Kotimaan kasvissadot parhaimmillaan
Helteet ja kuivuus ovat leimanneet kuluvaa avomaan kasvisten satokautta. Satoa on viljelijöiden kovan työn ansiosta kuitenkin nyt monipuolisesti saatavilla. Kasvistarjontaan kannattaa tarttua ja valita nyt jos koskaan nimenomaan lähellä tuotettua.
Pahimmin kuivuudesta ovat kärsineet Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueet. Sateet ovat jääneet hyvinkin paikallisiksi jopa saman tilan eri peltolohkoilla. Viljelijät ovat pelastaneet kasvikset kuivuudelta sadettamalla kasvustoja lähes tauotta. Joissain paikoin kasteluvesialtaat ovat jopa tyhjentyneet. Tilanne on ollut hieman parempi esimerkiksi Hämeessä ja Savossa, jossa sadetta saatiin paikoitellen sekä heinäkuun alussa että lopussa.
Erityisesti salaatteja on täytynyt kastella ahkerasti runsaalla vedellä. Laadun eteen on tehty kaikki voitava. Kuivuudesta kärsivä salaatti, kuten jäävuorisalaatti, jää helposti kevyen höttöiseksi. Kuivuus on hankaloittanut kaikkien kasvisten sadon ajoituksia. Kausi alkoi kaksi viikkoa etuajassa. Monia elokuun kasviksia jouduttiin korjaamaan jo heinäkuussa. Kuumuus saa aikaan, että esimerkiksi parsakaali alkaa avata kukkanuppujaan. Kukkakaalisadot ovat valmistuneet tänä vuonna tasaiseen tahtiin.
Ei unohdeta kaalia
Viljelijöiden huolenaiheeksi muodostuivat kesän keräkaalit. Kesäkuun varhaiskaalikauden jälkeen kuluttajat unohtivat kaalin ja heinäkuussa kesäkaalin kysyntä on jäänyt vaatimattomaksi. Kuuman kesän hyötyjiä lienevät kesäkurpitsa, avomaan kurkku ja maissi. Ne ovat kasvaneet kastelun ansiosta helteessä hyvin. Kuluttajien toivottaisiin tarttuvan nyt näihin kasviksiin tuontituotteiden sijaan.
Loppukesän riesaksi ilmestyivät salaatti-, herne-, härkäpapu-, kumina- ja öljykasvipelloille gammayökkösen toukat, joille vihreät, mehevät lehdet maistuvat. Tuholainen on aiheuttanut satotappioita varsinkin Itä-Suomessa, jonne sitä tuulen mukana on idästä levinnyt. Vastaavaa invaasiota ei ole pitkään aikaan nähty, eikä kyseinen toukka Suomessa talvehdi. Tuhot ovat erikoiskasviviljelmillä isot.
Työtä laadun hyväksi tauotta
Kasvissadon tuottamisessa työllistävintä on ollut kastelu, mutta lisäksi kuiva alkukausi vaikeutti taimien kasvua. Osa kasvustoista jopa jouduttiin kesä-heinäkuun vaihteessa laittamaan nurin ja aloittamaan kaikki alusta. Varsinaisia kasvitauteja, esimerkiksi harmaahometta, on esiintynyt kuivuuden takia tavallista vähemmän. Positiivisena piirteenä voi mainita myös sen, että aurinko on antanut kasviksiin, varsinkin marjoihin, runsaasti makua.
Juuresten kasvu on edennyt kuivuuden takia melko hitaasti. Nyt odotetaan sateita maltilliseen tahtiin elo- ja syyskuulle, jotta kasvu etenisi tasaisesti. Rankkasateet eivät ole suotavia, koska silloin juurekset ja perunat halkeilevat. Elokuussa viilenevät yöt tekevät kasviksille hyvää. Omenasato vaikuttaa lupaavalta. Omenat täydentävät hienosti sadonkorjuun kasvistarjontaa.
Nautitaan kasviksista
Kasviskokkaus on nyt helppoa, kun kaikki on vasta valmistunutta, värikästä ja rakenteeltaan mehevää. Kannattaa tarttua juureksiin, erilaisiin sipuleihin, myös kotimaiseen tuoreeseen valkosipuliin, rapsakkoihin kaaleihin ja salaatteihin, tuoreisiin papuihin, kesäkurpitsaan, avomaan kurkkuihin, maissiin ja kaikkeen, mitä sadonkorjuu nyt tarjoaa. Monet peruskasvikset ovat palaamassa taas arvoonsa. Maalaiskeittiön aidot maut tavoittaa, kun valitsee lähellä tuotettuja, laadukkaita kasviksia.
Sadonkorjuuviikkoja vietetään koko maassa viikoilla 33 ja 34 (13.–26.8.). Osallistuminen viikkoihin tarkoittaa kotimaisten kasvisten monipuolista käyttämistä mahdollisimman runsaasti ja värikkäästi.
Lisätiedot: kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen, MTK ry, puh. 0400 544 728
Kokeillut ruokaohjeet ja kuvat:
Kesäkaalisalaatti
https://www.kasvikset.fi/keittokirja/paaraaka-aineittain/kaalit/recipe/10-coleslaw-kaalisalaatti
Kasvisseljanka
https://www.kasvikset.fi/keittokirja/ruokaryhmittain/keitot/recipe/310-kasvisseljanka
Lehtikaalisipsit
6 lehtikaalin lehteä (120 g)
½ tl suolaa
2 rkl rypsiöljyä
Huuhtele kaalinlehdet, valuta ja kuivaa. Revi kaalinlehdet sopiviksi suupaloiksi ilman ruoteja. Mausta suolalla ja lisää öljy. Kääntele käsin niin, että jokainen pala saa öljyä pintaansa molemmin puolin.
Paista 175-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Tarjoa sormiruokana tai vaikka sosekeiton tai salaatin päällä.
Ohje Pirjo Toikkasen kirjasta Rouva Kasviksen parhaat (Otava 2017)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Elomaa
Viestinnän suunnittelija
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki
puh. 020 413 2323, 040 661 8699
merja.elomaa@mtk.fi
www.mtk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK:n Marttila Maailman ruokapäivänä: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa16.10.2019 04:00:00 EEST | Tiedote
Tänään vietetään YK:n maailman ruokapäivää, joka tunnuksena on #ZeroHunger. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa, että suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet sekä työhönsä ruuan tuottamisessa että hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Marttila muistuttaa kuitenkin, että Suomen maatalous on kokonaisuus, jossa kasvinviljely ja kotieläintuotanto tarvitsevat toinen toisiaan. Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin. Viljelijät kokevat julkisen ilmastokeskustelun etenkin lihan ja maidon osalta kohtuuttomana ja syyllistävänä varsinkin, kun ilman heitä ruoka loppuisi.
Märehtijät luovat luonnon monimuotoisuutta8.10.2019 10:21:17 EEST | Tiedote
Perinnebiotoopit eli erilaiset kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat tärkeä osa Suomen luonnon monimuotoisuutta viljellyiden nurmien lisäksi. Nurmikasveja hyödyntävät märehtijät. Laidunnuksen ja niiton sekä muun maataloustoiminnan merkitys runsaan perinnebiotooppilajiston ja maisemallisesti merkityksellisten alueiden turvaamisessa on keskeinen.
Maanviljelijät ja metsänomistajat vahvasti sitoutuneita ilmastonmuutoksen hillintään – syyllistävästä ilmapiiristä on edettävä kohti aitoja ratkaisuja24.9.2019 09:49:09 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC jakavat YK:n ilmastokokouksen huolen ja viestin siitä, että nykyinen ilmastotoimien tahti maailmalla ei ole riittävä. MTK:n ilmasto-ohjelma tähtää siihen, että Suomen maatalous on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tuottajajärjestöjen mukaan päättäjillä on varsin hyvää tietoa maatalouden päästölähteistä sekä metsien sitomasta hiilestä, muttei riittävää tietoa maaperän ja kasvuston hiilensidonnasta.
Mediakutsu: Tervetuloa MTK:n ja SLC:n järjestämään Laidunseminaariin 8.10.24.9.2019 06:40:36 EEST | Tiedote
Seminaarissa YM:n LUKEn, SYKEn, Mikkolan tilan, MTK:n ja SLC:n asiantuntijat keskustelevat laidunnuksesta, nurmenviljelystä ja märehtijöiden ympäristövaikutuksista.
Viljelijät ja metsänomistajat veivät viestiä Suomessa vieraileville EU-maatalousministereille23.9.2019 11:17:45 EEST | Tiedote
EU-maiden maatalousministerit vierailivat 23.9.2019 maitotilalla Vihdissä. Maatilavierailulla ministerit tutustuivat mm. eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, ilmastonmuutos- ja ympäristöasioihin, maatalouden digitalisaatioon sekä maatilayrityksen talouteen ja riskienhallintaan. Vierailua isännöivät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC. Järjestöt viestivät ministereille, että maaseutumme elinkeinot ovat ratkaisu ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Ministerit kokoontuvat 24.9.2019 epäviralliseen maatalousneuvoston kokoukseen Finlandia-talolle.
Nyt on ruusukaalin aika20.9.2019 10:03:11 EEST | Tiedote
Ruusukaali on vähitellen ottanut paikkansa monimuotoisen kaaliperheen jäsenenä. Se lisää Suomessakin suosiotaan joka vuosi, vaikka sen käyttö lähti liikkeelle olemattoman pienestä, yhdestä pikkukerästä per henkilö vuositasolla. Viimeistään nyt kotimaassa tuotettuna siihen on hyvä syy tutustua, jos sen on aiemmin ohittanut. Ruusukaalikausi on Suomessa parhaimmillaan. Kotimaisena lähiruokana ruusukaali piristää kasvisvalikoimia elo-syyskuun vaihteesta aina myöhäiseen syksyyn ja talveen saakka. Valtakunnallista ruusukaaliviikkoa vietetään viikolla 41 (7.–13.10.2019).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme