Kotimaisen varhaisperunan satokausi alkaa nyt
13.6.2023 07:45:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Tämän kesän varhaisperunasadosta odotetaan määrältään tavanomaista. Laadultaan kuluttajille päätyvä kotimainen varhaisperuna on aina priimaa. Suomalaiset rakastavat uutta perunaa, ja kauniita mukuloita odotetaan kesän herkkupöytiin vesi kielellä.

Valtaosa varhaisperunasta tulee Varsinais-Suomesta
Kotimaisen avomaan varhaisperunan satokausi käynnistyi kesäkuun alussa, ja kun juhannus lähestyy, varhaisperunaa saapuu kauppoihin ja toreille tiuhenevaan tahtiin. Kesän varhaisperunasadosta odotetaan kooltaan tavanomaista.
Perunoiden istutusjakson aloitus osui tänä vuonna hieman myöhemmäksi kuin tavallista, huhtikuun puolelle, kun tavallisesti istutusjakso alkaa maaliskuun kolmannen viikon paikkeilla. Säät kuitenkin olivat suotuisat heti istutuksen jälkeen, eikä edes vapun tienoon kylmempi jakso häirinnyt viljelyä.
- Viljelijät ovat taitavia suojaamaan perunat harsoilla. He saavat oikea-aikaisen harsojen käytön avulla ja muulla osaamisella perunat kasvamaan vuodesta toiseen sääolosuhteista huolimatta, se on sitä ammattitaitoa”, sanoo kasvinviljelyn asiantuntija Antti Lavonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta.
Kotimaisen perunan tunnistaa kaupassa tutusta Sirkkalehti -merkistä. Irtomyynnissä, kuten torilla, pakkaamattoman perunan alkuperä pitää olla kuluttajalle yksiselitteinen ja selkeä. Tuontiperunan alkuperämaa pitää ilmoittaa selkeästi. Usein kotimaisesta perunasta kerrotaan myös tilan tai viljelijän nimi – kotimaisen ruuan ketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä!
Kauppaan voi aina vinkata toiveen kotimaisista tuotteista. Kesäaikaan on myös hyvä hetki tehdä retki palvelevalle maaseudulle, ja hakea perunat sekä muut vihannekset suoraan suoramyyntiä harjoittavalta maatilalta.
Alkukesästä kypsyvät varhaisperunalajikkeet ovat Timo, Annabelle ja Solist, ja ne ovat myös viljelyalaltaan merkittävimmät varhaisperunalajikkeet. Kaikkiaan koko maan alueella avomaan varhaisperunaa viljellään noin 700–800 hehtaarin alueella, joten muiden tuttujen varhaisperunalajikkeiden, kuten Colomban, Siiklin, Jussin ja Avantin, osuus viljelyalasta on astetta pienempi. Yli 70 prosenttia kotimaisesta avomaan varhaisperunasta viljellään Varsinais-Suomen alueella, ja kaikista varhaisimmat perunat tulevat Varsinais-Suomen saaristosta ja rannikolta.
Kelpo kauppias suojaa varhaisperunat valolta
Varhaisperunaostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota ensisijaisesti perunoiden tuoreuteen ja asianmukaiseen säilytykseen kaupassa. Perunat pitäisi säilyttää viileässä ja pimeässä, jotta ne eivät viherry tai nahistu. Hyviä ovat esimerkiksi kontit, joissa suurin osa perunoista pysyy kontin uumenissa, ja esillä on vain pieni osa.
-Merkittävin perunan laatua heikentävä tekijä on valo, sillä liian valoisassa pidetty peruna vihertyy. Nykyään tähän onneksi kiinnitetään paremmin huomiota. Hyvän kauppiaan tunnistaa siitä, että hän suojaa perunansa valolta, vinkkaa Lavonen.
Varhaisperuna on tuoretuote, jota kannattaa ostaa vain sen verran, mitä kerralla tulee syötyä. Keskenkasvuisten perunoiden tärkkelyspitoisuus on vähäinen, eikä niiden malto ole vielä muodostunut varastointia kestäväksi. Valon lisäksi varhaisperunoiden säilyvyyttä heikentää lämpö. Jos varhaisperunoiden kylmäketju säilyy katkeamattomana pellolta kaupan kautta kotiin asti, ne kestävät säilytystä hieman paremmin. Kotona varhaisperunat kannattaa säilyttää jääkaapin vihanneslaatikossa.
-Varhaisperuna on tarkoitettu heti syötäväksi, joten osta perunaa tarpeen mukaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että osta tänään huomisen perunat. Paras tapa nauttia varhaisperunasta olisi pellosta suoraan kattilaan, sanoo Lavonen.
Kokeile eri lajikkeita ja kokkaa yli jääneet uusiksi herkuiksi
Kotimainen avomaan varhaisperuna on odotettu sesonkiherkku, johon suomalaiset suhtautuvat intohimoisesti. Uudet mukulat ovat toivottuja ja kaivattuja kesäpöydän antimia!
-Varhaisperunoiden ystävät vertailevat erilaisia lajikkeita keskenään sekä maun että perunan värin perusteella. Jokaisella on omanlaisensa mieltymys varhaisperunoiden maun, muodon ja värin suhteen, että pitääkö olla valkoisempi, kellertävä vai tummankeltainen, sanoo Lavonen.
Puhtaaksi harjatut varhaisperunat kannattaa joko höyryttää kypsiksi tai keittää vähäisessä vedessä suolaripauksen ja kenties tillin kanssa. Varhaisperunat lisätään kiehuvaan veteen. Kypsennä perunat napakoiksi, ja kun ne ovat kypsiä, valuta vesi pois ja aseta talouspaperiarkki tai puhdas keittiöpyyhe kattilan kannen alle höyryä imemään. Anna perunoiden levähtää hetki ennen tarjoamista. Peruna on keittiön kulmakivi kesällä ja koko vuoden, keitetty peruna on kepeä, lähes kaikkiin ruokavalioihin sopiva ja kaikille maistuva, ravitseva ja hyvin täyttävä lisuke, jota voi muunnella loputtomasti.
Toisinaan käy niin, ettei edes innokkain varhaisperunan ystävä jaksa syödä jokaista keittämäänsä pottua. Yli jääneet keitetyt varhaisperunat säilyvät jääkaapissa hyvinä muutaman päivän. Keitetyt varhaisperunat ovat todellinen hävikkikokkaajan unelma, sillä niistä voi jalostaa lukuisia nopeita ja maukkaita ruokia. Lisää perunoiden joukkoon öljy- tai majoneesipohjainen kastike, kesäsipulia, yrttejä ja vaikkapa kaprista, niin saat alkukesään passelin perunasalaatin, joka on mainio lisuke esimerkiksi kala- tai grilliruuille. Varhaisperunat ovat hyviä myös pilkottuna ruokaisan maalaissalaatin sattumiksi tai voileivän päälle.
Keitetyt varhaisperunat voi myös paistaa, grillata, savustaa tai paahtaa uunissa ja nauttia lisukkeena vaikkapa kylmän kermaviilikastikkeen kanssa. Eikä sovi unohtaa vanhaa kunnon pyttipannua, jossa muutkin jääkaapin tähteet pääsevät oikeuksiinsa.
Katso varhaisperunagrillivartaiden ja avomaankurkkudipin reseptit täältä: https://www.mtk.fi/-/varhaisperuna23
Tutustu suomalaisten maataloustuottajien työhön ja ajankohtaisiin uutisiin MTK:n verkkosivuilla. Muista myös seurata MTK:ta Instagramissa @mtk.ry.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa sesongin kasviksista.
Lisätietoja:
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna, MTK, 040 558 0512
Mika Virtanen, asiantuntija, kasvikset, MTK, 040 054 4728
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Lavonenasiantuntija, peruna, MTK
Puh:040 5580512antti.lavonen@mtk.fiHeidi Siivonenruokamarkkina-asiantuntija, MTK
Puh:040 5688802heidi.siivonen@mtk.fiMika Virtanenasiantuntija, kasvikset, MTK
Puh:040 0544728mika.virtanen@mtk.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Varhaisperunantuottajat: Kuluttajahintojen nousu ei näy tuottajan kukkarossa16.7.2026 14:15:32 EEST | Tiedote
Varhaisperunantuottajat pitävät tärkeänä, että Tilastokeskuksen kuluttajahintojen kehitystä koskevassa viestinnässä arvioidaan hintamuutosten taustatekijöitä nykyistä monipuolisemmin. Elintarvikkeiden kohonneet kuluttajahinnat eivät automaattisesti tarkoita sitä, että maataloustuottajien saama tuottajahinta olisi noussut.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman nimitetty EFSA:n hallintoneuvoston jäseneksi10.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
MTK:n vilja-asiamies ja viljelijä Max Schulman on nimitetty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) hallintoneuvoston jäseneksi edustamaan eurooppalaisia viljelijäjärjestöjä 2026 syksyllä alkavalle kaudelle.
Kotieläin- ja proteiinikasvituotanto nähdään merkittävänä osana Euroopan ruokaturvaa ja maatalouden tulevaisuutta EU-komission julkaisemassa kotieläinstrategiassa ja proteiinisuunnitelmassa8.7.2026 13:07:13 EEST | Tiedote
Euroopan komissio julkaisi 7. heinäkuuta EU:n kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman, jotka ovat jatkoa komission viime vuonna julkaisemalle maatalous- ja elintarvikevisiolle. Kotieläinstrategian keskiössä on resilienssin, kilpailukyvyn ja kestävyyden kehittäminen. Lisäksi strategia tunnistaa eurooppalaisen kotieläintuotannon ainutlaatuisuuden ja merkityksen maaseutualueiden elinvoimaan. Kotieläinsektori on EU:n kilpailukyvyn ja omavaraisuuden kannalta strategisesti tärkeä, sillä 40 % alan lisäarvon tuotosta on kotieläinsektorilta.
MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Satonäkymät jäävät keskimääräistä heikommiksi – kannattavuushaasteet näkyvät yhä vahvemmin viljelijöiden päätöksissä6.7.2026 11:07:39 EEST | Tiedote
MTK:n ja SLC:n kesäkuussa 2026 toteuttaman Kasvukausikyselyn perusteella satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi useimmilla tuotantoaloilla. Erityisesti syysviljojen satonäkymät ovat heikentyneet. Samalla maatalouden kannattavuushaasteet näkyvät yhä selvemmin viljelypäätöksissä ja tuotantopanosten käytössä. Taloudellinen epävarmuus varjostaa näkymiä, ja monilla tiloilla huoli kannattavuudesta vaikuttaa yhä enemmän tuotannon tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma - yksi tämän vaalikauden suurimmista päätöksistä3.7.2026 11:59:05 EEST | Blogi
Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on lausunnoilla. Sen vaikutukset ulottuvat metsiin, soihin, maatalouteen, biotalouteen, investointeihin, huoltovarmuuteen ja alueiden elinvoimaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Kyse ei ole vain luonnonsuojelusta, vaan taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan yhdestä tämän vuosikymmenen merkittävimmistä politiikkakokonaisuuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme