Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista
Ilmastopaneelin raportti tarkastelee kulutusvalintoja, joilla suomalaiset voivat helpoiten nopeuttaa päästöjensä vähentämistä täydentämään nykyisen ilmastopolitiikan aikaansaamia päästövähennyksiä, ja joihin yhteiskunnan kannattaisi suunnata tuki- ja ohjauskeinoja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Suomen taakanjakosektorilta puuttuu vielä päästövähennystoimia, joilla saavutetaan EU:n asettamat kansalliset ilmastotavoitteet vuonna 2030. Lisäksi nettonielun romahtaminen vaarantaa Suomen maankäyttösektorin EU-velvoitteiden saavuttamisen vuosina 2021–2030.
”Kannustamalla kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja entistä ripeämmin voitaisiin varmistaa päästövähennystavoitteiden kustannustehokas toteutuminen”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä.
Toimiva ilmastopolitiikka pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä tehokkaasti
Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli noin 9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv.) asukasta kohti vuonna 2015. Kokonaispäästönä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli noin 49 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Noin puolet näistä päästöistä syntyi ulkomailla tuonnin seurauksena. Suomea sitovien EU:n ilmastotavoitteiden toteutuessa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki pienenee noin 39 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä, raportti arvioi. Tuontituotteiden päästökehityksen arvioon liittyy epävarmuuksia.
Ilmastopolitiikan ja tässä työssä tunnistettujen lisätoimien yhteisvaikutuksesta kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen arvioitiin pienenevän lähes 50 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäisten toimien jälkeen kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki asukasta kohti olisi noin 4,6 tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Arvioissa ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä, koska niiden arviointiin ei ole saatavilla kunnollista aineistoa.
”Toimiva ilmastopolitiikka pienentää kotitalouksien hiilijalanjälkeä tehokkaasti, vaikka yksittäinen kuluttaja ei tietoisesti pyrkisikään vähentämään päästöjään, sillä se muuttaa tuotannon rakenteita vähäpäästöisiksi. Tämän lisäksi kuluttajia voidaan ohjata ja tukea aktiivisiin toimiin, joilla saadaan aikaan lisäpäästövähennyksiä sekä kotimaassa että maamme rajojen ulkopuolella”, sanoo Seppälä.
Suurin potentiaali lisäpäästövähennyksiin liikkumiseen ja ruokaan liittyvässä kulutuksessa
Raportissa tarkastellaan toimia kulutuksen eri osa-alueilla, jotka ovat 1) ruoka, 2) asuminen, 3) liikkuminen ja 4) muu kulutus, johon on sisällytetty tavarat ja palvelut. Liikkumisessa kuluttajilla on hyvät mahdollisuudet nopeuttaa päästövähennyksiä etenkin valitsemalla sähköauton polttomoottoriauton sijaan ja suosimalla julkista liikennettä. Kuluttajien suurin päästövähennyspotentiaali liittyy ruokavalintoihin, etenkin jos merkittävä määrä kuluttajista siirtyy ravitsemussuositusten mukaisiin kasvispainotteisempiin ruokavalioihin. Päästöt eivät kuitenkaan välttämättä pienene Suomessa, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka reagoi kulutuksen muutoksiin ohjaamalla myös ruoantuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan.
Muun kuin ruoan kulutuksen osalta kotitalouksien yhteenlaskettu lisäpäästövähennyspotentiaali ilmastopolitiikan nykyisten linjausten mukaiseen päästöjen kehitysuraan verrattuna olisi Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Tästä liikkumisen toimien osuus on 49 %, asumisen toimien osuus 32 % ja muun kulutuksen osuus 19 %.
Asumisen valinnoista nopeutetulla öljylämmityksestä luopumisella arvioitiin olevan suurin lisäpäästövähennyspotentiaali jo tehtyihin politiikkapäätöksiin nähden. Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen nopean vähenemisen ansiosta muut asumisen toimet jäävät potentiaaliltaan vähäisemmiksi vuoteen 2030 mennessä.
”Kuluttajien tekemien asuinrakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden merkitystä kuitenkin korostaa se, että ne edesauttavat energiamurroksen toteuttamista koko yhteiskunnassa ja ovat myös keino pienentää kotitalouksien kuluja”, Seppälä toteaa.
Terveys- ja koulutuspalveluita lukuun ottamatta muun kulutuksen eli tavaroiden ja palvelujen osa-alueet ovat enemmän tai vähemmän tarveharkintaisia. Ostamalla vain tarpeeseen kuluttajat voivat merkittävällä tavalla pienentää hiilijalanjälkeään. Suuresta potentiaalista huolimatta kuluttajien toimien kokonaisvaikutus muun kulutuksen osalta jää todennäköisesti vähäiseksi etenkin kotimaassa. Huomattava osa muun kulutuksen päästöistä syntyy ulkomailla.
”Jos suuri joukko kuluttajia valitsee ilmastovaikutuksiltaan parhaita, vähähiilisiä ruokatuotteita, tavaroita ja palveluja, ja yritykset reagoivat vähähiilisen kysynnän kasvuun vähentämällä päästöjään entistä nopeammin, on mahdollista saada aikaan vielä huomattavasti lisää päästövähennyksiä. Kuluttajien pitäisi kuitenkin saada nykyistä paremmin tietoa ruoan, tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä ostopäätösten tueksi”, sanoo Seppälä.
Lisätietoja
- Selvitykseen osallistui Ilmastopaneelin lisäksi joukko suomalaisia asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Tampereen yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. Yhteenvetoraportin lisäksi kulutuksen eri osa-alueita tarkastelevat taustaselvitykset on julkaistu omana erillisenä julkaisuna. Ilmastopaneelin yhteenvetoraportti kokoaa erillisselvitysten pohjalta keskeisimmät kuluttajien valintoihin liittyvät ilmastonäkökohdat ja luo kokonaisnäkymän tarvittaviin ohjauskeinoihin.
- Ilmastopaneelin raportti 5/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi
- Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori, puh. 040 740 1708, jyri.seppala@syke.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu
Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana28.11.2023 10:20:24 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.
Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen28.8.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme