Koronavirus ja media: Perinteisen uutismedian paluu?

Tarkasteltaessa media-alan kehitystä 17 maassa eri puolilla maailmaa maaliskuussa 2020 alkaneiden poikkeusolojen jälkeen Media for Democracy 2020 -hankkeessa nousee esiin kaksi selkeää trendiä.

Ensinnäkin perinteisen uutismedian tavoittavuus on merkittävästi kasvanut kriisin aikana. Sekä julkisen palvelun median että kaupallisten uutisvälineiden seuraaminen on lisääntynyt. Uutisten kysynnän kasvu näkyy niin perinteisissä välineissä (televisio, sanomalehdet, radio) kuin verkossa. Myös luottamus perinteiseen mediaan on monissa maissa lisääntynyt kriisin aikana.

Toisaalta mainonnan tyrehtyminen on romahduttanut monien uutismedioiden liiketoimintamallin. Karkeasti arvioiden kriisin alkuvaiheessa mainostuloista katosi noin 30–50 prosenttia. Seurauksena sadat lehdet eri maissa ovat joutuneet joko kokonaan lopettamaan ilmestymisen tai siirtymään verkkoon. Tämä kehitys näkyy osaltaan myös Suomessa.

Kriisin aikana koronavirukseen liittyvä raportointi on enimmillään muodostanut jopa 70 % kaikista uutisista. Samaan aikaan digitaalisten alustojen kautta leviää myös harhaanjohtavaa tietoa enemmän kuin koskaan.

Nämä tulokset ovat peräisin eri maissa ympäri maailmaa vuoden 2020 alkupuolella toteutetusta Media for Democracy Monitor 2020 tutkimushankkeesta. Tukimusta koordinoi Euromedia Research Group.

Mediatukea eri tavoin eri maissa

Valtiot ovat reagoineet kriisiin tukemalla mediayhtiötä myös maissa, joissa suoriin mediatukiin on aiemmin suhtauduttu kielteisesti. Esimerkiksi Saksassa median tukemiseksi on perustettu jopa 200 miljoonan euron tukirahasto. Myös Suomessa on palattu mediatukiin, josta aiemmin on useimmista muista maista poiketen lähes kokonaan luovuttu. Suomessa journalististen sisältöjen tueksi on luvassa erillinen 5 miljoonan euron apupaketti ja lisäksi valtion yleistä kustannustukea on jo myönnetty muutamille hakuehdot täyttäville lehti- ja kustannusalan yrityksille.

Monissa maissa olemassa olevia mediatukia on merkittävästi lisätty. Itävallassa median tukemiseen käytetty summa on kasvanut puolella. Ruotsi on laajentanut mediatukiaan 70 miljoonalla eurolla, ja Alankomaissa perustettiin 10 miljoonan euron tukirahasto, joka voi kasvaa 24 miljoonaan joulukuuhun 2020 mennessä.

Useimmissa tapauksissa tukipakettien tarkoitus on ollut mediayritysten toiminnan ylläpitäminen ja journalistien työpaikkojen turvaaminen. Tuen avulla onkin onnistuttu säilyttämään työpaikkoja. Freelance-toimittajien tilanne on kuitenkin jäänyt huomioimatta, kuten esimerkiksi Saksan ja Belgian raportit kertovat.

Median tukemisen tavoissa on myös kiinnostavia maiden välisiä eroja. Portugalissa (15 milj. €) ja Iso-Britanniassa (39 milj. €) medialle kanavoitiin tukea valtion maksamilla ilmoituskampanjoilla, kun useimmissa muissa maissa suosittiin vastikkeettomia tukia.

Vain harvoissa tutkimukseen osallistuneista maista on onnistuttu kehittämään pysyvämpiä keinoja vastata median kriisiin pelastuspakettien jälkeen. Italiassa median sääntelystä vastaava viranomainen AGCOM on asettanut neljä työryhmää pohtimaan keinoja pandemian aiheuttamiin rakenteellisiin ongelmiin. Yhden ryhmistä tehtävänä on erityisesti tarkastella disinformaation leviämistä verkossa.

Yhteenvetona eri maiden havainnot osoittavat, että vastuullisen journalismiin perinteitä vaalivat mediayhtiöt ovat yhä korvaamattomia kriisin aikana. Perinteiset mediat ovat onnistuneet kasvattamaan yleisön luottamusta ja erottautumaan muista verkkosisällöistä. Kansalaiset myös näyttävät tunnistavan ja arvostavan luotettavia tietolähteitä kriisin aikana. Valtioiden kyky vastata digitaalisen mediaympäristön haasteisiin sen sijaan on heikompi. Toistaiseksi toimet ovat keskittyneet lyhyen aikavälin pelastustoimiin rakenteellisten viestintäpoliittisten ratkaisujen sijasta.

...................................

Media for Democracy Monitor 2020 (MDM) on median suoriutumista demokratian kannalta tarkasteleva tutkimusprojekti. Eri maissa toimivat viestinnän ja politiikan tutkijat kehittivät vuonna 2011 mittariston, jota sovellettiin ensin kymmeneen maahan. Vuoden 2011 tutkimuksen tulokset on julkaistu vapaasti saatavilla olevana kirjana (https://www.nordicom.gu.se/en/publikationer/media-democracy-monitor ) sekä Euromedia Research Groupin verkkosivuilla. Vuonna 2020 tutkimus toistettiin 17 maassa, tarkoituksena tutkia median ja demokratian kehitystä kuluneen vuosikymmen aikana. Uusimman tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2021.

Tutkimuksen Suomen osuudesta vastaa tutkimusryhmä, johon kuuluu Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sekä Kari Karppinen, Hannu Nieminen ja John Grönvall Helsingin yliopistosta.