Kotitalouden tulot ja ruoan hinta eivät ole esteenä siirtymiselle punaisesta lihasta muihin proteiinilähteisiin
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset valitsevat lautaselleen proteiininlähteeksi yhä ensisijaisesti punaista lihaa, mutta eivät ole kuitenkaan jakautuneet jyrkästi lihansyöjiin ja kasvissyöjiin. Alimpaan tuloluokkaan kuuluvien ruokavalinnat osoittautuivat muita tuloluokkia kestävämmiksi.

Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus. S-ryhmän asiakasomistajille tehdyssä tutkimuksessa nuoret aikuiset valitsivat vuosina 2016–2018 kasvispohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuina.
Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.
Kalatuotteista suosikkina lohikalat, kasvisruoista pinaattiletut
Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet. Punaisen lihan ryhmästä ostettiin eniten jauhelihaa.
Kalatuotteista ostoskoreihin kerättiin useimmiten kirjolohta ja lohta. Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat.
Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.
Ostokoreihin päätyneiden kasvisruokien keskihinta oli matalampi kuin muiden proteiinilähteiden. Ostetun kalan keskimääräinen hinta oli puolestaan proteiinilähteistä korkein. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että halvempien kalatuotteiden valikoima ei ole yhtä laaja tai kuluttajille houkutteleva.
Punaista lihaa suosivat valitsivat kaikista proteiininlähteiden ryhmistä keskimääräistä halvempia tuotteita. Kalaa suosivat ja monipuolisimmin eri proteiinilähteitä kuluttavat puolestaan valitsivat keskimääräistä kalliimpia tuotteita kaikista ryhmistä.
Kohti kestävämpiä proteiinilähteitä
Tutkijat näkivät tuloksissa ja kuluttajien asenteissa myönteisiä piirteitä.
– Kaikissa kuluttajaryhmissä oli pääosin positiivinen asenne punaisen lihan kulutuksen vähentämiseen ja kalan käytön lisäämiseen riippumatta nykyhetken ruokavalinnoista. Selvästi yli puolet oli myös sitä mieltä, että suositeltaviin ruokavaliomuutoksiin kuuluu palkokasvien käytön lisääminen. Yli kaksi kolmasosaa kuluttajista valitsee ostoskoriinsa muitakin proteiinilähteitä kuin punaista lihaa, toteaa biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen Tampereen yliopistosta.
– Yhteiskunnalliset kannustimet kestäviin ruokavalintoihin näyttävät tärkeimmiltä elämänkaaren siirtymävaiheissa, kuten hektisessä lapsiperhearjessa, sekä vähemmän koulutetuille ja miehille, korostaa ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola haastaa samalla elintarvikealan toimijoita:
– Yleisimmin ostettujen punaisten lihojen ja kotimaisten kalatuotteiden hintaeron pienentäminen voisi entisestään vauhdittaa askeleita kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää ruokavaliota. Kaupan valintaympäristö voi tuupata asenteita teoiksi myös kohdentamalla tarjouksia kala- ja kasvisruokiin sekä sijoittamalla suositeltavat valinnat näkyvästi tarjolle.
Artikkeli
Erkkola M, Kinnunen SM, Vepsäläinen HR, Meinilä JM, Uusitalo L, Konttinen H, Saarijärvi H, Fogelholm M, Nevalainen J. A slow road from meat dominance to more sustainable diets: an analysis of purchase preferences among Finnish loyalty-card holders. PLOS Sustainability and Transformation 16.6.2022.
___________________________
Tiedot päivittäistavaraostoista toimivat ruokajärjestelmän kehittämisen apuna
Lihantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Kasvikuntapainotteisen ruokavalion laaja omaksuminen on avainasemassa YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Suomalaiset saavat proteiinia jonkin verran yli suosituksen, ja keskimäärin 70 % proteiinista on eläinperäistä. Hiilihydraattien ja kuidun saanti on sen sijaan alle suosituksen kahdella kolmasosalla väestöstä.
Siirtymä kohti kasvikuntapainotteisia valintoja korjaisi molempia lukuja, ja se on tarpeen sekä ravitsemuksellisista että ympäristösyistä. Ajantasaiset yksilölliset päivittäistavaraostotiedot tarjoavat keinon kehittää, toteuttaa ja seurata yhteiskunnan ohjauskeinoja kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää.
Yhteyshenkilöt
Maijaliisa Erkkola
puh. 045 671 5455, maijaliisa.erkkola@helsinki.fi
Jaakko Nevalainen
puh. 050 318 7272, jaakko.nevalainen@tuni.fi
Elina Raukkoviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Viikin kampus
https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/elina-raukko-9126048
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingissä järjestettävä kansainvälinen matematiikan suurtapahtuma lähestyy23.6.2022 10:55:08 EEST | Tiedote
Koko matemaattisen maailman mielenkiinto kääntyy pian Suomeen, kun Pietarista Helsinkiin siirretyn International Congress of Mathematicians 2022 (ICM 2022) -kongressin avajaiset järjestetään Helsingissä 5.7.2022. Juhlallisessa tilaisuudessa jaetaan Nobel-palkintoihin rinnastettavat Fields-mitalit.
Gaia-avaruusteleskooppi järisyttää asteroiditiedettä17.6.2022 18:28:24 EEST | Tiedote
Eurooppalainen Gaia-avaruusluotain on tuottanut massiivisen määrän uutta, parannettua ja yksityiskohtaista tietoa lähes kahdesta miljardista Linnunradan ja sitä ympäröivän kosmoksen kohteesta. Gaian kolmas tiedonjulkistus viime maanantaina mullistaa käsityksemme Aurinkokunnasta ja kotigalaksistamme.
Älypotkupuku kertoo lapsen motorisesta kehityksestä17.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Uusi puettava teknologia avaa mahdollisuuksia lapsen liikunnallisen ja neurologisen kehityksen arviointiin ja ennustamiseen. Se on tärkeää, jotta lapsen kehitystä voidaan tukea oikea-aikaisesti ja mahdollisimman vaikuttavasti.
Uusi kasviatlas kertoo: menestyjäkasvit sopeutuvat maankäytön muutoksiin16.6.2022 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikkö on julkaissut uuden version kasviatlaksesta. Uutena ominaisuutena on vertailu 500 yleisimmän kasvilajin levinneisyyden eroista ajanjaksojen 1958–1999 ja 2000–2020 välillä.
Helsingin yliopiston Pacius-palkinto patrioottisia lauluja tutkivalle Aleksi Haukalle15.6.2022 13:00:10 EEST | Tiedote
Yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan, Fredrik Paciuksen, muistoksi perustettu palkinto myönnetään ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän hyväksi. Palkintosumma on 4000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme