olisi merkittävä askel meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 500 megatonnista yli 700 megatonniin ja yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee merirahtina.
Keskuskauppakamari: Velkakonversiomahdollisuus vahvistaa Suomen pääomamarkkinoiden kilpailukykyä16.10.2025 13:52:02 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari kannattaa torstaina annettua hallituksen esitystä, jolla velkakonversio ehdotetaan lisättäväksi yrityssaneerauslain saneerauskeinoihin. Velkakonversiossa on mahdollista muuntaa velkasaamisia velallisyhtiön osakkeiksi ja mitätöidä yhtiön vanhoja osakkeita. Maksunsaantijärjestyksen tuominen lähemmäksi konkurssin maksunsaantijärjestystä on Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntija Ville Kajalan mukaan erinomainen muutos.
Keskuskauppakamari: Ajokorttisääntelyn uudistus vauhdittaa sähkö- ja kaasukäyttöisten jakeluautojen yleistymistä10.10.2025 10:14:11 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaa ajokorttisääntelyn muutosta elinkeinoelämälle merkittävänä ja pitkään odotettuna edistysaskeleena. Uudistus nopeuttaa siirtymää sähkö- ja kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin jakelu- ja taksiliikenteessä sekä huolto- ja asennuspalveluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme