Krista Mikkonen: Suomi ajaa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa ukrainalaisten auttamiseksi

– Sodan kauhut jättävät ihmiseen pysyvän jäljen. Oman kodin ja läheisten menettäminen sodassa ovat traumaattisia kokemuksia, joita yhdenkään ihmisen ei tulisi joutua kokemaan. Suomen on tehtävä kaikkensa Ukrainan sotapakolaisten auttamiseksi, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Tähän mennessä jo yli 800 000 ihmistä on paennut maasta. Koska Ukrainan ilmatila on suljettu, pakenevat ihmiset maata pitkin. Naisia ja lapsia saattamaan tulleet isät, isoisät ja veljet kääntyvät rajalla takaisin, sillä asepalvelusikäiset miehet eivät tällä hetkellä saa poistua Ukrainasta.

– Ukrainan rajanaapurit ovat vakuuttaneet, että kaikki Ukrainasta pakenevat pääsevät rajan yli. Tilanne rajoilla on kuitenkin hälyttävä ja pakolaisten matka vaarallinen. Esimerkiksi Ukrainan Puolan vastaisella rajalla jonot ovat venyneet 20-60 tunnin mittaisiksi. Iso osa pakolaista jatkaa Ukrainan naapurimaista eteenpäin muihin maihin, Mikkonen kertoo.

– Tähän mennessä ukrainalaisia on saapunut Suomeen vasta vähän. On kuitenkin oletettavaa, että määrät kasvavat lähitulevaisuudessa. Nyt ei ole aika keskustella siitä, kuinka pitkään ja kuinka monia sotaa pakenevaa voimme auttaa. Nyt on keskusteltava siitä, miten voimme parhaiten auttaa mahdollisimman monia, sanoo Mikkonen.

Sisäministeriössä ollaan jo valmistauduttu vastaanottamaan sotapakolaisia Ukrainasta. Maahanmuuttoviraston valmiustasoa on nostettu ja majoituspaikkojen määrää lisätty. Tarvittaessa avataan kokonaan uusia vastaanottokeskuksia. Maahanmuuttovirasto ei toistaiseksi tee sellaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, joiden myötä ihmiset lähetettäisiin takaisin Ukrainaan, ja viraston tilannekeskus päivystää ympäri vuorokauden.

– Lisäksi olemme eilen perustaneet koordinaatioryhmän yhdessä eri ministeriöiden, Maahanmuuttoviraston, Kuntaliiton ja Suomen Punaisen Ristin kanssa huolehtimaan sujuvasta tiedonkulusta sotapakolaisia auttavien tahojen välillä, kertoo sisäministeri Mikkonen.

Vaikka yli puoli miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta, on turvapaikkahakemuksia jätetty Euroopassa vasta hyvin vähän. Syynä on todennäköisesti se, että ukrainalaiset voivat tulla Schengen-alueelle ilman viisumia kolmeksi kuukaudeksi. He ovat siis ensi vaiheessa voineet hakeutua suojaan ulkomailla asuvien läheistensä luo ilman erillistä turvapaikka- tai oleskelulupaprosessia.

On mahdollista, että monet Suomeen saapuvat ukrainalaiset eivät välttämättä jätä turvapaikkahakemusta, vaan hakevat oleskelulupaa esimerkiksi työhön perustuen. Moni ukrainalainen on ollut täällä töissä jo aiemmin ja Suomessa elää jo tällä hetkellä yli 7 000 ukrainalaista.

– Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta on sotapakolaisten keskuudessa ymmärrettävästi todella suuri. Meidän on pystyttävä takaamaan Suomeen saapuville ukrainalaisille oleskelu Suomessa pidemmäksi aikaa. Siksi ajamme huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa, Mikkonen sanoo.

Sotapakolaisten auttamisen lisäksi sisäministeriön vastuulle kuuluu Ukrainan avustaminen siviilikriisinhallinnassa.

– Olemme jo vastanneet myöntävästi Ukrainan pyyntöön saada apua siviiliuhrien auttamiseen ja lähettäneet maahan muun muassa puolijoukkuetelttoja ja ensiapu- sekä lääkintätarpeita. Samanaikaisesti kokoamme jo seuraavia avustuskuormia Ukrainasta tulleiden pyyntöjen mukaisesti, kertoo Mikkonen.

Apua lähetetään myös Moldovaan, jonne on paennut yli 70 000 ukrainalaista. Euroopan köyhimpänä maana Moldovan kyky auttaa pakolaisia on rajallinen ja maahan on julistettu hätätila.

– Koko Euroopan on seisottava vahvana tukena hyökkäyksen alla olevalle Ukrainalle. Suomen on ehdottomasti kannettava kortensa kekoon tässä työssä ja autettava ukrainalaisia parhaamme mukaan. Me voimme tarjota monelle sodan keskelle jääneille ihmiselle mahdollisuuden rauhaan ja turvalliseen elämään, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Mikä on tilapäisen suojelun direktiivi?

Tilapäistä suojelua sovelletaan ihmisryhmään, joka on yllättäen ja tilapäisesti joutunut pakenemaan kotialueeltaan eikä voi palata esimerkiksi sodan vuoksi.

Direktiivin aktivointi mahdollistaisi sen, että Suomeen ja muihin EU-maihin saapuvat ukrainalaiset saisivat rekisteröidyttyään oleskeluluvan vuodeksi ilman erillistä turvapaikka- tai oleskelulupaprosessia.

Tilapäisen suojelun kohteena olevat henkilöt olisivat vastaanottopalveluiden osalta samassa asemassa kuin turvapaikanhakijat. He olisivat oikeutettuja majoitukseen, mutta he voisivat järjestää majoituksensa myös itse. Heillä olisi myös pääsy terveyspalveluihin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan.

Tilapäistä suojelua saavilla olisi oikeus myös työntekoon ja opiskeluun sekä perheenyhdistämiseen edellyttäen, että toimeentulo on turvattu. Suojelua myönnettäisiin aluksi vuodeksi, mutta aikaa voitaisiin pidentää enintään kolmeen vuoteen. Tilapäisen suojelun aikana ukrainalaiset voisivat halutessaan jättää turvapaikkahakemuksen tai hakea perhesiteisiin tai työhön perustuvaa oleskelulupaa. Tilapäisen suojelun direktiivi otettaisiin nyt käyttöön EU:ssa ensimmäistä kertaa. Käytännön järjestelyjä mietitään jo parhaillaan sisäministeriössä.