Koulupsykologin työ on koulussa
Koulupsykologin yhteisöllinen työ arjessa tukee lasten ja nuorten hyvinvointia
Koulupsykologin työn ydintä on yhteisöllinen koko kouluyhteisöön kohdistuva työ. Kun yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö onnistuu, inhimillinen kärsimys vähenee ja korjaavaa yksilötyötä tarvitaan vähemmän. Yhteisöllistä työtä on esimerkiksi kiusaamista, syrjäytymistä ja koulupudokkuutta ehkäisevä työ sekä mielenterveyden, koulumotivaation ja jaksamisen edistäminen. Opiskeluhuoltolaki määrittelee yhteisöllisen työn opiskeluhuollon painopisteeksi. Tällä hetkellä koulupsykologit pystyvät tekemään yhteisötyötä lähes kaksinkertaisesti silloin, kun opiskeluhuolto on sivistystoimen eikä sote-toimialan alla (Psykologiliitto 2020).
Hallituksen esitys ei kuitenkaan huomioi lainkaan yhteisöllistä työtä. Esityksessä ei ole perusteltu, miten yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö turvattaisiin. Opiskeluhuollon johtaminen ja kehittäminen ei onnistu, jos psykologien ja kuraattorien hallinto ja johto siirretään sote-maakuntiin, mutta koulut ja oppilaitokset - eli heidän työpaikkansa – jäävät peruskuntiin. Pian voimaan tuleva oppivelvollisuusuudistus korostaa entisestään koulujen, oppilaitosten ja kuntien roolia koulunkäynnin ja opiskelun tukemisessa. Yhteisöllinen työ edellyttää koulun arjen reunaehtojen ymmärtämistä sekä luottamussuhteita koulun henkilöstöön ja johtoon. Sote-maakunnassa ei ole tietoa koulujen tarpeista ja tilanteista.
Koulupsykologin paikka on koulussa tai oppilaitoksessa
Hallituksen esityksessä määritellään, että opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien työtila voisi olla muuallakin kuin koulussa. Koulupsykologin työ on kuitenkin erottamattomasti koululla, joten työtilan on oltava koulussa tai oppilaitoksessa.
Jos työtila on missään muualla, vaikeutuisi lasten ja nuorten pääsy psykologin luo. Koulupsykologien asiakkaissa on myös esikouluikäisiä, joiden ei ole mahdollista kulkea itsenäisesti. Opettajien ja muun koulun henkilöstön olisi myös vaikeampi päästä tapaamisiin. Valtaosa opiskeluhuollon yhteistyöstä tapahtuu välitunneilla opettajainhuoneessa, jonne psykologi tai kuraattori ei ehdi tulla, jos työtila ei ole koulussa. Tällöin hän ei toimi mukana koulun arjessa eikä näy käytävillä tai ruokalassa ja jää näin vieraaksi oppilaille, opettajille ja perheille.
Siirto ei tuo lisää psykologeja
Opiskeluhuoltotyön keskeinen ongelma on useiden satojen työntekijöiden vaje. Vaje johtuu suurimmaksi oskasi siitä, että kunnat eivät ole palkanneet psykologeja riittävästi. Tämä ei korjaannu siirrolla sote-maakuntaan. Päinvastoin on vaarana, että psykologien työpanos valuu sote-maakunnan tarpeisiin. Sote-palveluihin käytetty psykologin aika on pois kouluilta ja oppilaitoksilta sekä sivistystoimen suunnittelu- ja kehittämistyöstä. Näin koulupsykologin työn painopiste siirtyy edistävästä ja ehkäisevästä työstä ongelmien korjaamiseen ja koulun hyvinvointityön mahdollisuudet hukataan.
Koulupsykologien ja kuraattorien siirto hyvinvointialueille on peruttava. Siirron sijaan psykologi ja kuraattori voisivat jatkossa tehdä kirjauksensa hyvinvointialueen rekisteriin ja tietojärjestelmään. Näin tiedonsiirrossa hyvinvointialueille ei olisi ongelmia. Psykologien ja kuraattorien monialainen yhteistyö koulusta sote-maakuntaan onnistuu jatkossakin myös hallintorajan yli, eikä ole tarpeen siirrolla vaarantaa psykologin ja kuraattorin mahdollisuuksia tehdä vaikuttavaa työtä osana kouluyhteisöä.
Yhteyshenkilöt
Annarilla AhtolaPuheenjohtaja, Suomen Psykologiliitto
Puh:+358 40 687 7677annarilla.ahtola@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Kehysriihen päätökset heikentävät vakavasti mielenterveyspalveluita18.4.2024 09:08:30 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset mittavista säästötoimista sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat myös mielenterveyspalveluihin. Suomen Psykologiliitto on huolissaan seurauksista, kun pääsyä perustason mielenterveyspalveluihin vaikeutetaan heikentämällä hoitotakuuta.
Psykologiliitto ehdottaa keinoja turvata koulupsykologipalvelut nopeasti11.4.2024 09:11:45 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Tilanne on herättänyt pohdintaa siitä, tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi. Ratkaisuksi Psykologiliitto ehdottaa konkreettisia keinoja, joilla toimivat opiskeluhuollon psykologipalvelut voidaan varmistaa uutta hallinnollista uudistusta tehokkaammin ja nopeammin.
Mielenterveyspalveluista leikkaaminen ei tuo säästöjä4.4.2024 08:04:27 EEST | Tiedote
Perustason mielenterveyspalveluista ei ole varaa leikata. Päinvastoin lakisääteiset palvelut eivät aina toteudu nykyisilläkään resursseilla. Myös hallitusohjelman työllisyystavoitteiden toteuttaminen vaatii riittävää resursointia perustason mielenterveyteen.
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme