Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiatutkijarahoitusta korkeatasoisille ja vaikuttaville hankkeille
Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.
Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 9,4 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 59 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 53 prosenttia.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlströmin mukaan akatemiatutkijan tehtävä on olennainen rahoitusmuoto, jolla tuetaan etevimpiä tutkijoita heidän pätevöityessään vaativimpiin eli professoritasoisiin tutkijatehtäviin. ”Akatemiatutkijarahoituksesta on tänäkin vuonna käyty erittäin kovaa kilpailua, ja toimikunta on kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta valinnut rahoitettaviksi erinomaisia tutkijoita, joilla on viisivuotisen rahoituksen myötä tilaisuus vakiinnuttaa asemaansa tieteen kentällä. Hakemusten läpimenoprosentti on tässä hakumuodossa valitettavan alhainen, ja monia loistavia yksilöitä ja laadukkaita hankkeita jää rahoittamatta”, sanoo Pihlström.
Esimerkkejä rahoitetuista akatemiatutkijoista:
Johanna Annola Tampereen yliopistosta tutkii naisvankiloiden olosuhteita 1800-luvulta 1920-luvulle saakka. Tutkimus selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Miten synnyttäjiä hoidettiin? Millaista sielunhoitoa oli tarjolla ja miten naiset suhtautuivat siihen? Miten vankien työn käytännöt muuttuivat? Pelkän hallintohistorian sijaan tutkimus keskittyy vankilatilan kerroksellisuuteen ja vankilassa eläneiden ihmisten muuttuviin kokemuksiin. Perinteistä arkistoaineistoa luetaan uudesta näkökulmasta, ja lisäksi käytetään uutta materiaalia kuten vankien kirjoittamia kirjeitä. Tutkimus antaa aineksia nykykeskusteluihin rangaistuskeskeisestä yhteiskunnasta, hyvinvoinnista sekä ihmisen moraalisesta velvollisuudesta työhön.
Teppo Jakonen Turun yliopistosta tutkii etäläsnäolorobotin käyttöä keinona osallistua luokkahuoneessa tapahtuvaan opetukseen. Etäläsnäolorobotti on pyörillä varustettu laite, jota käyttäjä voi ohjata ja liikuttaa toisesta paikasta internet-yhteyden välityksellä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Projektissa analysoidaan yliopistoissa videotallennettuja vieraan kielen oppitunteja, joille yksi tai useampi opiskelija osallistuu etäläsnäolorobotin avulla ja yhdessä luokkahuoneessa kasvokkain läsnä olevien osallistujien kanssa. Tulosten avulla voidaan tarkastella etäläsnäoloteknologioiden mahdollisuuksia monipuolistaa etäopiskelutapoja ja tukea koulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia henkilöille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai karanteenin vuoksi pysty osallistumaan luokkahuoneopetukseen.
Jukka Syväterä Helsingin yliopistosta tutkii tieteen auktoriteetteihin vetoamisen muuttuvia käytäntöjä parlamentaarisessa politiikassa.Tieteellä ja tutkimuksella on paradoksaalinen rooli poliittisessa päätöksenteossa: tutkimukselta odotetaan yhä enemmän relevanssia päätöksenteon kannalta, mutta samanaikaisesti tieteellisten asiantuntijoiden näkemykset säännöllisesti sivuutetaan. Hanke avaa uuden näkökulman tähän paradoksiin tarkastelemalla lainsäätäjien käytäntöjä, joilla he yhtäältä hyödyntävät tiedettä poliittisen argumentaation tukena ja toisaalta kyseenalaistavat tieteen auktoriteetin.
Lisätietoja:
- Rahoituspäätökset
- kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen rahoituksen kriteereitä
- tiedeasiantuntija Heikki J. Koskinen, p. 029 533 5047, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- tiedeasiantuntija Janne Niemi, p. 029 533 5014, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
- tiedeasiantuntija Katja Marjanen, p. 029 533 5079, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
COHORT-arviointiryhmä: terveystietorekisterit saatava helpommin tutkijoiden käyttöön7.3.2024 11:26:13 EET | Tiedote
Erilaisiin rekistereihin pohjautuvat laajat suomalaiset terveydentutkimuksen seurantatutkimukset ovat vaikeuksissa tietosuojan takia. Lupia rekistereiden käyttöön on yhä vaikeampi ja hitaampaa saada. Siksi Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista (COHORT) -akatemiaohjelman arviointiraportti päätyykin esittämään tähän ongelmaan puuttumista.
Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.
Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.
Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Simo Hosiolle ja Timo Miettiselle24.1.2024 08:00:27 EET | Tiedote
Ihmisjoukkojen hajautetun älyn saattamista hyötykäyttöön tutkiva Simo Hosio ja nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä tutkiva Timo Miettinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme