Kulttuuriperintö Suomessa on myös iranilaista musiikkia ja chala-leipää – Elävän perinnön lähettiläät monipuolistavat näkökulmia perinteisiin
Syksyllä 2022 käynnistyneessä hankkeessa valittiin avoimen haun kautta kuusi lähettilästä eri kulttuuritaustoilla. Lähettiläät järjestivät elävän perinnön työpajoja omissa yhteisöissään. Pajojen pohjalta syntyi viisi uutta artikkelia Elävän perinnön wikiluetteloonneljällä eri kielellä Iranista, Meksikosta, Chilestä, Latviasta sekä juutalaisesta kulttuurista Suomessa.
Artikkelit kertovat juhlaperinteistä, kuten meksikolaisesta kuolleiden päivästä sekä Chilen itsenäisyyspäivän juhlimisesta Suomessa. Mukana on myös artikkeli iranilaisesta klassisesta musiikista, latvialaisesta pääsiäismunien värjäämisen perinteestä sekä chala-leivän merkityksestä juutalaisessa kulttuurissa.
“Suomi on aina ollut pieneksi alueeksi hyvinkin moninainen kulttuurisesti, kielellisesti ja etnisesti. Erilaiset kulttuuriperinteet ja taiteen ja kauneuden käsitykset ovat aina olleet meillä läsnä. Välillä tuntuu aika hassulta, minkälaista yhtenäistarinaa Suomesta halutaan kertoa, koska se tarina ei täsmää todellisuuden kanssa. Ajattelen, että tämä yhteinen projektimme on osaltaan mukana kertomassa suomalaisuuden tarinan rehellisemmin ja inklusiivisemmin”,Taiteen edistämiskeskus Taiken kulttuurisen moninaisuuden taideasiantuntija Koko Hubara sanoo.
Museoviraston koordinoiman hankkeen tavoitteena on tuoda lisää näkyvyyttä kulttuurisesti moninaiseen elävään perintöön Suomessa sekä herättää keskustelua siitä, miten eri ryhmät osallistuvat ja voisivat osallistua elävän perinnön suojeluun Suomessa. Työpajojen johdosta eri tahoilla on herännyt ajatuksia myös siitä, millaisilla konkreettisilla toimenpiteillä perinteet säilyisivät elävinä jatkossakin.
“Kuolleiden päivän viettäminen on merkittävä perinne meksikolaisessa yhteisössä. Silloin muistetaan ja kunnioitetaan kuolleita läheisiä alttareilla, jotka perustuvat ruokaan ja henkilökohtaisiin tavaroihin, jotka toimivat siltana elävän ja kuolleiden maailman välillä. Näitä perinteisiä alttareita löytyy joka vuosi Suomessa julkisista ja yksityisistä tiloista. Se on elävästi välittyvä perinne, joka saa täällä kaukana Meksikosta tunnepitoisemman merkityksen, koska sen avulla voimme kutoa monikulttuurisia siteitä suomalaisyhteisön ja meksikolais-latinalaisamerikkalaisen yhteisön välille. Elävän perinnön lähettiläänä oleminen ja erityisesti sen kauniin perinteen edistäminen rakkaille, jotka eivät enää ole täällä, on ollut hyvin tunteellinen kokemus. Tämä projekti on saanut pohtimaan, miten on tärkeää jatkaa tämän perinteen säilyttämistä ja vahvistaa meksikolaisen yhteisön Suomeen jättämää jalanjälkeä”, kertoo Rosamaría Bolom.
Elävän perinnön wikiluetteloon on vuodesta 2016 kerätty esimerkkejä Suomessa näkyvistä perinteistä, ja nyt luettelossa on jo yli 200 artikkelia 250 yhteisöstä eri puolelta Suomea. Wikiluettelo-sivustolla vieraili vuonna 2022 yli 100 000 ihmistä 150 maasta.
Elävä perintö eli aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa käytäntöjä, ilmaisuja, tietoja ja taitoja, jotka yhteisöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. Se voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, juhlaperinteitä tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Elävän perinnön wikiluetteloa kerätään osana Unescon sopimusta. Wikiluettelosta on mahdollista hakea määräajoin Elävän perinnön kansalliseen wikiluetteloon.
Artikkelit (suomeksi):
Chilen itsenäisyyspäivän "el Dieciocho" juhliminen Suomessa:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Chilen_itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4n_%22el_Dieciocho%22_juhliminen_Suomessa
Iranilainen klassinen musiikki Suomessa:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Iranilainen_klassinen_musiikki_Suomessa
Latvialainen munien värjäämisen perinne Suomessa:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Latvialainen_munien_v%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4misen_perinne_Suomessa
Chala-leipä juutalaisessa kulttuurissa:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Chala-leip%C3%A4_juutalaisessa_kulttuurissa
Meksikolainen kuolleiden päivä Suomessa: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Meksikolainen_kuolleiden_p%C3%A4iv%C3%A4_Suomessa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Koko Hubara, kulttuurisen moninaisuuden taideasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus Taike, koko.hubara@taike.fi, p. 0295 330 710
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, p. 0295 33 6017
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi 385 500 euroa avustuksina lähes 300 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille30.6.2025 09:43:40 EEST | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 385 500 euroa. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi avustuksia Euroopan neuvoston kulttuurireittitoimintaa edistäville yhteistyö- ja kehittämishankkeille26.6.2025 11:30:44 EEST | Tiedote
Hankeavustusta myönnettiin vuodelle 2025 Alvar Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry:lle Aallon jalanjäljillä Euroopassa -hankkeeseen ja Suomen kirjainstituution säätiölle naiskirjailijoiden kulttuurireitin kehittämiseen. Yhteensä jaettu avustussumma oli hiukan yli 103 000 €.
Museovirasto avusti paikallismuseoiden hankkeita 430 000 eurolla17.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Avustusta myönnettiin vuodelle 2025 kaikkiaan 67 hankkeelle yhteensä 430 000 euroa. Valtaosa haetuista ja myönnetyistä avustuksista kohdentui paikallismuseoiden kokoelmatyöhön ja museorakennusten korjauksiin.
//KORRIGERAT MEDDELANDE // BILDEN MÅSTE BYTAS UT // Vasaskeppets lillasyster Falken hittad i Finska viken13.6.2025 09:16:47 EEST | Pressmeddelande
Vi ber er korrigera den bild av 3D-mallen som används i Falken-nyheterna och som medföljer detta meddelande. Det finns ett upphovsrättsproblem med den tidigare bilden. Forskare inom programmet Forskningsprogrammet Forgotten Fleet Glömda flottan har fastställtidentifierat ett skeppsvrak att vraket utanför Porkala i Finska viken är pinasssom krigsfartyget Falken, sjönk hösten 1651,. Falken byggdes åt som tillhördekung Gustav II Adolf användes och ssenare under Drottning Kristina och . Falken spelade en central roll i den svenska flottan – både i strid och som transportfartyg för åt högt uppsatta personer.
// KORJATTU TIEDOTE // Kuva vaihdettava // Vasa-laivan pikkusisko Falken löytynyt Suomenlahdelta13.6.2025 09:16:47 EEST | Tiedote
Pyydämme korjaamaan Falken-uutisissa käytetyn 3D-mallin kuvan ja kuvaajatiedon tämän tiedotteen mukana olevaan. Aiemmassa kuvassa on tekijänoikeusongelma. Unohdettu laivasto -tutkimusohjelmassa on tunnistettu Suomenlahdelle Porkkalan edustalle uponnut hylky pinassi Falkeniksi, joka kuului kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Vuonna 1651 uponnut Falken oli tärkeä osa Ruotsin laivastoa niin sotatoimissa kuin merkkihenkilöiden kuljettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme