Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 2020
”Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille, varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.
Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Ydinvakavaraisuus koheni, samoin liikevoitto kasvoi 0,9 miljardilla eurolla.
”Pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina. Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä.”
Suomalaispankit vastasivat koronapandemian alkuvuonna aiheuttamaan talouskriisiin nopeasti myöntämällä lainanhoitohelpotuksia kotitalous- ja yritysasiakkailleen. Kotitaloudet ja yritykset hakivat vuoden aikana yli 300 000 lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.
”Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen”, Somerla huomauttaa.
Suomalaisilla kotitalouksilla oli lainamuotoista velkaa vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli 6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, yhteensä 103 mrd. euroa.
”Kun asuntolainakannasta vähennetään sijoitusasuntolainat ja suhteutetaan se asuntovelkaisten tuloihin, niin suhdeluku on laskenut vuoden 2016 jälkeen. Tämä kannattaa huomioida, jos asuntoluototuksen sääntelyyn harkitaan tiukennuksia”, Somerla huomauttaa.
Koronavuodella oli myös vaikutuksensa pankkien sääntely-ympäristöön. Finanssivalvonta kevensi makrovakauspolitiikkaa ja eräitä pankkien raportointivaatimuksia helpotettiin. Samaan aikaan luotiin myös uusia raportointivaatimuksia, jotka työllistivät pankkeja merkittävästi.
Yksi vuoden merkittävimmistä kotimaisista pankkisääntelyhankkeista oli EU:n niin sanottu pankkipaketti, joka vietiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työ venyi vuoden 2021 alkupuolelle asti. Paketilla pantiin täytäntöön EU:n luottolaitosdirektiiviin sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin tehdyt muutokset.
Tutustu Pankkivuosi 2020 -raporttiin.
Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut
- Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia. Se laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ydinvakavaraisuus oli 18,1 % vahvistuen 0,5 %-yksikköä.
- Suomalaispankkien liikevoitto kasvoi 0,9 miljardia ja oli 4,3 miljardia.
- Korkotuottojen ja -kulujen erotuksesta muodostuva korkokate kasvoi 4 prosenttia ja oli 6,7 miljardia. Korkokate on pankkisektorin merkittävin tuottoerä.
- Suomalaispankkien järjestämättömien saamisten osuus oli kotitaloussektorilla 1,6 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä.
- Kotitalouksien säästöjen määrä nousi miljardilla eurolla ja oli vuoden lopussa 6,9 miljardia.
- Kotitalouksien rahoitusvarat kohosivat vuoden 2020 lopussa 354 miljardiin euroon, joka on 23 miljardia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomalaisten kotitalouksien lainamuotoiset velat olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 mrd. euroa, joka on 6 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Suomessa toimi vuoden lopussa yhteensä 228 luottolaitosta. Luottolaitoksia oli 18 vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomessa toimivissa pankeissa työskenteli vuoden 2020 lopussa yhteensä 20 317 ihmistä.
- Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 769 pankkikonttoria, joka oli 21 vähemmän kuin edellisvuonna.
Finanssiala ry julkaisee vuosittain Pankkivuosi-julkaisun, jossa käydään läpi Suomen pankkimarkkinoiden rakennetta, kehitystä sekä siihen olennaisesti vaikuttaneita toimintaympäristön muutoksia. Julkaisun on laatinut asiantuntija Mariia Somerla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote
Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.
FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.
Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa8.3.2024 16:18:57 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä edelleen alavireistä mutta odotuksissa ensimerkkejä paremmasta7.3.2024 12:16:34 EET | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä on ollut hiljaisempaa alkuvuonna 2024 viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan yhä useampi vastaaja arvioi kuitenkin kysynnän pysyneen ennallaan tai jopa vilkastuneen. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnästä ovat edelleen heikot, mutta suunta on hieman aiempaa parempaan. Yritysten luotonkysyntä on ollut alavireistä, ja odotukset ovat edelleen matalalla tasolla. Barometrikysely I/2024 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
FA: Hallituksen aloittama työ finanssialan kasvustrategiasta tarpeen – sääntelyn kokonaisarviointi on pidettävä tiukasti mukana7.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomeen ”laaditaan finanssialan kasvustrategia, jonka osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi”. Elinkeinoministeri Wille Rydman on asettanut 26.2.2024 työryhmän laatimaan kasvustrategiaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme