Kuin 20-metrinen golfpallo – Suomen suurin tähtitieteellinen radioteleskooppi sai uuden suojakuvun
Suomen suurin tähtitieteellinen mittalaite, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen radioteleskooppi sai uuden suojakuvun 24. kesäkuuta. Vaativa vaihto-operaatio tehtiin aamuyöllä, jotta tuuli ei päässyt haittamaan 20-metristen kupolien siirtelyä. Edellinen kupu palveli lähes kolmekymmentä vuotta.
Valtavaa golfpalloa muistuttava kupu on Kirkkonummella sijaitsevan Metsähovin maamerkki ja osa sen päätutkimusinstrumenttia. Kupu suojaa herkkää mittalaitetta lumelta, tuulelta, sateelta ja Auringon suoralta lämpösäteilyltä mutta päästää radioaallot lähes häiriöttä lävitseen, joten radioteleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä. Tämä ansiosta teleskooppi voidaan kääntää kohti Aurinkoa, jonka toimintaa seurataan Metsähovissa päivittäin ympäri vuoden.
Uutta kupua ei noin vain ostettu kaupasta, sillä maailmasta löytyy vain pari yritystä, jotka pystyvät valmistamaan Metsähovin käyttämille korkeille radiotaajuuksille sopivan kuvun.
Rakennelma koostuu 340 alumiinisesta kolmiokehikosta, joiden väliin on pingotettu suojamateriaalilla päällystetty lasikuitukangas. Kolmiot eivät ole identtisiä, vaan niiden muodostama rakenne on epäsäännöllinen, jotta kupu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä radiosignaalien havaitsemiseen. Rakennelma painaa noin kahdeksan tonnia.
Kuvun vaihto-operaatiota valmisteltiin kuukausia, ja sen rakentamisen ja vaihdon parissa työskenteli kymmenkunta henkeä parin viikon ajan. Työtä varten Metsähoviin täytyi rakentaa oma asennuskenttä. Suojakuvun uusiminen sai Aalto-yliopistolta lähes miljoonan euron rahoituksen.
Suomen ainoaa radiotutkimusasemaa uudistetaan
Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Sen keskeisiä tutkimusalueita ovat Auringon toiminta, supermassiiviset mustat aukot sekä pitkäkantainterferometriaksi (VLBI) kutsuttu menetelmä, jonka avulla Metsähovi oli osana kansainvälistä yhteistyöhanketta muodostamassa ensimmäistä kuvaa mustasta aukosta.
Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon ja kaukaisten mustien aukkojen havaintodatasta.Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien kesäpäivien ansiosta Metsähovissa voidaan havainnoida Aurinkoa jopa 14 tunnin jaksoissa.
”Auringon tutkimus on tärkeää esimerkiksi sähköverkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksien ennustamiseksi, ja se auttaa ymmärtämään myös muiden tähtien toimintaa”, sanoo Metsähovin johtaja Joni Tammi.
Uusi kupu mahdollistaa havaintojen tekemisen vuosikymmeniksi. Metsähovissa tehdään parhaillaan mittavaa peruskorjausta, ja Aalto-yliopistolla on myös meneillään varainhankinta uusinta teknologiaa edustavan radiovastaanottimen hankkimiseksi. Sen avulla havaintoja voitaisiin tehdä samanaikaisesti kolmella eri taajuudella.
”Maailmalla monia kansallisia radio-observatorioita on lakkautettu, kun rahoitusta keskitetään kansainvälisiin suurhankkeisiin. On hienoa, että Suomessa halutaan panostaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, sillä sen ansiosta voimme tehdä pitkäjänteistä ja nopeaa reagointia vaativaa tutkimusta”, Tammi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Kallunki
Laboratorioinsinööri, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasema
juha.kallunki@aalto.fi
Joni Tammi
Johtaja, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasema
joni.tammi@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Aalto-yliopiston kehitysjohtajaksi Raili Pönni26.3.2024 16:32:11 EET | Tiedote
Raili Pönni on toiminut aiemmin yliopiston suunnittelupäällikkönä ja väliaikaisena kehitysjohtajana.
Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja
Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa13.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.
50 vuotta täyttävän radio-observatorion uudet teleskoopit valmistuivat – jatkossa saamme tarkempaa tietoa esimerkiksi aurinkokunnan liikkeestä Linnunradalla7.3.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Teleskoopit avaavat uusia mahdollisuuksia monialaiseen avaruustutkimukseen ja -koulutukseen. Opiskelijoille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus suunnitella ja rakentaa monet teleskooppijärjestelmän keskeiset osat syöttötorvista antennien mekaniikkaan.
Tutkimus: Ihmisen toiminta ajanut maapallon makean veden kierron pois tasapainosta4.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Ihmisen toiminta on muokannut rajusti makean veden kiertokulkua maailmanlaajuisesti esiteolliseen aikaan verrattuna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme