Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kosteusvauriokoulujen mikrobeilla vaikutusta oppilaiden hengitystieoireisiin – kosteusvaurioiden ja oireiden yhteys kuitenkin monisyinen

Jaa

Mikrobialtistuminen selittää vähän, mutta ei kokonaan, kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välistä yhteyttä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) HITEA-hankkeen uudesta julkaisusta. Tutkimus on julkaistu Indoor Air -tiedejulkaisussa.

Tiettyjä mikrobeja, toksiineja tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka selittäisivät kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oleskelevien terveyshaittoja, on pyritty tutkimuksissa löytämään jo vuosikymmenten ajan, heikolla menestyksellä. Selväksi on käynyt, että mikään yksittäinen tekijä ei selitä kosteusvaurioiden aiheuttamaa lisääntynyttä oireilua.

Kosteusvaurioiden terveyshaitat liitetään usein homeisiin, vaikka epidemiologisten tutkimusten mukaan homeet tai niiden toksiinit selittävät huonosti tai vähintään epäjohdonmukaisesti kosteusvauriotaloissa havaittavia terveyshaittoja.
Tuoreessa HITEA-tutkimuksessa bakteereilla havaittiin olevan homeita vahvempi, vaikkakin silti heikko, yhteys oppilaiden hengitystieoireisiin suomalaisissa kosteusvauriokouluissa. Kosteusvaurioihin voi liittyä monia muitakin altistumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kemialliset yhdisteet ja huono ilmanvaihto.

”Kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden yhteyttä selittävät mikrobien lisäksi todennäköisesti lukuisat eri syyt yhdessä. Hengittäessämme ilmaa altistumme aina samanaikaisesti monille eri yhdisteille. Oireilun eri riskitekijöitä tulisikin jatkossa tutkia yhdessä samoissa tutkimuksissa eikä yksi yhdiste kerrallaan. Vaikka emme tunne tarkkaan mekanismia, jolla kosteusvauriot aiheuttavat terveyshaittoja, tiedämme, miten kannattaa toimia: merkittävät kosteusvauriot on tärkeää korjata ja niiden syntyä ehkäistä”, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.

”Kosteusvaurioiden ja terveyden välisessä yhteydessä on yhä paljon tutkittavaa, eikä yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan ole”, Täubel lisää.

Aikaisemmin HITEA-hankkeessa on raportoitu koulurakennusten kosteusvaurioiden ja oppilaiden hengitystieoireiden välillä löydetystä yhteydestä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin DNA-pohjaisen tutkimusmenetelmän avulla, mitkä mikrobit ovat yleisimpiä toisaalta kosteusvaurioituneissa luokkahuoneissa ja toisaalta luokkahuoneissa, joissa ei ollut kosteusvaurioita, ja selittävätkö löydetyt mikrobit yhteyttä kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välillä.

HITEA-hanke toteutettiin yhteensä 16 koulussa Suomessa ja Alankomaissa, ja tutkimukseen osallistui yli 2700 oppilasta. THL:n lisäksi hankkeessa työskenteli tutkijoita Yhdysvalloista, Alankomaista, Espanjasta sekä Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusta rahoitti Euroopan komissio, Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö sekä Yrjö Jahnssonin Säätiö.

Viite

Indoor Air: Microbial exposures in moisture-damaged schools and associations with respiratory symptoms in students: A multi-country environmental exposure study (englanniksi)

Lisätietoja

Sisäilma

Martin Täubel
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6466
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura

THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote

THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme