Kriisiviestintä saa uusia ulottuvuuksia kansalaisten osallistumisen kautta
Kansalaisten luova ja laaja-alainen toiminta erilaisilla digitaalisilla media-alustoilla muovaa kriisien merkityksiä ja vaikutuksia mediassa ja yhteiskunnassa, ilmenee väitöstutkimuksesta.
Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuksen väitöskirja tarkastelee kansalaisten viestinnän roolia ja sen muutoksia nykypäivän kriiseissä ja katastrofeissa.
Digitaalisten media-alustojen läpitunkemassa yhteiskunnassa kansalaiset osallistuvat kriisien viestintään monin eri tavoin viranomaisten ja toimittajien rinnalla. Kansalaiset voivat kuvata YouTube videoita ja tarjota todistusaineistoa väkivaltaisen iskun tapahtumista, jakaa Twitterissä tietoa esimerkiksi maanjäristystuhojen keskeltä tai tarjota Twitterin kautta apua ja turvaa terrori-iskua pakeneville kansalaisille, kuten tapahtui Tukholman iskuissa vuonna 2017.
Kansalaisviestinnällä vaikutuksia myös kriisistä selviämiseen
Väitöskirja osoittaa, että ihmiset voivat omaksua digitaalisen viestinnän avulla aktiivisen toimijuuden kriiseissä, luoda uusia rooleja poikkeustilanteessa sekä kantaa moraalista vastuuta kriiseissä ja katastrofeissa.
- Kansalaisten aktiivinen kriisiviestintä synnyttää myös kriisiyhteisöjä, joka auttaa yksilöjä selviämään kriisistä ja sen tuottamasta epävarmuudesta, väitöskirjatutkija Minttu Tikka Helsingin yliopistosta toteaa.
Kun digitaaliset media-alustat rohkaisevat tavallisia ihmisiä osallistumaan kriisien sosiaaliseen rakentamiseen ja tuottamiseen, luo se kriiseihin monimutkaista ja hetkellistä dynamiikkaa.
Kriisiviestinnän tutkimus on perinteisesti keskittynyt organisaatioiden ja kriisiammattilaisten viestinnän analyysiin.
- Tutkimuksessa vähemmälle huomiolle on jäänyt muiden toimijoiden kuten kansalaisten ja tavallisten ihmisten rooli kriisitilanteissa, Tikka muistuttaa.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
VTM Minttu Tikka väittelee 14.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Active Agency of Ordinary People in Mediatized Crises". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3 A.
LIVE STREAM: http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l6
SALASANA: 433627
Vastaväittäjänä on Associate Professor Anne Vestergaard, Copenhagen Business School, ja kustoksena on professori Johanna Sumiala.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Minttu Tikka
Puh. +358 50 311 4935
minttu.mt.tikka@helsinki.fi
http://blogs.helsinki.fi/mmttikka
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EEST | Tiedote
Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.
Persoonallisuushäiriö heikensi merkittävästi masentuneiden nuorten hoidon ennustetta – apua sosiaalisesta tuesta17.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Masentuneen nuoren samanaikainen persoonallisuushäiriö voi heikentää hoitoennustetta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kertoo väitöstutkimus. Tutkimukseen osallistuneista 67 prosentilla masennus uusiutui kahdeksan vuoden seuranta-aikana.
Hammasröntgen voi paljastaa kroonisen sepelvaltimotaudin16.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Röntgenissä havaittava kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tutkimuksessa sekä sepelvaltimotautiin että myös moniin suun tulehduksiin.
Suomelle uusi sudenkorentolaji lännenkirsikorento havaittiin Ahvenanmaalla15.9.2020 16:01:44 EEST | Tiedote
Luontoharrastaja lisäsi Suomen Lajitietokeskukseen kuvan sudenkorennosta, jollaista maastamme ei ole aiemmin tavattu. Laji paljastui Suomelle uudeksi.
Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EEST | Tiedote
Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.
Terveydenhuollossa saavutetaan parempia tuloksia, kun henkilökunta puhuu potilaan äidinkieltä15.9.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvat potilaat olivat myös vähemmän tyytyväisiä hoitoon, kun he kohtasivat suomea puhuvan lääkärin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme