Koronavirustartuntoja estetään sairaaloissa monin tavoin

Tartuntojen estäminen sairaaloissa suojaa järjestelmää ja yksilöä 

Epidemian leviämisen estäminen sairaaloissa on ensisijaisen tärkeää sekä sairaanhoidon kestokyvyn että potilas- ja työturvallisuuden näkökulmasta. Koronaviruksen laajamittainen leviäminen sairaaloissa johtaisi työvoimapulaan ja koronaviruspotilaiden ja muiden sairauksien hoidon vaarantumiseen. 

”Epidemian sairaaloihin leviämisen estäminen on oltava kaiken lähtökohta, ja sen eteen teemme kaikin keinoin töitä. Siksi suojaimia on kohdistettu ensin koronaviruspotilaiden hoitoon eli sinne missä sairastumisriski on korkein”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. 

Suojainten käytön lisäksi sairaaloita, henkilöstöä ja potilaita suojataan koronavirustartunnoilta myös monin muin keinoin. Vierailurajoitukset, ulos sijoitetut drive-in näytteenottopisteet, potilaiden ohjattu sijoittaminen osastoilla ja päivystyksissä ja erillisen koronavirussairaalan perustaminen ovat kaikki osa systemaattista tartuntojen torjuntaa. 

Suojainten käytön asteittainen laajentaminen  

Suojainten tarve ja kysyntä on koronavirusepidemian myötä kasvanut kaikkialla rajusti. Rajallisen saatavuuden vuoksi suojaintilannetta ennakoidaan, seurataan ja ohjataan HUSissa jatkuvasti.  

”HUS Logistiikka ja valmiusorganisaatiomme ovat tehneet äärimmäisen arvokasta työtä varmistaakseen meille päivittäin mahdollisimman hyvän suojaintilanteen. Kohtuullisesti onnistuneen hankinnan ja tiukan ohjeistuksen ansiosta suojaimia on riittänyt välttämättömään käyttöön”, sanoo Mäkijärvi.

HUSin suunnitelmana on alusta lähtien ollut suojainten käytön asteittainen laajentaminen heti materiaalitilanteen sen mahdollistaessa ja toisaalta senhetkisen epidemiatilanteen ja yleisen tartuntariskin huomioiden.

Suojainten käytön laajentamisella pyritään pienentämään riskiä, joka liittyy mahdollisiin oireettomiin tartuttajiin. ”Suojainhankintaan liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia erityisesti pitkällä aikavälillä. Kokonaisharkinnan pohjalta olemme kuitenkin päättäneet laajentaa suojainten käyttöä tiettyjen riskiryhmien hoitotilanteisiin, joissa lähikontakti on pitkäkestoinen.”, sanoo Mäkijärvi. Päätös koskee osastolla olevia syöpä- ja elinsiirtopotilaita, jotka saavat puolustuskykyä heikentäviä hoitoja.

Riskiryhmiin kuuluvien potilaiden suojaamiseen sekä tarkkailuun kiinnitetään sairaalassa epidemian aikana muutenkin tavanomaista enemmän huomiota. Infektioherkkien potilaiden hoitoon on vakiintuneet hoitokäytännöt, joita noudatetaan myös epidemian aikana. ”On syytä alleviivata, että koronavirusepidemiaan liittyvissä suojain- ja muissa käytännöissä on kyse täydentävistä toimenpiteistä. Normaalitoiminnan suojainohjeet ja muut infektioiden torjuntaan liittyvät erikoissairaanhoidon käytännöt ovat luonnollisesti edelleen voimassa”, jatkaa Mäkijärvi. ​​