Koulutuksen ykkösasia oppimisen tuki jäi vaille huomiota budjettiriihessä, oppivelvollisuusuudistus jää siten puolitiehen

Erityisen surkea riihen anti on varhaiskasvatuksen tuen uudistukselle. Varhaiskasvatuslakiin ollaan syksyllä säätämässä samankaltainen kolmiportainen tuki, joka perusopetuksessa on toteutunut heikosti. On ristiriitaista, että rahaa jaetaan varhaiskasvatuksen kehittämishankkeisiin, mutta varhaiskasvatuksen tärkeimmälle uudistukselle ei riihessä löydy lisärahaa. Lainsäädännössä ollaan toistamassa perusopetuksessa tehtyjä virheitä.

OAJ korostaa, että tukea tarvitsevalle lapselle kuuluu aina erityisopettajan antama opetus niin päiväkodissa kuin koulussakin. Lain uudistuksen lähtökohdan on oltava se, että jokaiselle lapselle voidaan varmistaa tuki päiväkodissa. Tämän vuoksi varhaiskasvatuslakiin olisi tarvittu mitoitussäädökset. Nyt budjettilaki lähtee eduskunnalle torsona.

– On surullista, etteivät päättäjät ota opiksi. Nyt toistetaan täsmälleen sama virhe, joka tehtiin perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta säädettäessä. On arvovalinta jättää pienimmät vaille tukea, kun velkaa otetaan miljardikaupalla muihin kohteisiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kritisoi.

Esitykset työllisyyden parantamiseksi vaatimattomia

Kasvavan työvoimapulan ja kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä lisätä kierroksia aikuisen työväestön kouluttamiseksi kasvualoille. OAJ esitti ennen riihtä jatkuvan oppimisen rahoituksen pitämistä edes edellisvuosien tasolla. Hallituksen työllisyystoimet vaikuttavat sirpaleisilta, vaikkakin maahanmuuttajien työllistymisen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen ovat oikeansuuntaisia toimia.

– Koulutuksen järjestäjille niin toisella asteella kuin korkea-asteellakin on annettava kunnolliset taloudelliset mahdollisuudet jatkuvan oppimisen tehtävän toteuttamiseen. Tämä ei toteutunut riihen päätöksissä, Luukkainen hämmästelee.

Opettajat saavat odottaa mitoitusta?

OAJ odotti riihestä hallitukselta linjausta, jolla olisi lunastettu julkiset lupaukset opettajamitoituksesta. Lakiin pitää saada kirjaus siitä, kuinka monta oppilasta voi olla yhtä opettajaa ja opinto-ohjaajaa kohti yksilöllisen tuen varmistamiseksi.

– Hallitus säätää kyllä hoitajamitoitusta ja opiskeluhuoltoon mitoituksia, mutta opettajien osalta olemme saaneet vain kauniita puheita, eikä edes asian perusteellista selvittämistä ole saatu alulle, moittii Luukkainen.

OAJ kiittää hallitusta tiedeleikkausten peruuttamisesta ainakin toistaiseksi, kun Suomen Akatemian valtuus kasvaa ensi vuonna. Sen sijaan ammattikorkeakoulut ovat jälleen budjetin häviäjiä. Kymmenen vuoden aikana rahoitustaso euroa opiskelijaa kohden on tippunut 45 prosenttia, eikä nytkään korjausta tullut. Odotukset ammattikorkeakouluille ovat kuitenkin korkealla, kun osaajapula pahenee.

– On epäreilua odottaa ammattikorkeakoulujen pystyvän täyttämään tavoitteensa, Luukkainen sanoo.

Koronasta toipuminen vaatii panostuksia koulutukseen myös vuonna 2022

Koronaepidemian aiheuttamien oppimisvajeiden korjaaminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen kaikilla koulutusasteilla. OAJ kiittää hallitusta siitä, että koulutuksen järjestäjille on tukea jaettu pitkin matkaa, mutta tukien tempoilevassa ajoituksessa olisi parantamisen varaa. Se ei hoidu myöhässä tulevilla lisätalousarvioilla.

– Koronan jälkitoimiin tarvittaisiin pitkäaikainen rahoitus, jotta toimia voitaisiin suunnitella. Esimerkiksi Tanskassa koko poliittinen kenttä sitoutui yhdessä huimaan lähes 340 miljoonan euron vuosittaiseen lisärahoitukseen koulutukselle. Miksi Suomessa ei pystytty vastaavaan? On pystyttävä, kun eduskunta käsittelee koulutuspoliittista selontekoa tässä kuussa, Luukkainen jyrähtää.