Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Jaa

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä 2021. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä. Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.

Näin kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime keväänä tekemän Kouluterveyskyselyn juuri valmistuneet tulokset. Kysely tehtiin perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.

”Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota”, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius. Hänen mukaansa on hienoa, että suuri osa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä ja on pääosin tyytyväinen elämäänsä. ”Näyttää kuitenkin siltä, että moni tulee tarvitsemaan tukea esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja ahdistuneisuuteen liittyvissä asioissa.”

Joka neljäs tyttö kokee yksinäisyyttä

Keväällä 2021 nuoret kertoivat enemmän yksinäisyyden tunteesta kuin edellisessä Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019. Yksinäisyyden kokemus oli yleistynyt erityisesti tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä noin 10 prosenttia.

Vuonna 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 30 prosenttia tytöistä. Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta vuonna 2021.

Lapsilla useammin hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa kuin nuorilla
Keskusteluyhteys omiin vanhempiin parani Kouluterveyskyselyjen mukaan aina vuoteen 2019 saakka, mutta laski hieman vuoden 2021 kyselyssä.

Vuonna 2021 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli puolet (60 %) kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä. Lähes yhtä hyvä keskusteluyhteys oli 8. ja 9. luokkaa käyvillä tai toisella asteella opiskelevilla pojilla (49‒54 %). Sen sijaan vain joka kolmas saman ikäinen tyttö kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä.

Kiusatuksi tuleminen vähenee toiselle asteelle siirryttäessä

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista kahdeksan prosenttia kertoi kyselyssä kokeneensa kiusaamista viikoittain. Perusopetuksen yläluokilla heitä oli kuusi prosenttia oppilaista. ”Se tarkoittaa, että noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori on kokenut kiusaamista viikoittain”, Jenni Helenius kertoo. Toisella asteella kiusatuksi koki tulleensa viikoittain 1‒3 prosenttia opiskelijoista.

25 vuotta Kouluterveyskyselyjä

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Tilastoraportin vuoden 2021 tulokset perustuvat 264 878 lapsen ja nuoren vastauksiin. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2021.

Kouluterveyskysely tuottaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, osallisuudesta, vapaa-ajasta, toimintakyvystä, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä opiskeluhuollon palvelujen käytöstä.

Kyselyn tuloksia käsitellään 23.‒24.9.2021 Hyvinvointiareenassa koulutuksen ja hyvinvoinnin verkkotapahtumassa.

Tutkimustulokset julkaistaan vuorovaikutteisessa raportointijärjestelmässä, jossa tuloksia on mahdollisuus tarkastella myös alueen mukaan.

Lähde: Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. Tilastoraportti 30/2021, THL.

Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 (sivut päivitetään 17.9. klo 9.00)

Hyvinvointiareena 23.-24.9.2021

Lisätietoja

Jenni Helenius
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8406

Satu Helakorpi
erikoistutkija
puh. 029 524 8616

Hanne Kivimäki
tutkija
puh. 029 524 7281

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

kouluterveyskysely@thl.fi
Kouluterveyskyselyn infopuhelin: 029 524 6082

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme