Kuka ottaa koppia vankien palveluista?
Suomen vankiloista vapautuu vuosittain noin 5 000 vankia. Eri selvityksien ja tutkimuksien mukaan yli 80 prosenttia vankeusrangaistuksen suorittaneista on päihderiippuvaisia ja lähes jokaisella on erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Ilman asuntoa vapautuvia on 30 prosenttia. Laurea-ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusalalle kouluttautuneiden kokemusasiantuntijoiden mukaan rikostaustaisille ja vangeille suunnatuissa palveluissa on kehittämisen varaa.
Kuluvan vuoden alusta alkaen vastuu vapautuvien vankien palvelutarpeen arvioinnista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on ollut hyvinvointialueilla. Koulutuksesta vastaavat vankien kotikunnat. Työllistymisen palveluista vastaavat TE-toimistot. Vangit tarvitsevat etenkin vapautumisvaiheessa monia palveluita. Monet vangit kaipaavat vapautuessaan kokonaisvaltaisesti heidän tilanteensa huomioivaa tukea. Käytännössä siitä vastaavat usein eri yhdistykset ja säätiöt. Rikostaustaisten ja vankien palveluiden näkökulmasta yhteistyön rakentaminen moninaisten toimijoiden välillä onkin erityisen tärkeää.
Laurea-ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusalalle kouluttautuneiden kokemusasiantuntijoiden mukaan rikostaustaisille ja vangeille suunnatuissa palveluissa on kehittämisen varaa. Jatkumoita elämän eri nivelvaiheisiin sekä työllistymistä tukevia palveluita tarvitaan lisää, jotta yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä toimijuuteen olisi aidosti mahdollisuus. Usein paras lopputulos saavutetaan ammattilaisen ja koulutetun kokemusasiantuntijan yhteistyönä.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kokema-tiimissä kokemusasiantuntijana toimivan Tii Judenin mukaan myös vankeuden aikaisessa rangaistusaikasuunnittelussa olisi tärkeää tehdä nykyistä yksilöllisemmin kuntoutussuunnitelmia.
– Etenkin naisvankien erityisiä tarpeita ei välttämättä tunnisteta riittävästi. Rangaistuksen sisällä ei tulisi olla rangaistusta toisintavia käytänteitä vaan enemmän tukea, jotta ihminen saa aidosti välineitä muutostyöskentelyynsä, Juden sanoo.
Juden peräänkuuluttaa myös kokemusasiantuntijoiden ja Rikosseuraamuslaitoksen välistä yhteistyötä.
– Rikosseuraamuslaitos voisi ottaa enemmän yhteistyöhön mukaan kokemusasiantuntijoita ja osaltaan edistää heidän paluutaan yhteiskuntaan. Myös luottamuksellista suhdetta vankien kanssa on usein helpompaa rakentaa, kun työskentelyssä virkamiehien kanssa olisi vertaistoimijoita.
Helsingin rikosseuraamuskeskuksen johtaja Karoliina Taruvuoren mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa on viritelty keskustelua kokemusasiantuntijoiden vahvemmasta roolista osana työyhteisöä. Kokemusasiantuntijuus nähdään tärkeänä osana rikosseuraamusasiakkaiden integroitumisessa yhteiskuntaan ja kohti rikoksettomuutta.
– Toivotaan, että asia saa tuulta siipien alle ja kokemusasiantuntijuus tulee vahvemmin osaksi Rikosseuraamuslaitoksen työtä, Taruvuori toteaa.
Vankimessuilla on tarjolla monipuolisesti tietoa palveluista
Vankimessut-tapahtuman avulla edistetään vuoropuhelua, torjutaan toiseutta sekä puolustetaan rikostaustaisten uusia mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Vankimessujen tarkoituksena on ohjata ja tuoda tietoa palveluista, joita vangit ja muut rikostaustaiset sekä heidän läheisensä voivat käyttää rangaistuksen aikana ja sen jälkeen.
Messuilla esittäytyy asumispalvelujen, oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden edustajia, päihdetyön yksiköitä, lapsi-, perhe- ja omaistyön palveluja sekä monia muita vankien ja rikostaustaisten parissa toimivia yhteisöjä. Tapahtuman lukuisat näytteilleasettajat tekevät näkyväksi sitä, miten paljon yhteiskunnassamme on tarvetta mutta myös saatavilla apua ja tukea.
Suomessa arvioidaan olevan noin 8 000–10 000 lasta, joiden vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat vankilassa. Vankeusrangaistus vaikuttaakin aina moniin ihmisiin vangin lähipiirissä. Heidän tarvitsemaan tukeen uudessa tilanteessa on laajemmin havahduttu vasta viime vuosina. Lapsi- ja perhetyön toimijat ovat tarjonneet messuilla tietoa vankien perheille ja lapsille tarjolla olevista palveluista ja tuesta.
