Suomen Akatemia

Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimushankkeisiin 20 miljoonaa euroa

Jaa

Suomen Akatemia on myöntänyt 20 miljoonaa euroa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tieteelliseen tutkimukseen. Rahoitus on osa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa Suomen Akatemialle myönnettyä lisävaltuutta. Määräaikaan mennessä hakuun jätettiin 65 hakemusta, joissa oli yhteensä 151 osahanketta. Myöntöpäätöksen sai 16 hanketta (42 osahanketta).

”Olemme tänä vuonna nähneet, kuinka suuri merkitys korkeatasoisella tutkimuksella on kriiseihin varautumisessa ja kriisinaikaisten toimintaratkaisujen kehittämisen tukena. Siksi tämä Suomen Akatemian ensimmäinen kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityishaku on tärkeä”, Suomen Akatemian tutkimusylijohtaja Riitta Maijala muistuttaa.

Haun tavoitteena on lisätä ymmärrystä yhteiskuntaa koskettavista kriiseistä sekä niiden ennakoinnista ja ratkaisemisesta. Tämä rahoitus edistää monipuolisesti kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisten teemojen tutkimusta, jolla on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

”Rahoitetuissa hankkeissa on monipuolisesti edustettuina sekä järjestelmätason toimiin liittyvä tutkimus että tavallisen kansalaisen näkökulma. Tieteidenvälisyyttä toteutetaan niissä erityisen innovatiivisella tavalla”, kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden haun jaoston puheenjohtaja Tua Huomo avaa rahoituspäätöksiä.

”Yhteiskuntaamme voivat koskettaa monenlaiset, yllättävätkin kriisit. Tämän haun korkeatasoiset hankkeet saavat vakuuttuneeksi, että tieteen avulla löydämme keinoja, joilla vaikeatkin asiat ovat ratkaistavissa”, Huomo lisää.

Esimerkkejä Akatemian rahoittamista kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden erityisrahoituksen hankkeista:

Ali Harlin VTT:ltä ja Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta etsivät tutkimuksessaan pandemioihin teknologisia, käyttäytymistieteellisiä ja yhteiskunnallisia suojausratkaisuja. Hankkeessa kehitetään muun muassa teknologioita suojavälineiden tehokkuuden parantamiseksi, pyritään ymmärtämään ihmisten suojauskäyttäytymistä sekä kehitetään poikkitieteellisiä suojautumiskeinoja, joilla toimitusketjujen toiminta Suomessa voidaan varmistaa.

Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Annamari Heikinheimo Helsingin yliopistosta ja Sami Oikarinen Tampereen yliopistosta tutkivat yhteistyöhankkeessaan taudinaiheuttajamikrobien ja antibioottiresistenssin ympäristöseurantaa jätevesiverkostossa. Ryhmä tutkii jätevesinäytteitä ja niiden sisältämiä mikrobeja ja metagenomia selvittääkseen jäteveteen erittyvät taudinaiheuttajat ja tuottaakseen tutkimukseen perustuvia suosituksia jätevesiperustaiseen seurantaan. Näin tartuntatautien hälytysmerkit voidaan helpommin havaita ennalta epidemioiden hillitsemiseksi.

Kriisiaikana on ensiarvoisen tärkeää osata tulkita ja analysoida tilanteeseen liittyviä epävarmoja signaaleja ja ristiriitaista tietoa sekä arvioida niiden laajuus sekä vaikutukset yhteiskuntaan. Aalto-yliopiston Nitin Sawhney ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jonas Sivelä pyrkivät hankkeessaan analysoimaan ja rekonstruoimaan kriisistä kertovia tarinoita luotettavan tiedotuksen ja yhteistoiminnan suunnittelun tueksi. Hankkeessa luodaan tietoa havainnollistava alusta parantamaan päätöksentekijöiden, sidosryhmien ja tavallisten kansalaisten keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.

Kompleksisessa tietämysyhteiskunnassa perinteisen varautumistoiminnan rinnalla tiedon huoltovarmuuden merkitys on kasvanut. Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta, Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta, Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Valdemar Kallunki Laurea-ammattikorkeakoulusta kehittävät monitieteisessä IRWIN-hankkeessaan uudenlaisen osallistavan kansallisen varautumisen järjestelmää, jossa päätöksentekijät, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä tuottavat tilannetietoisuutta ja toimivat yhteistyössä kriisivalmiuden tavoitteiden edistämiseksi.

Kansallisen ruokaturvan vaarantuminen kriisitilanteissa uhkaa yhteiskuntarauhan säilymistä, joten ruoantuotannon ja -jakelun häiriötön toiminta on tärkeää. Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta ja Matti Kummu Aalto-yliopistosta tuottavat hankkeessaan uusia ratkaisuja ja suosituksia ruokaturvan parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Hankkeessa kehitetään muun muassa ratkaisuja rehun saatavuushäiriöihin, tarkastellaan monikerrosviljelyn ja vesiviljelyn mahdollisuuksia sekä tutkitaan häiriöiden vaikutuksia ruokahuoltoon pyrkimyksenä parantaa järjestelmien resilienssiä.

Lisätietoja:

  • rahoituspäätökset
  • tutkimusylijohtaja Riitta Maijala, p. 029 533 5002
  • tiedeasiantuntija Vera Mikkilä, p. 029 533 5048
  • ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, p. 029 533 5143

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Vuonna 2020 STN rahoittaa tutkimusta 55 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2020 Akatemia rahoittaa tutkimusta 500 miljoonalla eurolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Suomen Akatemialta uusia mahdollisuuksia Suomi-USA -tutkimusyhteistyöhön15.1.2021 08:46:34 EETTiedote

Suomen Akatemia on avannut uudet yhteishaut Yhdysvaltojen National Science Foundationin (NSF) ja National Institutes of Healthin (NIH) kanssa. Hauilla tuetaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkimusryhmien yhteisiä tutkimushankkeita. Tutkimusyhteistyötä tuetaan Suomen Akatemian lippulaivojen tutkimusaloilla lippulaivaohjelman ja ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman kautta.

Akatemiaohjelma edisti väestötutkimusaineistojen yhteistyöverkostoja15.12.2020 12:38:10 EETTiedote

Terveyttä kohorteista ja biopankeista eli Suomen Akatemian COHORT-akatemiaohjelma on ollut kansainvälinen edelläkävijä tutkimusaineistojen hyödyntämisessä ja niiden käytön yhteistyössä. Tämä on osoitus siitä, kuinka suomalainen terveyden edistämisen tutkimus on noussut tällä vuosituhannella kansainvälisesti korkealle tasolle. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa COHORT-ohjelmassakin käytetyt erinomaiset tutkimusaineistot, kuten väestöryhmistä kootut kohortit, joita hyödyntämällä tutkimuksessa elintapojen merkityksestä terveyteen on saatu näyttöä.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittiin 29 korkeatasoista infrastruktuuria11.12.2020 09:31:04 EETTiedote

Tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) on 10.12.2020 kokouksessaan valinnut 29 tutkimusinfrastruktuuria kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2021–2024. Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on luettelo Suomen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminnalle strategisesti merkittävistä, seuraavien 10–15 vuoden aikana tarvittavista tutkimusinfrastruktuuripalveluista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme