Ensi- ja turvakotien liitto

Kuka tahansa äiti -valokuvanäyttely kertoo synnytysmasennuksesta ja, että siitä toipuu

Jaa

Synnytysmasennuksesta kertovan valokuvanäyttelyn äidit tuovat esiin oman tarinansa äitiydestä. Valokuvanäyttely tekee näkyväksi synnytysmasennuksen kokeneita äitejä ja kuvaa heidän tilannettaan tänä päivänä, kun elämänkriisi on jo takana päin. Näyttelyn kuvissa esiintyvät 11 äitiä ovat Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n vertaistukiäitejä, jotka ovat toipuneet synnytysmasennuksesta tai lapsivuodepsykoosista. Valokuvat on otettu voimauttavan valokuvauksen keinoja hyödyntäen ja näyttely on esillä Sanomatalossa, Helsingissä 14-20.1.2019.

Kuka tahansa äiti -valokuvanäyttely tuo esiin synnytysmasennuksesta toipuneita äitejä ja kertoo myönteisellä tavalla, kuinka vaikeistakin tilanteista voi toipua. Synnytyksen jälkeisen masennuksen kokee 10-15% kaikista äideistä. Synnytysmasennukseen liittyy edelleen paljon häpeää, tunne epäonnistumisesta on usein hyvin vahva ja estää avun hakemista. Kuka tahansa äiti -valokuvanäyttely haluaa hälventää sairauteen liittyviä ennakkoluuloja ja tuoda esiin, että masennus voi kohdata kenet tahansa äidin.

– On iso juttu, että meidän äidit ovat halunneet kertoa tarinansa ja vaikeuksista omilla kasvoillaan, kertoo Laura Piirainen, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:n toiminnanjohtaja.
– Ilmapiiri on muuttunut kymmenessä vuodessa huimasti, Piirainen arvioi. Tänä päivänä äidin on paljon luvallisempaa tuoda ilmi väsymyksensä ja kertoa, että voimat on lopussa. Muutenkin vauvaperheiden jaksamisesta puhutaan julkisuudessa paljon, Piirainen iloitsee.

Vaikka tietoa masennuksesta on saatavilla ja sairaus on melko yleinen, siihen liittyy myös vääriä luuloja. Synnytysmasennus liittyy ennen kaikkea hormonaalisiin muutoksiin raskaus- ja imetysaikana. Joskus taustalla vaikuttaa aiemmin sairastettu masennus, vaikea synnytys tai muut elämän käsittelemättömät asiat.

–  Synnytysmasennus on sairaus, johon äiti tai isä voi vaikuttaa hyvin vähän, Piirainen muistuttaa.
– Noin joka kymmenen kohdalle se osuu ja toipumisen tie voi olla pitkä. Sivullisten tai sukulaisten varomattomat kommentit ”Ei sitä ennenkään joudettu masentumaan” satuttavat ja nostavat kynnystä pyytää apua.

Kuvausprosessi auttoi toipumaan

Idea valokuvanäyttelystä nousi Äimä ry:n vapaaehtoisilta vertaistukiäideiltä vuonna 2017. Valokuvanäyttely haluttiin toteuttaa voimauttavan valokuvauksen keinoin, jossa kuvaustilanne on vuorovaikutteinen ja luottamusta herättävä. Ideana oli, että itse kuvausprosessi voisi myös auttaa toipumisessa. Kuvaajaksi valittiin valokuvaaja Tiuku Pennola, joka sosiaalialan ammattilaisena innostui projektista.

– Halusin kuvata äidit omina itsenään, tuoden sitä heissä olevaa kauneutta esille. Usein juuri se oma kauneus näillä naisilla tuntui unohtuneen matkan varrella vauva-arjen ja sairaudesta toipumisen keskellä, Tiuku Pennola kuvaa.
– Kuvauspaikat äidit valitsivat itse ja kuvaustilanteista tuli hyvin intensiivisiä. Oli ihana huomata, miten nopeasti kaikkien äitien kanssa syntyi luottamus ja kuvatessa käytiin läpi monia kipeitä, mutta myös niitä asioita, joista äidit saavat voimaa ja iloa. Kuvauksissa naurettiin ja itkettiin, puhuttiin ja oltiin hiljaa. Tärkeää oli, että äidit saivat kokea olevansa kauniita, arvostettuja ja tärkeitä. Jokainen tarina, jonka äidit kuvaustilanteessa kertoivat, kertoi toipumisesta. Toiset olivat siinä jo pitkällä, toiset vielä matkalla. Kuitenkin jokainen näistä vaikuttavista tarinoista kertoo toipumisesta, Pennola toteaa. 

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry auttaa raskausajan masennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia sekä lapsivuodepsykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea. Tukea annetaan 14 paikkakunnalla kokoontuvissa ryhmissä, verkkokeskusteluissa ja puhelinpalvelussa. Yhdistys tekee myös vaikuttamistyötä ja jakaa tietoa vauvaperheitä kohtaaville alan ammattilaisille. Vuosittain toimintaan osallistuu yli 40 äitiä.

Kuka tahansa äiti -valokuvanäyttely on esillä Sanomatalossa 14.-20.1.2019 ja sinne on vapaa pääsy Sanomatalon aukiolojen aikana maanantaista perjantaihin kello 7-20 ja lauantaista sunnuntaihin kello 9-20.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helka Belt
järjestösihteeri, Äidit riti synnytysmasennuksesta Äimä ry
p. 040 725 6229, helka.belt@aima.fi

Laura Piirainen
toiminnanjohtaja, Äidit riti synnytysmasennuksesta Äimä ry
p. 045 845 2713, laura.piirainen@aima.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Äimä ry auttaa raskauden aikaista tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja lapsivuodepsykoosin läpi käyneitä äitejä vertaistuella. Yhdistys myös tiedottaa sairauksista. Yhdistys tukee työllään äitien lisäksi vauvoja, puolisoita ja läheisiä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Hyvä teko lapselle -palkinto FinnBrain tutkijoille16.1.2019 15:00:00 EETTiedote

Ensi- ja turvakotien liitto on myöntänyt vuoden 2018 Hyvä teko lapselle -palkinnon FinnBrain- tutkimusryhmälle. Ryhmä tutkii raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksia vauvan kehitykselle. Tutkimusryhmä on tuonut esiin vauva-ajan korvaamattoman merkityksen aivojen kehitykselle ja lapsen koko elämälle innovatiivisella tavalla. Kiistaton tutkimustieto auttaa vaikuttavien palvelujen kehittämisessä ja lisää ymmärrystä vauvojen elämään pitkäkestoisesti vaikuttavista päätöksistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme