Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille 23 uutta akatemiatutkijaa
Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.
Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 10 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin nyt lähes 12 prosenttia hakemuksista. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 70 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 61 prosenttia.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karosen mukaan akatemiatutkijan rahoitusmuodolla tuetaan etevimpien tutkijoiden pätevöitymistä professoritasoisiin tutkijatehtäviin. ”Kilpailu rahoituksesta oli tänäkin vuonna tiukkaa ja vaikka toimikunta pystyi rahoittamaan hieman tavallista useampaa kansainvälisissä vertaisarvioinneissa ensiluokkaisesti menestynyttä hanketta, jäi silti monia erinomaisia akatemiatutkijahankkeita valitettavasti rahoittamatta”, toteaa Karonen.
Toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia akatemiatutkijoita, esimerkiksi:
Taija Kaarlenkaski Itä-Suomen yliopistosta tarkastelee maidontuotannon ja -kulutuksen merkitysten muutoksia Suomessa 1950-luvulta nykypäivään. Maidonkulutus on ollut Suomessa vuosikymmeniä maailman korkein, ja maidon ja naudanlihan tuotanto on ollut merkittävä osa maataloutta. Viime aikoina maidontuotantoon liittyvä keskustelu on kuitenkin muuttunut kriittisemmäksi, kun maitotalous on tunnistettu merkittäväksi ympäristö- ja eläinten hyvinvointiin liittyvien ongelmien lähteeksi. Kaarlenkasken tutkimus tuottaa historialliseen tarkasteluun pohjautuvaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää ruoantuotannosta ja -kulutuksesta sekä näihin liittyvistä identiteeteistä käytävässä tieteellisessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Vesa Putkinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS) selvittää tutkimuksessaan musiikin kuuntelun ja laulamisen tuottamien tunteiden neurokemiallista ja hermostollista perustaa. Musiikki herättää vahvoja tunteita, vaikka sillä ei ole ilmeistä kehitysopillista toimintoa eikä se viestitä vaarasta tai hyödystä yksilölle. Psykologian ja neurotieteiden tutkimusalaan kuuluva tutkimus hyödyntää kuvantamista, farmakologisia kokeita sekä koneoppimista. Hanke tuottaa ensimmäistä aivokuvantamisaineistoa opioidijärjestelmän roolista musiikin synnyttämissä tunteissa ja valottaa musiikin herättämien ja muiden tunteiden välistä suhdetta.
Michael Ungeheuer Aalto-yliopistosta tutkii sijoittajien päätöksentekoa ja sitä, kuinka ihmiset voisivat tehdä parempia sijoitusvalintoja. Ungeheuerin tutkimukseen kuuluu esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa suoritettavia kokeita, joissa pyritään tunnistamaan sijoittajien päätöksiin varsinaisesti vaikuttavia tekijöitä kontrolloimalla koehenkilöiden päätöksentekoympäristöä. Ungeheuerin taloustieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa hyödynnetäänkin myös käyttäytymistieteellistä tietoa. Tutkimuksen tulokset voivat tukea finanssialan palvelu- ja tuotekehitystä.
Lisätietoja
- Rahoituspäätökset
- Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen rahoituksen kriteereitä
- Suomen Akatemian Venäjä-yhteistyön ohjeet
- tiedeasiantuntija Sonja Kuosmanen, p. 029 533 5025
- tiedeasiantuntija Katja Marjanen, p. 029 533 5079
- tiedeasiantuntija Janne Niemi, p. 029 533 5014
- KY-toimikunta järjestää syyskuun hakuja koskevan palautetilaisuuden kesäkuussa. Hakijat kutsutaan tilaisuuteen sähköpostitse.
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi WirkkalaViestintäsuunnittelija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2022 rahoitamme tutkimusta 468 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma rahoittaa vastuullista ja vaikuttavaa tutkimusta30.4.2024 12:49:14 EEST | Tiedote
Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelmassa rahoitetaan tänä vuonna viisi kolmevuotista hanketta, joista kaksi on konsortioita eli hankekokonaisuuksia. Hakemuksia tuli 49. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2,45 miljoonaa euroa haetusta 23,1 miljoonasta. Rahoitettavissa hankkeissa haetaan ratkaisuja fyysiseen aktiivisuuteen sekä liikuntaan ja urheiluun liittyviin yhteiskunnallisiin ja kansanterveydellisiin haasteisiin. Tutkimuksen kohteina ovat kilpaurheilijat ja kunto- ja arkiliikkujat, sikiökaudesta vanhuuteen.
COHORT-arviointiryhmä: terveystietorekisterit saatava helpommin tutkijoiden käyttöön7.3.2024 11:26:13 EET | Tiedote
Erilaisiin rekistereihin pohjautuvat laajat suomalaiset terveydentutkimuksen seurantatutkimukset ovat vaikeuksissa tietosuojan takia. Lupia rekistereiden käyttöön on yhä vaikeampi ja hitaampaa saada. Siksi Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista (COHORT) -akatemiaohjelman arviointiraportti päätyykin esittämään tähän ongelmaan puuttumista.
Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.
Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme