Kotona asuvilta ikääntyneiltä puuttuu psykososiaalista tukea – Vanhuspalveluihin tarvitaan kiireetöntä kohtaamista

Jaa

Vanhojen ihmisten kohdalla on pidetty tavallisena ja jopa hyväksyttävänä, että päivien tai viikkojen ainoat ihmiskontaktit ovat kotihoitajien kymmenen minuutin käynnit. Muun ajan vanha ihminen voi olla yksin neljän seinän sisällä vailla mahdollisuutta lähteä ulos, liikkua tai tavata ketään.

Kotihoitajien lyhyet käynnit ovat monelle vanhukselle ainoat ihmiskontaktit.
Kotihoitajien lyhyet käynnit ovat monelle vanhukselle ainoat ihmiskontaktit.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin Suomessa, Itävallassa ja Sloveniassa asuvilta, apua tarvitsevilta ikääntyneiltä sekä heitä auttavilta läheisiltä millaisissa asioissa saatu apu ja palvelut ovat riittämättömiä. Tutkimuksessa aineistona oli yhteensä 104 apua tarvitsevan ikääntyneen ja häntä auttavan omaisen haastattelua.

Avun riittämättömyys liittyi henkilökohtaisen hoitosuhteen puuttumiseen kotihoidon ja muiden palvelujen työntekijöiden kanssa, sosiaalisten kontaktien ja aktiviteettien puutteeseen sekä psykososiaalisen tuen puutteeseen.

Tukitarpeet samanlaisia maasta riippumatta

– Kaikissa kolmessa maassa kotona asuvilla vanhoilla ihmisillä oli eniten riittämättömän avun ja tuen kokemuksia yksinkertaisesti siksi, että kotiin saaduissa palveluissa puuttui usein kiireetön kohtaaminen, yliopistotutkija Lina Van Aerschot kertoo. – Saadut palvelut vastasivat kyllä pääosin avun ja hoivan tarpeisiin erilaisten toimenpiteiden ja suoritteiden osalta, mutta sosiaalisten tarpeiden huomioiminen jäi usein puuttumaan.

Suomi, Itävalta ja Slovenia ovat erilaisia maita ja vanhuspalvelut on järjestetty erilaisin tavoin.

– Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin hyvin samanlaisia kaikkialla. Tutkimuksessa mukana olleissa maissa sekä vanhat ihmiset että heidän omaisensa kärsivät siitä, että hoivapalveluissa keskitytään lähes yksinomaan fyysisiin tai käytännöllisiin asioihin eikä psykososiaalisia tarpeita huomioida, yliopistotutkija Mari Aaltonen huomauttaa.

Vastuu vanhusten hyvinvoinnista jää omaisille

– Kun palvelut eivät vastaa sosiaalisiin tarpeisiin eivätkä tarjoa tukea, keskustelumahdollisuuksia tai kohdatuksi tulemisen kokemuksia, vastuu kotona asuvien vanhojen ihmisten hyvinvoinnista, sosiaalisista kontakteista ja aktiviteeteista jää omaisille. Tämä vastuu voi olla puolisoaan tai omaa vanhempaansa hoitaville ja auttaville kaikkein kuormittavin osa hoivaa, Van Aerschot jatkaa.

Tutkijat korostavat, että pääasiallinen syy psykososiaalisen tuen puutteeseen ei ole vanhuspalvelujen työntekijöissä. He tekevät työnsä ohjeiden mukaan ja varmasti yrittävät parhaansa. Kotihoitajien ja muiden työntekijöiden vuorot ovat kiireisiä eikä aikaa jää asiakkaiden kanssa olemiseen.

Ongelman ydin on siinä, että vanhojen ihmisten kiireetön kohtaaminen tai sosiaalinen kanssakäyminen eivät tule riittävästi huomioiduiksi vanhuspalveluissa eikä aikaa ihmisten kohtaamiseen sisällytetä palveluihin tai hoitajien työhön.

Palvelujärjestelmä, hoito ja hoiva pitäisi ajatella ja järjestää uudelleen siten, että tavoitteena olisi kokonaisvaltainen vanhoista ihmisistä ja heidän tarpeistaan huolehtiminen, ei vain välttämättömien toimenpiteiden hoitaminen. Tällaisilla perustavanlaatuisilla uudistuksilla voitaisiin merkittävästi keventää omaishoitajien ja aikuisten lasten hoivavastuita.

Tutkimuksen mukaan joskus omaiset kuormittuvat hoivasta niin paljon, että heidän oma hyvinvointinsa heikentyy. Ikääntyneistä puoliso-omaishoitajista voi itse tulla avun tarvitsijoita tai aikuisten lasten mahdollisuudet omaan työuraan ja perhe-elämään joutuvat koetukselle.

Van Aerschot, L., Kadi, S., Rodrigues, R., Hrast, M. F., Hlebec, V., & Aaltonen, M. (2022). Community-dwelling older adults and their informal carers call for more attention to psychosocial needs : Interview study on unmet care needs in three European countries. Archives of Gerontology and Geriatrics, 101, Article 104672. https://doi.org/10.1016/j.archger.2022.104672

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Lina van Aerschot, lina.vanaerschot@jyu.fi, +358408053767, Jyväskylän yliopisto

Yliopistotutkija Mari Aaltonen, mari.aaltonen@tuni.fi, +358401901674, Tampereen yliopisto

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kotihoitajien lyhyet käynnit ovat monelle vanhukselle ainoat ihmiskontaktit.
Kotihoitajien lyhyet käynnit ovat monelle vanhukselle ainoat ihmiskontaktit.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Schildtin palkinto emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Jukka-Pekka Mecklinille25.5.2022 18:15:00 EEST | Tiedote

Gastroenterologisen kirurgian dosentti ja kirurgian emeritusprofessori Jukka-Pekka Mecklin on vastaanottanut Schildtin palkinnon Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston kevään apurahakierroksella. Palkinto myönnettiin uraauurtavasta tutkimuksesta ja hyvinvoinnin edistämisestä. Mecklin työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkimusjohtajana. Schildtin palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme