Helsingin yliopisto

Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa

Jaa

Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.

Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1900-luvun alussa. Museoviraston aineistoja selattiin Finna.fi-hakupalvelussa eniten vuonna 2020. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.
Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1900-luvun alussa. Museoviraston aineistoja selattiin Finna.fi-hakupalvelussa eniten vuonna 2020. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.

”Kulttuurilaitosten ja kirjastojen sulkeutuminen näkyi käyttötilastoissamme selvästi. Kulttuurielämyksiä ja tietoa haettiin Finna.fi-palvelusta, kun fyysisten aineistojen äärelle ei päässyt niin helposti”, arvioi kehittämispäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta. ”Aineistojemme verkkokäytön kasvu korona-aikana kertoo nähdäkseni myös siitä, kuinka suuri merkitys kulttuurilla on ihmisten hyvinvoinnille ja jaksamiselle”, Tolonen jatkaa.

Koronan ohella palvelun suosiota lisäsivät uudet digitaaliset aineistot. ”Monet museot ja arkistot toivat uusia kiinnostavia kokoelmia verkkoon. Esimerkiksi Museovirasto avasi vapaaseen käyttöön yli 200 000 painolaatuista kuvaa”, kertoo Tolonen.

Helposti saatavilla olevat digitaaliset aineistot olivat poikkeusoloissa tärkeitä opettajille, opiskelijoille ja tutkijoille. “Olikin hienoa, että Finna.fi:n tarjonta täydentyi loppuvuodesta avoimilla oppimateriaaleilla. Myös avointen tutkimusjulkaisujen määrä kasvoi, kun uusia julkaisuarkistoaineistoja tuotiin Finnan kautta saataville.” 

Vanhoja valokuvia katsottiin liki neljä miljoonaa kertaa 

Finna.fi-palvelun suosituin aineisto olivat aiempien vuosien tapaan kuvat, joita selattiin 3,9 miljoonaa kertaa. Myös kirjallisuus kiinnosti, ja kirjojen tietoja katsottiin 1,2 miljoonaa kertaa. Haetuimpien aineistojen joukkoon kuuluivat myös artikkelit, arkistoaineistot sekä elokuvat. 

Kiinnostus historiaan sekä tiedon etsintä harrastuksiin liittyen näkyvät käytetyissä hakusanoissa. Suosituimpien hakusanojen joukkoon kuuluivat Helsinki-Vantaan lentokentän tunnus (EFHK)Helsingin olympialaiset sekä Turun Museokeskuksen julkaisemat Johannes Schalinin (1881-1906) valokuvat. 

Tiedon etsinnässä pääsee helposti alkuun Finna.fi:n etusivulta. 

TOP 10 Finna.fi:n suosituimpien aineistojen tarjoajat 2020: 

  1. Museovirasto
  2. Helsingin kaupunginmuseo
  3. Kansalliskirjasto
  4. Kansallisarkisto
  5. Lusto – Suomen Metsämuseo
  6. Museokeskus Vapriikki
  7. Suomen kansallismuseo
  8. Etelä-Karjalan museo
  9. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
  10. Turun Museokeskus

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Erkki Tolonen, Kansalliskirjasto, puh. 050 576 2869, erkki.tolonen(at)helsinki.fi

Kuvat

Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1900-luvun alussa. Museoviraston aineistoja selattiin Finna.fi-hakupalvelussa eniten vuonna 2020. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.
Nuijamaan kansakoulun oppilaita hiihtolomalla 1900-luvun alussa. Museoviraston aineistoja selattiin Finna.fi-hakupalvelussa eniten vuonna 2020. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Lisenssi: CC BY 4.0.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Finna.fi on hakupalvelu, josta löydät kulttuurin ja tieteen aarteet yhdellä haulla. Kaikille avoimet sisällöt tarjoavat arjen löytöretkiä, oppimisen mahdollisuuksia ja lähteitä tutkimukseen. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme