Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Koulutuksen ykkösasia oppimisen tuki jäi vaille huomiota budjettiriihessä, oppivelvollisuusuudistus jää siten puolitiehen

Jaa

OAJ on pettynyt Marinin hallituksen budjettiriihen päätöksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen toisella asteella voi onnistua vain, jos oppimiseen saa tukea jo päiväkodissa ja peruskoulussa, mutta tämä unohtui hallitukselta. Miksi hallitus ei vie aloittamiaan uudistuksia laadukkaasti loppuun?

Erityisen surkea riihen anti on varhaiskasvatuksen tuen uudistukselle. Varhaiskasvatuslakiin ollaan syksyllä säätämässä samankaltainen kolmiportainen tuki, joka perusopetuksessa on toteutunut heikosti. On ristiriitaista, että rahaa jaetaan varhaiskasvatuksen kehittämishankkeisiin, mutta varhaiskasvatuksen tärkeimmälle uudistukselle ei riihessä löydy lisärahaa. Lainsäädännössä ollaan toistamassa perusopetuksessa tehtyjä virheitä.

OAJ korostaa, että tukea tarvitsevalle lapselle kuuluu aina erityisopettajan antama opetus niin päiväkodissa kuin koulussakin. Lain uudistuksen lähtökohdan on oltava se, että jokaiselle lapselle voidaan varmistaa tuki päiväkodissa. Tämän vuoksi varhaiskasvatuslakiin olisi tarvittu mitoitussäädökset. Nyt budjettilaki lähtee eduskunnalle torsona.

– On surullista, etteivät päättäjät ota opiksi. Nyt toistetaan täsmälleen sama virhe, joka tehtiin perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta säädettäessä. On arvovalinta jättää pienimmät vaille tukea, kun velkaa otetaan miljardikaupalla muihin kohteisiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kritisoi.

Esitykset työllisyyden parantamiseksi vaatimattomia

Kasvavan työvoimapulan ja kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on välttämätöntä lisätä kierroksia aikuisen työväestön kouluttamiseksi kasvualoille. OAJ esitti ennen riihtä jatkuvan oppimisen rahoituksen pitämistä edes edellisvuosien tasolla. Hallituksen työllisyystoimet vaikuttavat sirpaleisilta, vaikkakin maahanmuuttajien työllistymisen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen ovat oikeansuuntaisia toimia.

– Koulutuksen järjestäjille niin toisella asteella kuin korkea-asteellakin on annettava kunnolliset taloudelliset mahdollisuudet jatkuvan oppimisen tehtävän toteuttamiseen. Tämä ei toteutunut riihen päätöksissä, Luukkainen hämmästelee.

Opettajat saavat odottaa mitoitusta?

OAJ odotti riihestä hallitukselta linjausta, jolla olisi lunastettu julkiset lupaukset opettajamitoituksesta. Lakiin pitää saada kirjaus siitä, kuinka monta oppilasta voi olla yhtä opettajaa ja opinto-ohjaajaa kohti yksilöllisen tuen varmistamiseksi.

– Hallitus säätää kyllä hoitajamitoitusta ja opiskeluhuoltoon mitoituksia, mutta opettajien osalta olemme saaneet vain kauniita puheita, eikä edes asian perusteellista selvittämistä ole saatu alulle, moittii Luukkainen.

OAJ kiittää hallitusta tiedeleikkausten peruuttamisesta ainakin toistaiseksi, kun Suomen Akatemian valtuus kasvaa ensi vuonna. Sen sijaan ammattikorkeakoulut ovat jälleen budjetin häviäjiä. Kymmenen vuoden aikana rahoitustaso euroa opiskelijaa kohden on tippunut 45 prosenttia, eikä nytkään korjausta tullut. Odotukset ammattikorkeakouluille ovat kuitenkin korkealla, kun osaajapula pahenee.

– On epäreilua odottaa ammattikorkeakoulujen pystyvän täyttämään tavoitteensa, Luukkainen sanoo.

Koronasta toipuminen vaatii panostuksia koulutukseen myös vuonna 2022

Koronaepidemian aiheuttamien oppimisvajeiden korjaaminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen kaikilla koulutusasteilla. OAJ kiittää hallitusta siitä, että koulutuksen järjestäjille on tukea jaettu pitkin matkaa, mutta tukien tempoilevassa ajoituksessa olisi parantamisen varaa. Se ei hoidu myöhässä tulevilla lisätalousarvioilla.

– Koronan jälkitoimiin tarvittaisiin pitkäaikainen rahoitus, jotta toimia voitaisiin suunnitella. Esimerkiksi Tanskassa koko poliittinen kenttä sitoutui yhdessä huimaan lähes 340 miljoonan euron vuosittaiseen lisärahoitukseen koulutukselle. Miksi Suomessa ei pystytty vastaavaan? On pystyttävä, kun eduskunta käsittelee koulutuspoliittista selontekoa tässä kuussa, Luukkainen jyrähtää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
PL 20
00520 Helsinki

http://www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on maailman ainoa työmarkkinajärjestö, joka valvoo koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten etuja aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

OAJ:s Olli Luukkainen oroad över undervisningsresurserna för yrkesutbildningen23.9.2021 09:45:00 EEST | Tiedote

OAJ:s ordförande Olli Luukkainen kräver att yrkesutbildningsanordnarna reserverar tillräckliga resurser för undervisning och handledning för att genomföra den utvidgade läroplikten. Läropliktsåldern höjdes i år till 18 år. Sedan i våras har alla som går ut grundskolan skyldighet att fortsätta studera antingen i yrkesläroanstalt eller gymnasium. Ändringen har krävt omställningar och resulterat i extra arbete, särskilt i yrkesläroanstalter.

OAJ:n Luukkainen huolissaan opetusresurssien riittävyydestä ammatillisessa koulutuksessa23.9.2021 09:45:00 EEST | Tiedote

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii ammatillisen koulutuksen järjestäjiä varaamaan riittävät opetus- ja ohjausresurssit laajennetun oppivelvollisuuden toteutusta varten. Oppivelvollisuusikä nousi tänä vuonna 18 ikävuoteen. Kaikilla peruskoulun päättävillä on ollut viime keväästä lähtien velvollisuus jatkaa opiskelua joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Muutos on vaatinut järjestelyjä ja aiheuttanut lisätyötä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa.

OECD:n tuore raportti: Suomen koulurahoitus jää jatkuvasti muun pohjolan tasosta – OAJ vaatii rahoituksen nostamista tavoitteita vastaavaksi16.9.2021 12:00:04 EEST | Tiedote

Juuri julkaistu OECD:n Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on pahasti jäljessä muiden Pohjoismaiden koulutuspanostuksista. Huolestuttavinta on kehityksen trendi. Valtaosa OECD:n jäsenmaista on tarkasteluajanjaksolla 2012–2018 lisännyt suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvalukuiseen joukkoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme