Kourlan kartanosta löytynyt asekätkö tarjoaa näkymän sisällissotaan

Vuonna 1825 rakennetun Kourlan kartanon päärakennuksen restauroinnissa yläkerran yläpohjan purujen seasta löytyi sanomalehtiin käärittyinä kolme hyväkuntoista sotilaskivääriä. Kääreinä toimineet neljä Työmies- ja Tiedonantaja-lehteä oli päivätty ajanjaksolle 27.2.–2.3.1918 eli sisällissodan keskelle. Sanomalehtiä lukivat punaisten kannattajat, ja kätköpaikan tiedetään toimineen kartanon työväen asuintiloina.

Oulun yliopiston tutkijat ovat tehneet asekätköstä löytöpaikkaselvityksen. Yliopistotutkija, dosentti Juho-Antti Junnon mukaan kaikki kolme kivääriä ovat edelleen toimintakuntoisia. Yksi kivääreistä oli Japanin armeijalta Venäjälle päätynyt Arisaka, yksi venäläisten Yhdysvalloista tilaama Winchester ja yksi Itävalta-Unkarissa valmistettu Mannlicher. Aseiden aiempi omistaja ei käynyt aseista selville.

”Samoja kivääreitä oli sodan aikana käytössä sekä valkoisten että punaisten puolella, eivätkä esimerkiksi aseiden merkinnät viitanneet millään tavalla niiden kätkijään”, Junno kertoo.

Sisällissodassa ei aseiden kätkemisen aikaan koettu ratkaisevia hetkiä. Esimerkiksi Tampereen taistelun alkuun oli lehtien ilmestyessä vielä kaksi viikkoa aikaa. ”Maailmanpolitiikassa maaliskuun alkuun 1918 liittyy kuitenkin ratkaisevia käänteitä. Brest-Litovskin rauha ja Neuvosto-Venäjän tappio on voinut masentaa punaisten kannattajien tunnelmia ja rohkaista piilottamaan aseet parempia aikoja odottamaan”, Juho-Antti Junno kertoo.

Asekätkön kiinnostavuutta lisää sen kätköpaikan liittyminen sisällissodan alkuvaiheiden tapahtumiin. Kartanon sisällissodan aikainen omistaja Eljas af Hällström oli sodan ensimmäisiä uhreja. Punaisten partio surmasi hänet kartanossa heti sodan alkupäivinä tammikuun lopussa 1918.

Tutkimuksen perusteella kätkön aseet eivät kuitenkaan liity kyseiseen surmaan, sillä surma-ase oli ilmeisesti pistooli. ”Kartano oli sodan aikana punaisten tarkan kontrollin alla, ja on hyvin epätodennäköistä, että omistajaperhe olisi uskaltanut tehdä asekätköä kartanonherran saatua surmansa ja punaisten partioiden etsiessä tuliaseita valkoisten hallusta”, Junno sanoo.

Vaikka Kourlan asekätkö on sisällissodan tapahtumien kannalta melko merkityksetön, kartanonherran murha vain kuukautta aiemmin asettaa Kourlan kartanon erityislaatuiseen asemaan sisällissodan kannalta. Piilossa pysynyt asekätkö tarjoaa aikaikkunan sodan tunnelmiin ja lopputulokseen. Sodan kestosta eikä lopputuloksesta ollut tuolloin parempaa tietoa, ja ihmiset joutuivat toimimaan vaistojensa varassa kahteen eri suuntaan vetävän propagandan välissä.

Kourlan kartanon noin 600 neliömetrin kokoinen päärakennus Vihdissä on nykyisin yrityskäytössä. Aseille on haettu muistoaseluvat, ja niitä säilytetään asianmukaisesti muualla, ei kartanossa.

Löydöstä on julkaistu artikkeli Historian ja arkeologian tutkimuksen aikakauskirja Faravidissa: Junno Juho-Antti, Kallio-Seppä Titta & Törmä Pentti 2022. A glimpse of the Finnish civil war 1918 – a weapons cache at Kourla Manor, Vihti. Faravid 53(2022).