Kuinka viestiä mielenterveydestä ja sen häiriöistä? Medialla iso rooli stigman vähentämisessä
Medialla on merkittävä rooli asianmukaisen tiedon välittäjänä. Suomen Mielenterveysseura on julkaissut sisällöntuottajille suunnatun työkalupakin Kuinka viestiä mielenterveydestä? Työkalupakki toimittajille ja viestijöille.
Arkipäiväinen ja faktoihin perustuva keskustelu on tärkeää, jotta yhä useampi pyytäisi ja saisi apua kun sitä tarvitsee.
– Mielenterveyden häiriöt voivat koskettaa meitä jokaista suoraan tai läheisen, työtoverin, ystävän tai tutun kautta. Mielenterveyden häiriöitä kokeva on yksi meistä. Haastavat elämäntilanteet tai kriisit vaikuttavat myös mielen hyvinvointiin, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Tiesitkö nämä asiat mielenterveydestä?
- Mielenterveyden häiriöt ovat kansanterveyshaaste ja suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2016 Suomessa asuvista työkyvyttömyyseläkkeen saajista 49,7 prosentilla oli päädiagnoosina mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö.
- Yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on arvioitu muun muassa menetetystä tuotosta yhteiskunnalle, läheisten kärsimyksestä ja kivusta, poliisin työajasta ja hautajaisista aiheutuvat kustannukset. Yhden itsemurhan ehkäisyn on arvioitu maksavan 20 000–40 000 euroa.
- Vuodesta 2016 lähtien mielenterveyttä vahvistavat sisällöt kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kansalaisten ja ammattilaisten on mahdollista vahvistaa mielenterveysosaamistaan Mielenterveyden ensiapu -koulutuksissa.
Ideoita sisällöntuotantoon
- Anna kasvot mielenterveydelle. Kysy ja keskustele. Mielenterveydestä voi puhua suoraan ja avoimin kysymyksin. Puhuminen ei pahenna kenenkään tilannetta.
- Tuo esiin mielenterveyden häiriöitä tai häiriöihin liittyvää stigmaa omakohtaisesti kokeneita ihmisiä.
- Tarjoa toivoa ja ratkaisuja. Ratkaisukeskeinen sisältö tarjoaa ratkaisuja ja tietoa siitä, mitä voisi tehdä toisin.
- Vastalausejuttu voi kertoa häiriötä tai stigmaa kokeneiden kohtaamista ongelmista, syrjinnästä ja vääryyksistä ja siitä, mitä niille voisi tehdä. Masennusdiagnoosi voi esimerkiksi vaikuttaa vakuutuksen saamiseen. Pysyvällä eläkkeellä oleva ei voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, sillä tuen saaminen edellyttää tavoitetta palata takaisin työelämään.
Työkalupakin on toimittanut toimittaja Siiri L’Ecuyer. Haastateltavien etsinnässä auttaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran viestintä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme