Suomen Akatemia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiatutkijarahoitusta korkeatasoisille ja vaikuttaville hankkeille

Jaa

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 21 uudelle akatemiatutkijalle.

Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 9,4 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 59 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 53 prosenttia.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlströmin mukaan akatemiatutkijan tehtävä on olennainen rahoitusmuoto, jolla tuetaan etevimpiä tutkijoita heidän pätevöityessään vaativimpiin eli professoritasoisiin tutkijatehtäviin. ”Akatemiatutkijarahoituksesta on tänäkin vuonna käyty erittäin kovaa kilpailua, ja toimikunta on kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta valinnut rahoitettaviksi erinomaisia tutkijoita, joilla on viisivuotisen rahoituksen myötä tilaisuus vakiinnuttaa asemaansa tieteen kentällä. Hakemusten läpimenoprosentti on tässä hakumuodossa valitettavan alhainen, ja monia loistavia yksilöitä ja laadukkaita hankkeita jää rahoittamatta”, sanoo Pihlström.

Esimerkkejä rahoitetuista akatemiatutkijoista:

Johanna Annola Tampereen yliopistosta tutkii naisvankiloiden olosuhteita 1800-luvulta 1920-luvulle saakka. Tutkimus selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Miten synnyttäjiä hoidettiin? Millaista sielunhoitoa oli tarjolla ja miten naiset suhtautuivat siihen? Miten vankien työn käytännöt muuttuivat? Pelkän hallintohistorian sijaan tutkimus keskittyy vankilatilan kerroksellisuuteen ja vankilassa eläneiden ihmisten muuttuviin kokemuksiin. Perinteistä arkistoaineistoa luetaan uudesta näkökulmasta, ja lisäksi käytetään uutta materiaalia kuten vankien kirjoittamia kirjeitä. Tutkimus antaa aineksia nykykeskusteluihin rangaistuskeskeisestä yhteiskunnasta, hyvinvoinnista sekä ihmisen moraalisesta velvollisuudesta työhön.

Teppo Jakonen Turun yliopistosta tutkii etäläsnäolorobotin käyttöä keinona osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Etäläsnäolorobotti on pyörillä varustettu laite, jota käyttäjä voi ohjata ja liikuttaa toisesta paikasta internet-yhteyden välityksellä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Projektissa analysoidaan yliopistoissa videotallennettuja vieraan kielen oppitunteja, joille yksi tai useampi opiskelija osallistuu etäläsnäolorobotin avulla ja yhdessä luokkahuoneessa kasvokkain läsnä olevien osallistujien kanssa. Tulosten avulla voidaan tarkastella etäläsnäoloteknologioiden mahdollisuuksia monipuolistaa etäopiskelutapoja ja tukea koulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai karanteenin vuoksi pysty osallistumaan luokkahuoneopetukseen.

Jukka Syväterä Helsingin yliopistosta tutkii tieteen auktoriteetteihin vetoamisen muuttuvia käytäntöjä parlamentaarisessa politiikassa.Tieteellä ja tutkimuksella on paradoksaalinen rooli poliittisessa päätöksenteossa: tutkimukselta odotetaan yhä enemmän relevanssia päätöksenteon kannalta, mutta samanaikaisesti tieteellisten asiantuntijoiden näkemykset säännöllisesti sivuutetaan. Hanke avaa uuden näkökulman tähän paradoksiin tarkastelemalla lainsäätäjien käytäntöjä, joilla he yhtäältä hyödyntävät tiedettä poliittisen argumentaation tukena ja toisaalta kyseenalaistavat tieteen auktoriteetin.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle3.6.2021 13:44:29 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme