Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alojen tutkijatohtoreiksi valittiin korkeatasoisia tieteellisen uransa alkuvaiheen tutkijoita

Tutkijatohtorirahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden pätevöityminen vaativiin tutkimus- tai asiantuntijatehtäviin sekä edistää heidän siirtymistään kohti itsenäistä tutkijanuraa. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa hakemuksen korkeaa tieteellistä laatua ja hakijan pätevyyttä, tavoitteita kansainväliseen yhteistyöhön, akateemista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.

Toimikunnan puheenjohtajan, professori Petri Karosen mukaan tänäkin vuonna tutkijatohtoreiksi valittiin kansainvälisen vertaisarvioinnin pohjalta korkeatasoisia tieteellisen uransa alkuvaiheen tutkijoita. ”Rahoitettavissa hankkeissa yhdistyvät tutkimuksen korkea laatu vaikuttavuuteen ja tieteen uudistamiseen. Toimikunta on rahoituspäätöksissään kiinnittänyt huomiota myös edustamiensa tieteenalojen monipuolisuuteen ja moninaisuuteen”, Karonen täsmentää.

Kuten muissakin Akatemian rahoitusmuodoissa, myös tutkijatohtoreilta edellytetään kiinteää yhteyttä suomalaiseen tutkimusyhteisöön, jotta rahoitus palvelee suomalaista tutkimusta ja yhteiskuntaa. Rahoitus on tarkoitettu tutkijatohtorin oman palkan lisäksi henkilökohtaisiin tutkimuskuluihin sekä kansainväliseen ja kotimaiseen liikkuvuuteen.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta käyttää tutkijatohtorien rahoitukseen noin 7 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on kolmivuotinen. Tutkijatohtorihakemuksista rahoitettiin nyt noin 12 prosenttia. Osa päätöksistä tehdään myöhemmin Venäjä- tai Valko-Venäjä-yhteyksiin liittyvien selvitysten takia. Noin 62 prosenttia nyt rahoitetuista tutkijatohtoreista on naisia.

Esimerkkejä rahoitetuista tutkijatohtoreista:

Anna Hägglund Turun yliopistosta tarkastelee vanhemmuuden vaikutuksia palkkaan ja palkkaeroihin. Väestötieteen tutkimuksessaan Hägglund selvittää, miten ja miksi lastensaannin vaikutus palkkaan eroaa vanhempien koulutus- ja tulotason sekä sukupuolen mukaan. Hägglund tutkii aihetta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hyödyntäen tutkimuksessaan muun muassa kyseisten maiden väestörekistereitä. Suomen tuleva perhevapaauudistus ja muutokset syntyvyydessä korostavat Hägglundin tutkimuksen ajankohtaisuutta.

Laura Kohonen-Aho Oulun yliopistosta tutkii ihmisten sosiaalista vuorovaikutusta virtuaalitodellisuudessa. Digitaalinen kanssakäyminen ja keinotekoisten virtuaaliympäristöjen käyttö yleistyvät ja luovat tarvetta uudelle tutkimustiedolle. Kohonen-Ahon monitieteinen tutkimus lisää ymmärrystä siitä, kuinka vuorovaikutus ja esimerkiksi yhteisymmärrys rakentuvat usean käyttäjän jakamassa virtuaalitodellisuudessa. Lisäksi Kohonen-Aho selvittää, mahdollistaako ja muovaako virtuaalitodellisuus aivan uudenlaisia sosiaalisen toiminnan muotoja.

Stefano Lombardi Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) selvittää, millaisia vaikutuksia talouden taantumilla on eriarvoisuuteen. Kuinka talouden kriisit, kuten COVID-19-pandemia vaikuttavat eri opiskelija- ja työntekijäryhmien terveyteen ja sosioekonomiseen kehitykseen? Entä mistä johtuvat erot opiskelijoiden, työntekijöiden ja työnantajien terveys- ja sosioekonomisissa kehityspoluissa? Lombardin tutkimus tuottaa tietoa talouskriisien vaikutuksista päättäjien ja esimerkiksi kansanterveyspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja

• Rahoituspäätökset
• Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset
• Suomen Akatemian Venäjä-yhteistyön ohjeet
• tiedeasiantuntija Sampsa Kaataja p. 029 533 5167
• tiedeasiantuntija Suvi Kansikas, p. 029 533 5047
• johtava tiedeasiantuntija Siru Oksa p. 029 533 5125
• KY-toimikunta järjestää syyskuun hakuja koskevan palautetilaisuuden kesäkuussa. Hakijat kutsutaan tilaisuuteen sähköpostitse.

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi