Kotiin annettavia palveluita vahvistetaan Pohteella

Aluehallitus kokoontui 28.2.2023 puheenjohtaja Tapani Töllin johdolla. Esittelijänä toimi vs. hyvinvointialuejohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Hyvinvointialueen on valvottava omaa ja ostopalvelujen toimintaa

Hyvinvointialueen on omavalvonnallaan varmistettava, että se itse hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti ja että tehtyjä ostopalvelusopimuksia noudatetaan. Sen lisäksi omavalvontaan sisältyy myös asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta.

Omavalvontaohjelman perusteella toimialueet vastaavat toimialueensa omavalvonnasta palvelualueittain, vastuualueittain ja vastuuyksiköittäin. Omavalvontaohjelmassa linjataan omavalvonnan yhteiset periaatteet kolmella tasolla: hyvinvointialueen, palveluntuottajan ja työntekijän tasolla.

Henkilöstön saatavuus haastaa nyt ja tulevaisuudessa

Johtajaylihoitaja Merja Meriläinen, johtajaylilääkäri Terhi Nevala ja sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto kertoivathenkilöstön saatavuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Esittely liittyy järjestämissuunnitelmaan sisältyvään sote-keskusten kehittämistyöhön.

Työntekijöiden saatavuus on haaste, joka koskee kaikkia toimialueita. Saatavuuteen vaikuttavat esimerkiksi alueen muuttoliike ja väestön ikärakenne. Pohteen alueella kunta-alalta eläköityy noin 33 prosenttia henkilöstöstä vuoteen 2030 mennessä. Eniten eläkkeelle jääviä on sairaanhoitajan, lähihoitajan ja sosiaaliohjaajan ammattiryhmissä. Vaikein tilanne hoitohenkilökunnan osalta on ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa.

Sosiaalityöntekijöiden saatavuus ja vaihtuvuus haastavat: kriittisiä ovat lastensuojelun ja vammaispalvelujen palvelutehtävät. Kasvavaa sosiaalihuollon palvelutarvetta on ikäihmisten palveluissa.

Terveyskeskuksissa on täyttämättömiä lääkärivakansseja. Alueella on suurta vaihtelua lääkärimitoituksessa. Oulussa väestömäärä yhtä lääkäriä kohden oli kaikkein suurin, noin 1750 asukasta yhtä lääkäriä kohti. Erikoissairaanhoidossa pulaa on erityisesti psykiatreista, neurologeista ja monen muun erikoisalan lääkäreistä.

Hoitohenkilökunnan vakansseista on täyttämättä yli 200. Kiristyvä hoitotakuu ja hoitajamitoitus lisäävät hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden tarvetta merkittävästi.

Aluehallitus keskusteli tilanteesta ja kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että sote-keskusten kehittämisessä on hyvä huomioida eri työntekijäryhmien työnjako, moniammatillinen yhteistyö, tukitehtävissä työskentelevien henkilöiden työpanos sekä digitaalisten palveluiden hyödyntäminen.

Muina keinoina taata henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi nähdään järjestämissuunnitelman mukaiset toimet peruspalveluiden vahvistamiseksi, erilaisten urapolkujen luominen, kannustavat palkkaus- ja palkitsemismallit, joustavuus ja hyvä johtaminen.

Kotiin annettavia palveluita vahvistetaan

Kotiin annettavien palvelujen tavoite on, että ihminen pystyy elämään ja asumaan kotonaan mahdollisimman toimintakykyisenä ja turvallisesti. Hän pystyy ylläpitämään terveyttään ja hyvinvointiaan itsenäisesti ja tuettuna.

”Asiakkaan näkökulmasta kotiin annettavat palvelut tukevat asiakkaan omaa toimintakykyä ja mahdollistavat palveluiden saamisen tutussa ympäristössä. Uusilla palvelumuodoilla mahdollistetaan paremmin myös henkilöstön riittävyys. Osaamista ja yhtenäisiä käytäntöjä voidaan hyödyntää tehokkaammin alueella", tiivistää ikäihmisten palvelujen toimialuejohtaja Mervi Koski.

Koski esitteli suunnitelmia kotiin annettavien palveluiden laajentamisesta ja henkilöstöresurssin vahventamisesta. Hyvinvointialueelle luodaan yhtenäinen Ikäneuvola-toimintamalli. Ensi vaiheessa se sisältää 68-vuotiaiden hyvinvointitapaamisen ja sähköisen hyvinvointitarkastuksen.

Kotikuntoutusta vahvistetaan ja laajennetaan koko hyvinvointialueelle. Moniammatillisesti toteutettava kotikuntoutus jakautuu ennaltaehkäisevään, arvioivaan ja tehostettuun. Kotikuntoutuksen tiimi työskentelee tiiviissä yhteistyössä arviointi- ja kuntoutusyksiköiden sekä kotihoidon kanssa. Terapeuttiresurssit ovat yhteisiä arviointi- ja kuntoutusyksiköiden kanssa. Kotikuntoutus- ja kotiutustiimeihin eri alueille lisätään yhteensä 37,5 henkilötyövuotta.

Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon viemistä potilaan kotiin. Se palvelee kaikenikäisiä. Kotisairaalassa voidaan hoitaa esimerkiksi suonensisäiset lääke- ja nestehoidot, vaativat haavanhoidot ja hoidon tarpeen arviointi. Palliatiivisesti eli parantumattomasti sairaita potilaita ja saattohoitopotilaita voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti kotona.

Kotisairaala laajenee koko Pohteen alueelle. Vuodelle 2023 tavoitellaan koko Pohteen alueella 30 prosentin lisäystä potilaspaikkoihin, hoitojaksoihin ja käyntimääriin. Se edellyttää 15 henkilötyövuoden lisäystä.

Lisäksi kotona asumisen tuen Kotas-tilannekeskukseen lisätään tänä vuonna viisi henkilötyövuotta.

Toimintaa arvioidaan jatkuvasti

Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen aluevaltuustolle toukokuussa 2023. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistymistä on arvioitu arviointikertomusta varten. Tarkastusjohtaja Tarja Lempeä ja tuloksellisuustarkastaja Marjo Kiviniemi kertoivat arvioinnin toteuttamisesta ja esittelivät ennakkotietoja arvioinnista.

Aluehallitus sai ennakkotietoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätöksestä. Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Juha Korpelainen ja kehitysjohtaja Pasi Parkkila esittelivät asiaa. Jäsenkunnilta laskutettava alijäämä on pienempi kuin aiemmin arvioitu.

Lisäksi aluehallitus käsitteli muun muassa seuraavia asioita:

• Päihdeklinikan ja selviämisaseman tilaratkaisut, toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka ja tekninen johtaja Ollipekka Huotari
• Kuntouttava työtoiminta Ylikiimingissä, toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka
• Raahen psykiatrisen osaston toimeenpanosuunnitelma, toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka
• Talousarvion valmisteluprosessi ja aikataulu, strategia- ja talousjohtaja Anu Vuorinen

Kokousajat ja pöytäkirjat Pohteen sivuilla

Aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 14.3.2023. Kokousajat, esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat löydät Pohteen verkkosivustolta aluehallituksen sivulta.