Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista käy ilmi, että työllisyys on 79 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteesta. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 72,4 prosenttia vuoden 2020 kesäkuussa.
Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia. 

”Valitettavasti trendiluvut antavat nyt liian positiivisen kuvan todellisuudesta. Raakaluvuissa työttömien määrä nimittäin nousi melkein 50 000 viime vuoteen verrattuna ja työllisten määrä laski liki 90 000. Trendilukujen epätarkkuuksien takia on valtavan tärkeää tarkastella myös rekisteripohjaisia lukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta”, Kotamäki sanoo. 

Lomautusten määrä oli Työ- ja elinkeinoministeriön keräämissä rekisteripohjaisissa luvuissa poikkeuksellisen korkea. Suomen tuotanto on laskenut vuoden takaiseen verrattuna maaliskuusta lähtien keskimäärin 5,5 prosenttia kuukaudessa. Tuotanto ja työttömyys ovat kytköksissä toisiinsa, joten Suomessa lomautusten määrä on räjähtänyt. 

”Lomautettuja oli kesäkuussa noin 117 000 eli yli 100 000 viime vuoden kesäkuuta enemmän. Nämä henkilöt eivät kaikki näy työvoimatutkimuksen luvuissa työttöminä, mutta työttömiä he käytännössä ovat. Tämän vuoksi Suomen lukuja ei voi ongelmitta verrata muiden maiden lukuihin”, Kotamäki sanoo. 

”Hyvä uutinen on, että kuluttajien luottamus parantui merkittävästi kesäkuussa, mikä on selkeästi positiivinen signaali. Toivottavasti se olisi kytköksissä lähitulevaisuuden työttömyyskehitykseen, mutta se jää nähtäväksi.” 

Kasvanut työttömyys ja suuri lomautusten määrä on tuonut esiin yhden työttömyysturvan katvekohdan eli sen, että vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan. 

”Kaikki työttömät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen työttömyysturva pääosin rahoitetaan. Silti vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan. Kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain reilu viisi prosenttia menoista. Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen”, Kotamäki sanoo. 

”Koronakriisi on tuonut esiin surullisella tavalla työmarkkinoiden välinputoajien joukon. Toukokuussa 65 000 ihmistä sai peruspäivärahaa. Kassojen jäsenenä nämä ihmiset olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen korvaukseen, mutta nyt he tippuvat perusturvalle. Järjestelmän epäkohta tulisi korjata jo pelkästään yhdenvertaisuuden takia. Koronakriisissä yleinen ansioturva olisi ollut parempaa suhdannepolitiikkaa puhumattakaan työttömän oman tilanteen parantumisesta.” 

”Onneksi nyt olemme tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet kannattavat siirtymistä yleiseen ansioturvaa. Nyt on hallituksen vuoro tehdä johtopäätökset ja edistää asiaa. Tässä vaiheessa kyse on poliittisesta tahdosta”, Kotamäki linjaa.  

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.  Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. Nyt Keskuskauppakamarin pääekonomistina toimiva Mauri Kotamäki selvitti edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministerin toimeksiannosta yleiseen ansioturvaan siirtymisen vaihtoehtoja. Selvitystä voi käydä lukemassa täällä.