Kosteusvauriokoulujen mikrobeilla vaikutusta oppilaiden hengitystieoireisiin – kosteusvaurioiden ja oireiden yhteys kuitenkin monisyinen
Mikrobialtistuminen selittää vähän, mutta ei kokonaan, kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välistä yhteyttä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) HITEA-hankkeen uudesta julkaisusta. Tutkimus on julkaistu Indoor Air -tiedejulkaisussa.
Tiettyjä mikrobeja, toksiineja tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), jotka selittäisivät kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oleskelevien terveyshaittoja, on pyritty tutkimuksissa löytämään jo vuosikymmenten ajan, heikolla menestyksellä. Selväksi on käynyt, että mikään yksittäinen tekijä ei selitä kosteusvaurioiden aiheuttamaa lisääntynyttä oireilua.
Kosteusvaurioiden terveyshaitat liitetään usein homeisiin, vaikka epidemiologisten tutkimusten mukaan homeet tai niiden toksiinit selittävät huonosti tai vähintään epäjohdonmukaisesti kosteusvauriotaloissa havaittavia terveyshaittoja.
Tuoreessa HITEA-tutkimuksessa bakteereilla havaittiin olevan homeita vahvempi, vaikkakin silti heikko, yhteys oppilaiden hengitystieoireisiin suomalaisissa kosteusvauriokouluissa. Kosteusvaurioihin voi liittyä monia muitakin altistumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kemialliset yhdisteet ja huono ilmanvaihto.
”Kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden yhteyttä selittävät mikrobien lisäksi todennäköisesti lukuisat eri syyt yhdessä. Hengittäessämme ilmaa altistumme aina samanaikaisesti monille eri yhdisteille. Oireilun eri riskitekijöitä tulisikin jatkossa tutkia yhdessä samoissa tutkimuksissa eikä yksi yhdiste kerrallaan. Vaikka emme tunne tarkkaan mekanismia, jolla kosteusvauriot aiheuttavat terveyshaittoja, tiedämme, miten kannattaa toimia: merkittävät kosteusvauriot on tärkeää korjata ja niiden syntyä ehkäistä”, sanoo THL:n johtava tutkija Martin Täubel.
”Kosteusvaurioiden ja terveyden välisessä yhteydessä on yhä paljon tutkittavaa, eikä yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen ongelmaan ole”, Täubel lisää.
Aikaisemmin HITEA-hankkeessa on raportoitu koulurakennusten kosteusvaurioiden ja oppilaiden hengitystieoireiden välillä löydetystä yhteydestä. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin DNA-pohjaisen tutkimusmenetelmän avulla, mitkä mikrobit ovat yleisimpiä toisaalta kosteusvaurioituneissa luokkahuoneissa ja toisaalta luokkahuoneissa, joissa ei ollut kosteusvaurioita, ja selittävätkö löydetyt mikrobit yhteyttä kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden välillä.
HITEA-hanke toteutettiin yhteensä 16 koulussa Suomessa ja Alankomaissa, ja tutkimukseen osallistui yli 2700 oppilasta. THL:n lisäksi hankkeessa työskenteli tutkijoita Yhdysvalloista, Alankomaista, Espanjasta sekä Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusta rahoitti Euroopan komissio, Työsuojelurahasto, Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö sekä Yrjö Jahnssonin Säätiö.
Viite
Lisätietoja
Martin Täubel
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6466
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Skadligt penningspelande och sociala förmåner, såsom utkomststöd, är tydligt kopplade till varandra28.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Enligt en färsk forskningsartikel har penningspelsproblem och spelande på risknivå samband med sociala förmåner. De sociala förmånerna som granskades var arbetslöshetsförmån, sjukdagpenning, invalidpension och utkomststöd.
Haitallinen rahapelaaminen ja sosiaalietuudet, kuten toimeentulotuki, kytkeytyvät selvästi toisiinsa28.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan rahapeliongelma ja riskitasolla pelaaminen ovat yhteydessä sosiaalietuuksien saamiseen. Tarkasteltavat sosiaalietuudet sisälsivät työttömyysetuuden, sairauspäivärahan, työkyvyttömyyseläkkeen sekä toimeentulotuen.
THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille21.9.2021 17:47:33 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokoteannosta immuunipuutteisten lisäksi henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen eli myokardiitin riskistä kolmannen annoksen saaneilla. Tehosteannoksia tarjotaan noin 85 000 ihmiselle Kolmannella annoksella vahvistetaan ja pidennetään kahden annoksen antamaa suojaa niillä, joiden rokotuksesta on kulunut pitkä aika, ja jotka ovat saaneet rokotteensa nykyistä lyhyemmällä 3–4 viikon annosvälillä. Tähän ryhmään kuuluu terveydenhuoltohenkilöstöä, joka toimii ensilinjassa koronapotilaiden hoidossa ja näytteenotossa. Lisäksi ryhmään kuuluu muun muassa hoivakotien iäkkäitä asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa. ”Suomesta ja muualta kerätyn seura
THL:n seuranta: sydänlihastulehdukset koronarokotuksen jälkeen ovat Suomessa harvinaisia, ja niitä esiintyy myös koronatartunnan saaneilla21.9.2021 16:08:32 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tarkastellut sairaalahoitoa vaativan sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronarokotteen saaneilla. Tulehdusten yleisyyttä seurattiin terveydenhuollon rekistereistä neljän viikon ajan sekä ensimmäisen että toisen rokoteannoksen jälkeen. Lisäksi THL on tarkastellut sydänlihastulehduksen ilmaantuvuutta koronavirusinfektion jälkeen.
Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille21.9.2021 02:00:00 EEST | Tiedote
THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.
THL:n suositus lasten koronavirustestaamisesta on päivitetty20.9.2021 18:28:35 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päivittänyt suosituksensa lasten koronavirustestaamisesta kansallisen testausstrategian mukaisesti.
THL ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmansia rokoteannoksia voimakkaasti immuunipuutteisille17.9.2021 14:42:56 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan kolmatta koronarokotusta osana perusrokotussarjaa niille 12 vuotta täyttäneille, joiden elimistön immuunivaste on taudin tai sen hoidon vuoksi voimakkaasti madaltunut. Kunnissa voidaan alkaa rokottaa tätä ryhmää kolmansilla annoksilla välittömästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme