Suomessa oltiin 1960-luvun loppupuolella yksimielisiä siitä, että hyvinvointipalvelujen oli oltava yhtäläisesti kaikkien saatavilla ja vastuu niiden järjestämisestä annettiin kuntaorganisaatioille. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevien palvelussuhteen ehdot olivat hajanaisia, ja alan viemiseksi osaksi työmarkkinajärjestelmää tarvittiin keskitettyä lainsäädäntöä ja oma työnantajaorganisaatio.

Kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja laki kunnallisista työehtosopimuksista tulivat voimaan 1.12.1970. Samana päivänä aloitti toimintansa myös KT:n edeltäjä Kunnallinen sopimusvaltuuskunta. 

Kunta-ala on osoittanut uudistumiskykynsä 50 vuodessa

Aluksi KT:n tehtävien pääpaino oli palvelussuhteen ehtojen yhtenäistämisessä. 1970–80-luvuilla toteutettiin mittavia sosiaalipoliittisia uudistuksia ja hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin määrätietoisesti.

Kuntien ja kuntayhtymien tehtävät lisääntyivät ja monipuolistuivat ja henkilöstömäärä kasvoi nopeasti. 1980-luvulla vaatimukset lisätä kuntien omaa päätösvaltaa palkkausasioissa kasvoivat ja järjestelmää haluttiin kehittää joustavammiksi. Myös KT:ta koskevaa lakia uudistettiin 1987 ja organisaatiouudistuksessa nimi muuttui Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi. 

1990-luvun lama uhkasi koko suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta ennen näkemättömän vaikeassa tilanteessa kunnallinen sopimusjärjestelmä osoitti voimansa. Pääsopimuksen uusiminen vuonna 1993 antoi kunnille ja kuntayhtymille laajat oikeudet sopia työmarkkina-asioista myös paikallisesti. Työmarkkinaosapuolten yhteisin ponnisteluin ja joustavaa sopimusjärjestelmää hyväksi käyttäen talous saatiin tasapainotettua. 

KT-lakia muutettiin jälleen 1993, jolloin KT tuli osaksi Suomen Kuntaliittoa. 2000-luvun alussa KT pääsi mukaan keskeisiin työmarkkinakeskusjärjestöjen tupo-neuvotteluihin ja kolmikantavaikuttamiseen. Eläke-edunvalvonnan pöytiin saatiin edustus sitkeällä työllä vuonna 2014.  KT on ollut tiiviisti mukana valmistelemassa sote-uudistusta.  Keskitetyistä neuvotteluista on tarvittaessa ketterästi siirrytty liittokohtaisiin työmarkkinaneuvotteluihin.

– Tavoitteena on ollut ja on yhä vaikuttaa kaikissa niissä neuvottelupöydissä, joissa tehdään kuntatyönantajia koskevia päätöksiä, summaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT:n edunvalvonnan historiaa.

– Siinä on myös onnistuttu ja KT voikin olla kohtuullisen ylpeä saavutuksistaan.

KT valmiina uusiin tehtäviin

Sekä kunta-alan että KT:n tehtäväkentät ovat vuosien mittaan laajentuneet ja muuttuneet vaativammiksi. Kunnat ja kuntayhtymät ovat ratkaisevassa roolissa myös Suomen tulevaisuuden rakentamisessa.

KT:n asema muuttuu merkittävästi, jos hallituksen sote-uudistus toteutuu. Lakiesitys kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnasta merkitsee sitä, että KT:sta tulee kuntien ja kuntayhtymien lisäksi hyvinvointialueiden valtakunnallinen työnantajaorganisaatio.

Lakiesitys mahdollistaa myös sen, että kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat osakeyhtiöt ja säätiöt voivat liittyä uuden KT:n jäseneksi. KT on valmis tarttumaan näihin uusiin tehtäviin.

KT:n oli tarkoitus juhlistaa 50-vuotista taivaltaan yhdessä kuntatyönantajien sekä muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa yhteisissä kohtaamisissa vuoden 2020 aikana. Korona muutti suunnitelmia, kun tapaamiset peruuntuivat. Kunta-ala on osoittanut koronaepidemiassakin toiminta- ja uudistumiskykynsä sekä palveluidensa toimivuuden.

Kunnallisen keskitetyn työnantajaedunvalvonnan ja KT:n merkkipäivän juhlinnassa on kyse kunnista ja kuntayhtymistä, sillä KT on olemassa kuntatyönantajia varten.  

– Kiitämme kuntatyönantajia ja muita yhteistyökumppaneitamme kuluneista 50 vuodesta ja odotamme yhteistyön jatkumista tulevina vuosina, toivoo KT valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen KT:n puolesta.

Lisätiedot:

Valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja-Lievonen, puh. 040 570 5593
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710