Koronavirus iski työllisyyslukuihin - “Koronakriisissä yleinen ansioturva olisi ollut parempaa suhdannepolitiikkaa”
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista käy ilmi, että työllisyys on 79 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteesta. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 72,4 prosenttia vuoden 2020 kesäkuussa.
Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia.
”Valitettavasti trendiluvut antavat nyt liian positiivisen kuvan todellisuudesta. Raakaluvuissa työttömien määrä nimittäin nousi melkein 50 000 viime vuoteen verrattuna ja työllisten määrä laski liki 90 000. Trendilukujen epätarkkuuksien takia on valtavan tärkeää tarkastella myös rekisteripohjaisia lukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta”, Kotamäki sanoo.
Lomautusten määrä oli Työ- ja elinkeinoministeriön keräämissä rekisteripohjaisissa luvuissa poikkeuksellisen korkea. Suomen tuotanto on laskenut vuoden takaiseen verrattuna maaliskuusta lähtien keskimäärin 5,5 prosenttia kuukaudessa. Tuotanto ja työttömyys ovat kytköksissä toisiinsa, joten Suomessa lomautusten määrä on räjähtänyt.
”Lomautettuja oli kesäkuussa noin 117 000 eli yli 100 000 viime vuoden kesäkuuta enemmän. Nämä henkilöt eivät kaikki näy työvoimatutkimuksen luvuissa työttöminä, mutta työttömiä he käytännössä ovat. Tämän vuoksi Suomen lukuja ei voi ongelmitta verrata muiden maiden lukuihin”, Kotamäki sanoo.
”Hyvä uutinen on, että kuluttajien luottamus parantui merkittävästi kesäkuussa, mikä on selkeästi positiivinen signaali. Toivottavasti se olisi kytköksissä lähitulevaisuuden työttömyyskehitykseen, mutta se jää nähtäväksi.”
Kasvanut työttömyys ja suuri lomautusten määrä on tuonut esiin yhden työttömyysturvan katvekohdan eli sen, että vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan.
”Kaikki työttömät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen työttömyysturva pääosin rahoitetaan. Silti vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansioturvaan. Kassojen jäsenmaksuilla katetaan vain reilu viisi prosenttia menoista. Järjestelmä ei ole tasa-arvoinen”, Kotamäki sanoo.
”Koronakriisi on tuonut esiin surullisella tavalla työmarkkinoiden välinputoajien joukon. Toukokuussa 65 000 ihmistä sai peruspäivärahaa. Kassojen jäsenenä nämä ihmiset olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen korvaukseen, mutta nyt he tippuvat perusturvalle. Järjestelmän epäkohta tulisi korjata jo pelkästään yhdenvertaisuuden takia. Koronakriisissä yleinen ansioturva olisi ollut parempaa suhdannepolitiikkaa puhumattakaan työttömän oman tilanteen parantumisesta.”
”Onneksi nyt olemme tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet kannattavat siirtymistä yleiseen ansioturvaa. Nyt on hallituksen vuoro tehdä johtopäätökset ja edistää asiaa. Tässä vaiheessa kyse on poliittisesta tahdosta”, Kotamäki linjaa.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. Nyt Keskuskauppakamarin pääekonomistina toimiva Mauri Kotamäki selvitti edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministerin toimeksiannosta yleiseen ansioturvaan siirtymisen vaihtoehtoja. Selvitystä voi käydä lukemassa täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Keskuskauppakamari: Leikkaukset ymmärrettäviä - panostukset kasvuun välttämättömiä16.4.2024 16:42:21 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.
Keskuskauppakamari: Kehysriihessä on löydettävä lisää kasvun eväitä – pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät Suomea pelasta15.4.2024 06:48:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari painottaa, että tulevassa kehysriihessä on löydettävä uusia kohdennettuja keinoja talouden kasvun edistämiseksi. “Vaikka nykyiset sopeutustoimet ovat tarpeellisia julkisen talouden tasapainottamiseksi, pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä kääntämään Suomen taloutta kasvu-uralle", toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Romakkaniemi.
Kauppakamarien tilasto: Vienti romahti maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuodesta – ”lakkojen vaikutus selkeä”9.4.2024 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme