Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi aiheuttaa syrjintää ja kiusaamista
Ina Juvan väitöstutkimus osoittaa, että ei-normaaliksi luokitellun oppilaan kiusaamiseen ja syrjintään voi muiden oppilaiden lisäksi osallistua myös koulun henkilökunta. Tutkimus tehtiin kahdessa yläkoulussa pääkaupunkiseudulla.
– Esiin tulleissa tapauksissa ei-normaaliksi nimettyä oppilasta vastaan hyökättiin fyysisesti ja henkisesti. Häneltä evättiin pääsy osaksi oppilasryhmiä. Osa opettajista moitti kiusattua oppilasta siitä, ettei tämä pystynyt osallistumaan opetukseen kiusaamisen vuoksi. Oppilas joutui vaihtamaan ensiksi luokkaa ja lopulta koulua, Juva kuvailee.
Normaaliuteen sisältyy piilo-odotuksia
– Normaaleina ja neutraaleina ominaisuuksina pidetään esimerkiksi suomalaisuutta, itsenäisyyttä ja sopeutumista kouluun. Oppilaiden odotetaan myös hahmottavan oikeanlaisen käytöksen rajat, Ina Juva kuvailee.
– Suomalaisuus esitettiin neutraalina ja normaalina, vaikka tosiasiassa siihen sisältyi odotuksia siitä, minkälainen ideaali oppilas on: suomea puhuva ja ”kantasuomalainen”.
Opettajat eivät Juvan mukaan antaneet ei-normaaliksi nimetylle oppilaalle samanlaista hoivaa ja huolenpitoa kuin muille oppilaille.
– Opettajan ja muun henkilökunnan osallistuminen kiusaamiseen tekee oppilaan asemasta erityisen turvattoman.
Kun tarkastellaan itsestäänselvyytenä otettua asiaa kuten normaaliutta, saadaan esiin odotuksia ja vaatimuksia, jotka kohdistuvat oppilaisiin ja ihmisiin ylipäätään yhteiskunnassa.
Ajatus kiusaamisesta voidaan muuttaa
Kiusaamisesta käydään jatkuvasti julkista keskustelua ja siitä julkaistaan myös paljon tutkimusta. Keskustelu ja tutkimus pohjautuvat Ina Juvan mukaan kuitenkin siihen, että kiusaaminen nähdään yksilön käytökseen liittyvänä.
– Tutkimukseni laajentaa tätä keskustelua tuomalla esiin myös aikuisten ja rakenteellisten tekijöiden osuuden kiusaamisessa.
Näin kiusaamiseen voidaan puuttua laajemmin, ja koko ajatus kiusaamisesta voi muuttua. Esiin voi tulla sellaisia kiusaamisen muotoja, jotka ovat aiemmin jääneet huomaamatta tai ymmärtämättä. Kun kiusaamista tarkastellaan kriittisesti, voidaan esittää kysymyksiä muun muassa siitä, tukeeko nykyinen koulumalli kiusaamista vai ehkäiseekö se sitä. Tutkimus laajentaa julkista keskustelua kiusaamisesta.
Sosiaaliset taidot ovat yhteydessä myös työelämän odotuksiin. Kun sosiaalisia taitoja osana normaaliutta tarkastellaan kriittisesti, voidaan myös tarkastella koulun ja yhteiskunnan suhdetta ja kysyä minkälaisiin ajatuksiin ideaalista oppilaasta koulu perustuu.
– Kun normaaliuteen pohjautuvia hierarkioita puretaan, päästään kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa, Ina Juva sanoo.
***
Latinalaisen Amerikan tutkimuksen maisteri Ina Juva väittelee 8.11.2019 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Who can be ”normal”? Constructions of normality and processes of exclusion in two Finnish comprehensive schools". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, auditorio 229, Siltavuorenpenger 10.
Vastaväittäjänä on Senior lecturer Ghazala Bhatti, Bath Spa University, ja kustoksena on professori Gunilla Holm.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Helsinki Studies in Education.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ina Juva
ina.juva@helsinki.fi
twitter: @i_juva
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme