Kotouttamisen juhlavuoden taidenäyttely pääkirjastossa

Taidenäyttelyssä ovat esillä:

• Vaahterasta tehty kotopuu, johon ripustetaan lehtiä, lintuja ja pesiä
• Yhdenvertaisuus –työpajassa muotoiltuja savihahmoja
• Vaasa-aiheisia piirustuksia ja maalauksia
• Kangaspainotöinä tehtyjä värikkäitä huiveja sekä kangaskasseja

Näyttelyn aikana voi kuka tahansa kiinnittää puuhun lehden, johon voi kirjoittaa oman ohjeen tai neuvon maahanmuuttajataustaiselle tai maahanmuuttajataustainen voi jättää vinkin kantasuomalaiselle ja vaasalaiselle. Osana näyttelyä kuullaan mahdollisesti myös musiikkia ja tekstejä digitaalisena esityksenä.  

Kotouttaminen on vuorovaikutteista

– Tärkeää kotouttamisessa on vuorovaikutus. Aikaisemmin ajateltiin, että maahanmuuttajat kotoutetaan suomalaisiin tapoihin, kun taas nykyään myös kotouttamislaissa näkyy vuorovaikutus. Toivon yhteiskunnassamme avointa ja ymmärtävää vuorovaikutusta, rohkeutta kohdata ja ottaa tulijat osaksi yhteiskuntaamme, meidän Vaasaamme, pohtii kotouttamispalveluiden esimies Hanna Kakko, joka ohjasi taidenäyttelyn valmistelutyöpajoja.

Kotopuu –työpaja toteutettiin maahanmuuttajatyötä tekevien ja tehneiden henkilöiden kanssa ja muut työpajat toteutettiin erilaisissa maahanmuuttajien ryhmissä yhteistyössä Vaasa-opiston kanssa.

Suurella sydämellä

– Näyttely on pienimuotoinen syksyn poikkeusoloista johtuen, mutta jokainen esillä oleva taideteos on tehty suurella sydämellä. Tässä taidenäyttelyssä symbolinen sanoma vapaudesta on vahvasti esillä. Kotopuu kuvastaa yhteiskuntaa ja sen vihreät lehdet antavat toivon, sillä jokaiseen lehteen on kirjoitettu kannustavia ajatuksia tai hyvä neuvo maahanmuuttajalle. Puussa olevat pesät kuvaavat kodin rakentamista, valaisee Vaasa-opiston opettaja Taija Kankaanpää-Bauer.

– Toivomme näyttelyn herättävän laajaa kiinnostusta, ajatuksia sekä avointa keskustelua maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten vaasalaisten välillä. On hyvä pohtia, millainen tarina on Suomeen muuttaneen henkilön takana, kannustavat Kakko ja Kankaanpää-Bauer.

– Onhan meillä Suomessakin oma maahanmuuttohistoria, kun Karjala aikoinaan menetettiin, muistuttaa Kankaanpää-Bauer.