Tämän vuoden tapahtuman järjestävät: Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Setlementti ry, Silta-Valmennusyhdistys ry, Irti Huumeista ry, Stop Huumeille ry, Nuorisoasuntoliiton Katu-hanke, Romanifoorumin D7-hanke sekä Naistenkartanon & VVA ry:n Supernovat-hanke.
Tapahtuma järjestetään 4.6.2023 klo 10.00-15.00 Helsingissä Kalliolan Setlementtitalossa Sturenkatu 11.
Lisätietoja:
Laurea-ammattikorkeakoulu, rikosseuraamusalan lehtori Janika Lindström, p. 040 637 5006 / janika.lindstrom@laurea.fi
Silta-Valmennusyhdistys ry, toimitusjohtaja Kimmo Kumlander, p. 050 529 9675
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janika LindströmRikosseuraamusalan lehtori
Puh:040 637 5006janika.lindstrom@laurea.fiMila Kajas-Virtanen
Puh:040 530 5400mila.kajas-virtanen@laurea.fiLaurea-ammattikorkeakoulu
Laurea on Uudellamaalla kuudella kampuksella toimiva ammattikorkeakoulu. Opiskelussa Laureassa keskeistä ovat työelämän tarpeista tulevat aidot toimeksiannot, joiden ansiosta opiskelijat verkostoituvat jo opiskeluaikanaan ja oppivat tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja.
Laurea-yhteisöön kuuluu noin 8 500 opiskelijaa, 650 henkilökunnan jäsentä ja 34 000 Laureasta valmistunutta alumnia. Laureassa tehdään käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystyötä strategisilla tutkimusalueilla, jotka perustuvat tulevaisuuden tarpeisiin ja vahvaan osaamiseen sosiaali- ja terveysalalla, palveluliiketoiminnassa sekä turvallisuudessa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Yhteishaku päättyi – Laurea-ammattikorkeakouluun yli 20 000 hakemusta27.3.2024 17:30:00 EET | Tiedote
Ensimmäisten tietojen mukaan Laurea-ammattikorkeakouluun jätettiin hakuaikana kaikkiaan 20 307 hakemusta. Suosituimpia koulutuksia olivat kokonaan verkossa toteutettava sosionomikoulutus sekä kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan koulutus.
Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa tänä keväänä ennätysmäärän opiskelupaikkoja sairaanhoitajakoulutukseen13.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään yhteishaku käynnistyy 13.3. Laurea-ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimpia sosiaali- ja terveysalan kouluttajia ja tänä keväänä Laurean sairaanhoitajakoulutukseen on tarjolla ennätysmäärä opiskelupaikkoja. Uusilla aloituspaikoilla Laurea vastaa sosiaali- ja terveysalan kiihtyvään osaajapulaan erityisesti Uudellamaalla.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja Gabriel Riako: ”Olen onnellinen, että olen opiskelujen ja työn kautta tärkeä ja merkityksellinen tässä yhteiskunnassa”18.12.2023 11:28:40 EET | Tiedote
Suomeen 20 vuotta sitten Keniasta muuttanut Gabriel Riako suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon ja juhli valmistumistaan torstaina monen muun opiskelijan kanssa. Kun Riako saapui Suomeen 19-vuotiaana, hän ei ollut lainkaan varma, tulisiko hän jäämään Suomeen. Nyt Riako iloitsee suomalaiseen yhteiskuntaan ankkuroitumisesta, jossa suurimpina tekijöinä ovat olleet työ terveydenhuoltoalalla, perhe ja kielitaito.
Opetustiimin tuki ja laadukas työharjoittelupaikka auttavat kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan27.10.2023 09:45:39 EEST | Uutinen
Ryhmä nepalilaisia opiskelijoita on aloittanut tänä syksynä ravintola-, matkailu- ja palveluliiketoiminnan opinnot Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa. Korkeakoulu on tunnistanut kansainvälisten opiskelijoiden tuen tarpeen tärkeyden heti opintojen alussa. Laadukas harjoittelupaikka ja opetustiimin tuki ovat kriittisiä tekijöitä sopeutumismatkalla suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.
Yhteishaku päättyi: Laureaan hakeneita kiinnosti turvallisuus ja rikosseuraamusala14.9.2023 17:50:10 EEST | Tiedote
Uudellamaalla toimivan Laurea-ammattikorkeakoulun suomenkielisiin koulutuksiin haki tänään 14. syyskuuta päättyneessä yhteishaussa yhteensä 4 626 ensisijaista hakijaa. Keskimäärin ensisijaisia hakijoita jokaista tarjolla ollutta opiskelupaikkaa kohden oli 4,3. Erityisesti hakijoita kiinnostivat turvallisuuteen liittyvät koulutukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme