Kreikan rajavalvonnan laukauksiin kuoli ainakin kaksi ihmistä maaliskuussa 2020
Helmikuussa 2020 Turkki ilmoitti, ettei se aio enää pysäyttää Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä ja kannusti turvapaikanhakijoita sekä siirtolaisia lähtemään kohti Kreikan rajaa. Osa Turkissa elävistä turvapaikanhakijoista jätti asuntonsa ja käytti koko omaisuutensa päästäkseen rajalle, missä he saivat väkivaltaisen vastaanoton.
Amnestyn tuore tutkimus Caught in a Political Game: Asylum-Seekers and Migrants on the Greece/Turkey Border Pay the Price for Europe's Failures paljastaa, miten Kreikan poliisi ja rajaviranomaiset käyttivät kyynelkaasua, vesitykkejä, kumiluoteja sekä oikeita ammuksia estääkseen ihmisiä pääsemästä Kreikkaan.
“Ihmiset matkustivat rajalle löytääkseen turvaa. Sen sijaan heidät otettiin vastaan niin rajulla väkivallalla, että ainakin kaksi ihmistä menetti henkensä. Kaikki viranomaisten tekemät väkivallanteot on tutkittava puolueettomasti”, toteaa Amnesty Internationalin Euroopan apulaisaluejohtaja Massimo Moratti.
Ainakin kaksi ihmistä kuoli rajavartijoiden luoteihin
Amnesty Internationalin tutkimusten mukaan ainakin kaksi miestä menetti henkensä maaliskuun alun väkivaltaisuuksissa.
Pakistanilaista Muhammad Gulzaria, 43, ammuttiin rintaan, kun hän pyrki Kreikkaan Pazarkule-Kastanies-rajanylityspaikalla. Hänet julistettiin kuolleeksi turkkilaisessa sairaalassa 4. maaliskuuta. Samassa ammuskelussa loukkaantui viisi muuta ihmistä.
Syyrialainen Muhammad al-Arab, 22, kuoli samalla alueella. Muhammadin kuolema tallentui Forensic Architecturen videolle.
Kahden kuolonuhrin lisäksi ainakin yksi syyrialaisnainen on kateissa ja hänen oletetaan kuolleen. Naisen puoliso kertoo, että kreikkalaiset sotilaat ampuivat naista kohti, kun tämä kahlasi joessa ja yritti päästä Kreikan puolella olevien lastensa luo.
Brutaalia väkivaltaa
Rajalla olleet ihmiset kertoivat Amnestyn tutkijoille, miten viranomaiset löivät turvaa hakevia muun muassa pampuilla. Ihmisiä pidettiin rajalla olevissa pidätyskeskuksissa jopa päiviä, kunnes heidät palautettiin Turkkiin isoissa ryhmissä.
Rajaviranomaiset veivät turvaa hakevilta myös omaisuutta. Pahimmillaan ihmiset saattoivat menettää rajalla tuhansia euroja, joilla oli tarkoitus aloittaa uusi elämä Euroopassa.
Kreikan on otettava turvaa hakevat vastaan
Sen sijaan, että Kreikan viranomaiset olisivat selvittäneet ihmisten turvapaikkaperusteet, he tekivät kaikkensa, jotta turvapaikanhakijat ja siirtolaiset eivät pääsisi rajan yli. Tämä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaista.
Kreikka vastasi ihmisten hätään ilmoittamalla, ettei se ota uusia turvapaikkahakemuksia vastaan seuraavan kuukauden aikana. Hakemusten vastaanottamisen piti alkaa jälleen 2. huhtikuuta, mutta turvapaikanhaku on ollut keskeytettynä maaliskuun puolivälistä saakka COVID-19-viruksen vuoksi.
Kreikka on estänyt paitsi maarajojen kautta mantereelleen tulevien myös meren yli saarilleen pyrkivien turvapaikanhakijoiden saapumisen. EU on tukenut Kreikkaa vahvistamalla maan merivalvonnan resursseja.
Kaikki maaliskuun alun jälkeen saarille saapuneet turvapaikanhakijat ja siirtolaiset on suljettu pidätyskeskuksiin, joissa he eivät voi hakea turvapaikkaa. He ovat jatkuvasti vaarassa joutua takaisin Turkkiin tai lähtömaihin.
“Kreikan pitää antaa ihmisille mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja päästä heidät peruspalveluiden äärelle. Pidätyskeskukset ja epähygieeniset pakolaisleirit pitää evakuoida. COVID-19-viruksen leviäminen on tehny asiasta entistä kiireellisemmän”, sanoo Massimo Moratti.
“EU-maiden on osallistuttava vastuun jakamiseen ja autettava Kreikkaa turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisella. Koronaviruksesta ei saa tulla uutta muuria, joka estää konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia paenneiden ihmisten pääsyn turvaan.”
Voit lukea Amnestyn raportin kokonaisuudessaan täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.