Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Näin kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime keväänä tekemän Kouluterveyskyselyn juuri valmistuneet tulokset. Kysely tehtiin perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.

”Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota”, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius. Hänen mukaansa on hienoa, että suuri osa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä ja on pääosin tyytyväinen elämäänsä. ”Näyttää kuitenkin siltä, että moni tulee tarvitsemaan tukea esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja ahdistuneisuuteen liittyvissä asioissa.”

Joka neljäs tyttö kokee yksinäisyyttä

Keväällä 2021 nuoret kertoivat enemmän yksinäisyyden tunteesta kuin edellisessä Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019. Yksinäisyyden kokemus oli yleistynyt erityisesti tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä noin 10 prosenttia.

Vuonna 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 30 prosenttia tytöistä. Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta vuonna 2021.

Lapsilla useammin hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa kuin nuorilla
Keskusteluyhteys omiin vanhempiin parani Kouluterveyskyselyjen mukaan aina vuoteen 2019 saakka, mutta laski hieman vuoden 2021 kyselyssä.

Vuonna 2021 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli puolet (60 %) kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä. Lähes yhtä hyvä keskusteluyhteys oli 8. ja 9. luokkaa käyvillä tai toisella asteella opiskelevilla pojilla (49‒54 %). Sen sijaan vain joka kolmas saman ikäinen tyttö kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä.

Kiusatuksi tuleminen vähenee toiselle asteelle siirryttäessä

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista kahdeksan prosenttia kertoi kyselyssä kokeneensa kiusaamista viikoittain. Perusopetuksen yläluokilla heitä oli kuusi prosenttia oppilaista. ”Se tarkoittaa, että noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori on kokenut kiusaamista viikoittain”, Jenni Helenius kertoo. Toisella asteella kiusatuksi koki tulleensa viikoittain 1‒3 prosenttia opiskelijoista.

25 vuotta Kouluterveyskyselyjä

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Tilastoraportin vuoden 2021 tulokset perustuvat 264 878 lapsen ja nuoren vastauksiin. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2021.

Kouluterveyskysely tuottaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, osallisuudesta, vapaa-ajasta, toimintakyvystä, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä opiskeluhuollon palvelujen käytöstä.

Kyselyn tuloksia käsitellään 23.‒24.9.2021 Hyvinvointiareenassa koulutuksen ja hyvinvoinnin verkkotapahtumassa.

Tutkimustulokset julkaistaan vuorovaikutteisessa raportointijärjestelmässä, jossa tuloksia on mahdollisuus tarkastella myös alueen mukaan.

Lähde: Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. Tilastoraportti 30/2021, THL.

Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021 (sivut päivitetään 17.9. klo 9.00)

Hyvinvointiareena 23.-24.9.2021

Lisätietoja

Jenni Helenius
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8406

Satu Helakorpi
erikoistutkija
puh. 029 524 8616

Hanne Kivimäki
tutkija
puh. 029 524 7281

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi

kouluterveyskysely@thl.fi
Kouluterveyskyselyn infopuhelin: 029 524 6082