Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan hoitajien työajasta noin puolet menee asiakkaiden luona

Jaa

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla  puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä.

Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia. 

Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta  Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin. 

Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa. 

”Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan tiedä, mikä merkitys asiakastyön osuuden lisäämisellä on henkilöstön hyvinvoinnille. Tästä tarvitaan lisää tietoa,” sanoo THL:n tutkimusprofesssori Timo Sinervo

Lähihoitajat eniten läsnä asiakkaiden arjessa

Lähihoitajat ovat suurin työntekijäryhmä koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa, ja he tekevät eniten työtä asiakkaiden kanssa. 

”Lähihoitajien työajasta suurin osa on hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa auttamista. Sairaanhoitajien työssä puolestaan korostuvat sairaanhoidolliset toimenpiteet,” sanoo THL:n tutkija Tiina Pesonen.

Sairaanhoitajien työhön sisältyy noin kaksi tuntia päivässä sellaista asiakastyötä, jossa asiakas ei ole mukana. Lähihoitajilla kyseistä työtä on kotihoidossa 16 minuuttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa noin tunti päivässä. Tällaista asiakastyötä on mm. kirjaaminen, asiakkaan hoidon suunnittelu tai yhteistyö omaisten ja muiden sote-ammattilaisten kanssa. 

Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakastyö, jossa asiakas ei ole läsnä, katsotaan sisältyvän välittömään asiakasaikaan. Kaikki muu työ sisältyy välilliseen aikaan.

”Onkin syytä pohtia, tulisiko kotihoidossa välittömään asiakasaikaan sisältyä myös työ, jota ei tehdä asiakkaan kanssa samalla tavoin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, erityisesti henkilöstön riittävyyden ja mitoituksen kriteereitä harkittaessa,” sanoo Pesonen.

Hoitajien työpäivään kuuluu myös palavereja, matkoja ja siivousta  

Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajien työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia sekä kehittämis- ja suunnittelutyötä. Osa työstä on valmistelua asiakkaiden kanssa tehtävää työtä varten. Kotihoidossa matkoihin asiakkaiden luo menee keskimäärin tunti lähihoitajien päivittäisestä työajasta. Suuria alueellisia eroja matka-ajoissa ei ollut. 

Ympärivuorokautisessa hoidossa lähihoitajien työpäivästä puoli tuntia erilaiseen yleiseen työhön kuten yleiseen siivoamiseen tai ruokien lämmittämiseen. 

Kuinka tutkimus tehtiin

Aikamittaus-hankkeen työajanseurantaan osallistui kotihoidosta 423 työntekijää 17:stä kotihoidon yksiköstä ja 30:stä eri tiimistä. Ympärivuorokautisesta hoidosta tutkimukseen osallistui 770 työntekijää 44 yksiköstä ja 72 tiimistä. Hankkeessa selvitetään seuraavaksi, miten hoitajien asiakasaika jakautuu asiakkaiden palvelutarpeen mukaan ja miten työpäivän rakenne on yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin.

Lisätietoa

Hoitohenkilöstön työajan jakautuminen ikäihmisten palveluissa – tuloksia Aikamittaushankkeesta

Yhteystiedot

Tiina Pesonen
tutkija
THL
puh. 029 524 8347
etunimi.sukunimi@thl.fi

Timo Sinervo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7231
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Matkustamiseen liittyvät koronatoimet päättyvät Suomen rajoilla – 1.7. alkaen rajoilla ei tarvitse esittää todistuksia tai käydä testeissä30.6.2022 09:52:06 EEST | Tiedote

Koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä päättyvät. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättymien koskee sekä Suomen sisä- että ulkorajoja. Sisäraja tarkoittaa Suomen ja muun EU- tai Schengen-alueen välistä rajaa ja ulkoraja Suomen ja EU- tai Schengen-alueen ulkopuolisen alueen rajaa. Terveystoimet sisärajoilla perustuivat tartuntatautilain pykäliin, joiden voimassaolo päättyy 30.6. Pykälien voimassaoloa ei enää jatketa, sillä niillä ei enää ole merkitystä koronapandemian leviämisen ehkäisyssä. Myös ulkorajojen koronarajoitukset päättyvät. Ulkorajoja koskevat kuitenkin tavanomaiset maahantulorajoitukset, jotka tulee tarkistaa rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Rajavartiolaitoksen koronaneuvontapuhelin kansalaisille sulkeutuu 15.7. Vaikka terveysturvallisuustoimet

Lähipäiville ennustettu tukalaa hellettä – kuuma sää on terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville23.6.2022 05:45:00 EEST | Tiedote

Lähipäiville on ennustettu voimakasta hellettä. Kuumasta säästä ja helleaalloista voi aiheutua vakavia terveyshaittoja erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Myös vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät ja urheilevat ovat alttiita kuumuuden haitoille. Helteellä kannattaa karttaa auringonpaahdetta ja kuumia paikkoja sekä ylimääräistä fyysistä rasitusta. Hikoilusta johtuvan neste- ja suolavajauksen välttämiseksi nauti riittävästi vettä ja muista myös syödä. Hyviä viilentymiskeinoja ovat uimaan pulahtamisen lisäksi viileät suihkut ja kylmäkääreet. Lisäksi kannattaa pukeutua kevyesti. Muista kuitenkin suojautua auringon UV-säteilyltä. Alkoholia on hyvä välttää helteellä, sillä se kuivattaa elimistöä. Jos käytät alkoholia, kannattaa pitäytyä kohtuukäytössä ja miedoissa juomissa sekä muistaa juoda myös vettä. Pidä sisätilat viileänä Helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää pyrkiä pitämään sisätilat viileinä. Kotie

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme