Helsingin yliopisto

Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät ole esteenä siirtymiselle punaisesta lihasta muihin proteiinilähteisiin

Jaa

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset valitsevat lautaselleen proteiininlähteeksi yhä ensisijaisesti punaista lihaa, mutta eivät ole kuitenkaan jakautuneet jyrkästi lihansyöjiin ja kasvissyöjiin. Alimpaan tuloluokkaan kuuluvien ruokavalinnat osoittautuivat muita tuloluokkia kestävämmiksi.

Kuva: iStock
Kuva: iStock

Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus. S-ryhmän asiakasomistajille tehdyssä tutkimuksessa nuoret aikuiset valitsivat vuosina 2016–2018 kasvispohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuina.

Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.

Kalatuotteista suosikkina lohikalat, kasvisruoista pinaattiletut

Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet. Punaisen lihan ryhmästä ostettiin eniten jauhelihaa.

Kalatuotteista ostoskoreihin kerättiin useimmiten kirjolohta ja lohta. Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat.

Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.

Ostokoreihin päätyneiden kasvisruokien keskihinta oli matalampi kuin muiden proteiinilähteiden. Ostetun kalan keskimääräinen hinta oli puolestaan proteiinilähteistä korkein. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että halvempien kalatuotteiden valikoima ei ole yhtä laaja tai kuluttajille houkutteleva.

Punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita. Kalaa suosivat ja monipuolisimmin eri proteiinilähteitä kuluttavat puolestaan valitsivat keskimääräistä kalliimpia tuotteita kaikista ryhmistä.

Kohti kestävämpiä proteiinilähteitä

Tutkijat näkivät tuloksissa ja kuluttajien asenteissa myönteisiä piirteitä.

– Kaikissa kuluttajaryhmissä oli pääosin positiivinen asenne punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen ja kalan käytön lisäämiseen riippumatta nykyhetken ruokavalinnoista. Selvästi yli puolet oli myös sitä mieltä, että suositeltaviin ruokavaliomuutoksiin kuuluu palkokasvien käytön lisääminen. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta.

– Yhteiskunnalliset kannustimet kestäviin ruokavalintoihin näyttävät tärkeimmiltä elämänkaaren siirtymävaiheissa, kuten hektisessä lapsiperhearjessa, sekä vähemmän koulutetuille ja miehille, korostaa ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.

Erkkola haastaa samalla elintarvikealan toimijoita:

– Yleisimmin ostettujen punaisten lihojen ja kotimaisten kalatuotteiden hintaeron pienentäminen voisi entisestään vauhdittaa askeleita kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota. Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi myös kohdentamalla tarjouksia kala- ja kasvisruokiin sekä sijoittamalla suositeltavat valinnat näkyvästi tarjolle.

Artikkeli

Erkkola M, Kinnunen SM, Vepsäläinen HR, Meinilä JM, Uusitalo L, Konttinen H, Saarijärvi H, Fogelholm M, Nevalainen J. A slow road from meat dominance to more sustainable diets: an analysis of purchase preferences among Finnish loyalty-card holders. PLOS Sustainability and Transformation 16.6.2022.


___________________________

 

Tiedot päivittäistavaraostoista toimivat ruokajärjestelmän kehittämisen apuna

Lihantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Kasvikuntapainotteisen ruokavalion laaja omaksuminen on avainasemassa YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomalaiset saavat proteiinia jonkin verran yli suosituksen, ja keskimäärin 70 % proteiinista on eläinperäistä. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on sen sijaan alle suosituksen kahdella kolmasosalla väestöstä.

Siirtymä kohti kasvikuntapainotteisia valintoja korjaisi molempia lukuja, ja se on tarpeen sekä ravitsemuksellisista että ympäristösyistä. Ajantasaiset yksilölliset päivittäistavaraostotiedot tarjoavat keinon kehittää, toteuttaa ja seurata yhteiskunnan ohjauskeinoja kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää.

Yhteyshenkilöt

Maijaliisa Erkkola
puh. 045 671 5455, maijaliisa.erkkola@helsinki.fi

Jaakko Nevalainen
puh. 050 318 7272, jaakko.nevalainen@tuni.fi

Kuvat

Kuva: iStock
Kuva: iStock
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme