Koulu opettaa nuorille taloustaitoja – kotikeskustelut vahvistavat luottamusta omaan osaamiseen

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen, Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat analysoivat teini-ikäisten talousosaamista ja taloudellista itseluottamusta vuoden 2018 PISA-aineiston perusteella, joka on viimeisin talousosaamista mittaava PISA-aineisto. Tutkimuksessa analysoitiin 4328 suomalaisen 15-vuotiaan koululaisen vastauksia.

Suomalaiset nuoret olivat PISA-tutkimuksessa toiseksi parhaita talousosaajia ja heidän luottamuksensa omiin kykyihinsä talous- ja finanssipalveluiden käyttäjinä oli osallistujamaista paras.

Tutkijat havaitsivat, että koulujen talousopetus edisti teini-ikäisten taloustaitoja sekä myös heidän itseluottamustaan talous- ja finanssipalveluiden käyttämisessä. Sen sijaan talousasioista keskustelu vanhempien kanssa edisti taloudellista itseluottamusta, mutta ei varsinaisesti taloustaitoja.

Tytöt keskustelivat vanhempiensa kanssa talousosaamiseen liittyvistä asioista, kuten kulutus- ja säästämispäätöksistä sekä budjetoinnista enemmän kuin pojat. Pojilla oli kuitenkin tyttöjä parempi luottamus kykyihinsä käyttää talous- ja finanssipalveluja, joihin kuuluvat esimerkiksi rahansiirrot, kortti- tai mobiilimaksaminen ja henkilötietojen suojaaminen maksutapahtumissa.

– Sukupuoliero taloudellisessa itseluottamuksessa on mielenkiintoinen, akatemiatutkija Gintautas Silinskas huomauttaa, varsinkin kun PISA-tutkimuksessa ei löytynyt eroja tyttöjen ja poikien varsinaisissa taloustaidoissa.

Tutkijat havaitsivat myös sosioekonomisia eroja. Varakkaammista perheistä tulevat nuoret keskustelivat vanhempiensa kanssa enemmän talousasioista ja heidän taloudellinen itseluottamuksensa oli parempi kuin vähävaraisemmista perheistä tulevilla nuorilla. Vastaavasti koulutetumpien vanhempien lapsilla oli muita paremmat taloustaidot, vaikka taloudellisessa itseluottamuksessa ei ollut eroja.

Vanhempien tausta ei vaikuta koulun talousopetuksen saatavuuteen

Varallisuus, vanhempien koulutus tai sukupuoli eivät kuitenkaan olleet yhteydessä koulun talousopetuksen saatavuuteen.

– Tämä on hyvä uutinen, sillä se osoittaa, että eri taustoista tulevat nuoret saavat yhtäläisesti talouteen liittyvää opetusta koulussa, PISA-tutkimuksen kansallinen johtaja Arto Ahonen toteaa. Ahosen mukaan PISA-aineistolla tehtävät jatkoanalyysit ovat erityisen tärkeitä. Näin löydetään mahdollisimman paljon tietoa nuorten osaamiseen vaikuttavista taustatekijöistä.

Tutkimus korostaa taloustaitojen opettamisen tärkeyttä jo yläkouluikäisille, jotta nuoret osaisivat mahdollisimman varhain tehdä oikeita taloudellisia päätöksiä ja välttää riskejä. On myös tärkeää, että nuorilla on hyvä luottamus paitsi talous- myös digitaitoihinsa, koska valtaosa taloudellisesta toiminnasta tapahtuu digiympäristöissä.

Tutkimus on osa DigiConsumers-hanketta ja se on saanut rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta sekä Suomen Akatemian akatemiatutkijahankkeelta.

Tutkimusjulkaisu:

Silinskas, G., Ahonen, A. K., & Wilska, T.-A. (2023). School and family environments promote adolescents’ financial confidence: Indirect paths to financial literacy skills in Finnish PISA 2018. Journal of Consumer Affairs, Early online. https://doi.org/10.1111/joca.12513

Suomen PISA-talousosaamisraportti: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-827-4

Lisätietoja:

Gintautas Silinskas, Akatemiatutkija, psykologian laitos, gintautas.j.silinskas@jyu.fi

Arto K. Ahonen, Yliopistotutkija, Koulutuksen tutkimuslaitos, arto.k.ahonen@jyu.fi, 040 8394 209

Terhi-Anna Wilska, Professori, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, terhi-anna.wilska@jyu.fi,

040 8054201