Koululaiset mukana Perhonjoen kalaston kehittämisessä

Istutuksin ylläpidetty taimenkanta

Viranomaisten toteuttamat taimenen ja lohen istutukset liittyvät pitkään jatkuneeseen tavoitteeseen ylläpitää ja vahvistaa Perhonjoen lohikalakantoja. Perhonjoki on ollut aikoinaan merkittävä taimen- ja lohijoki. Kalansaaliit ovat olleet suuria ja kalastus on työllistänyt merkittävän määrän ihmisiä. Nykyisin meritaimen ja pienissä määrin myös merilohi nousevat taas Perhonjokeen lisääntymään, mutta kalojen luontainen elinkierto on pääosassa jokea estynyt etenkin vaellusesteiden takia. Näistä merkittävin on Kaustisella sijaitseva Pirttikosken vesivoimalaitos, joka on estänyt merestä nousevien kutukalojen vaelluksen kohti hyviä lisääntymisalueita jo sadan vuoden ajan. Kalojen luontaisen elinkierron estyessä kalastoa on ylläpidetty istutuksin – niin Perhonjoessa kuin monessa muussakin Suomen vesistössä.

- Perhonjoen vesiensuojelun ja kalaston kehittämisen osalta on tehty töitä jo vuosikymmeniä. Asia ja tavoite on yhteinen, ja pääosin viranomaistoimin tehtyyn työhön halutaan osallistaa myös paikalliset ihmiset. Onko tähän parempaa kohdejoukkoa kuin nuoret, joita ajatellen pitkäjänteistä työtä myös ensisijaisesti tehdään? toteaa Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen Jukka Pakkala.

Koululaiset käyttivätkin tarmokkaasti tilaisuuden osallistua kalaston hoitoon. Uusi kalasukupolvi kaadettiin ämpäreillä veteen hymy kasvoilla. Tekemisestä huokui aito kiinnostus ja innostus aihetta kohtaan. Opettajat olivat lisäksi pohjustaneet asiaa jo oppitunneilla ennen tapahtumaa.

- Tapahtuma sopi hienosti osaksi viidesluokkalaisille toteutettua ympäristöaiheista teemaviikkoa. Perhonjoki ja sen tilan parantaminen on mielekäs ja konkreettinen opetusaihe alakoululaisille, jotka asuvat ja viettävät aikaa joen ympärillä, toteaa itsekin kalastusta harrastava opettaja Toni Mikkola Vetelin keskuskoululta. Vetelin Karjalankoskella pidetyssä tilaisuudessa koululaiset pääsivät ripustamaan itse tekemiään linnunpönttöjä joen varrelle sekä nauttimaan nuotion äärellä valmistetuista retkieväistä.

Vaikka istutukset ovat edelleen olennainen osa uhanalaisten kalakantojen hoitoa, on tavoite kuitenkin se, että kalat palaavat tulevaisuudessa jokeen kumipyörien sijaan omin voimin.

Yhteinen elinvoimainen joki

Työtä Perhonjoen kehittämiseksi riittää. Vedenlaatu on kuitenkin pääosin hyvä sekä eliöstöä että kaikkea virkistyskäyttöä ajatellen. Joki yhdessä muiden maakunnan luontokohteiden kanssa mahdollistaisi myös nykyistä selvästi monipuolisemman luontomatkailun kehittämisen siihen liittyvine palveluineen. Joen kehittäminen liittyykin vahvasti koko alueen viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden parantamiseen.

Kaustisella konkreettinen toimenpide tätä kohti olisi esillä ollut Pirttikosken voimalaitoksen toiminnan lakkauttaminen ja voimalaitospadon purku sekä koskialueen kunnostaminen. Se olisi edellytys joen avaamiseksi merestä jokeen nouseville kaloille. Vesiensuojelutoimenpiteenä padon purkaminen olisi konkreettinen toimenpide joen palauttamiseksi kohti luonnontilaa, ja samalla askel kohti muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä jokijatkumon ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.