Kuluttajien ilmastoystävälliset valinnat helpottavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista
Ilmastopaneelin raportti tarkastelee kulutusvalintoja, joilla suomalaiset voivat helpoiten nopeuttaa päästöjensä vähentämistä täydentämään nykyisen ilmastopolitiikan aikaansaamia päästövähennyksiä, ja joihin yhteiskunnan kannattaisi suunnata tuki- ja ohjauskeinoja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Suomen taakanjakosektorilta puuttuu vielä päästövähennystoimia, joilla saavutetaan EU:n asettamat kansalliset ilmastotavoitteet vuonna 2030. Lisäksi nettonielun romahtaminen vaarantaa Suomen maankäyttösektorin EU-velvoitteiden saavuttamisen vuosina 2021–2030.
”Kannustamalla kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja entistä ripeämmin voitaisiin varmistaa päästövähennystavoitteiden kustannustehokas toteutuminen”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä.
Toimiva ilmastopolitiikka pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä tehokkaasti
Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli noin 9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv.) asukasta kohti vuonna 2015. Kokonaispäästönä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli noin 49 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Noin puolet näistä päästöistä syntyi ulkomailla tuonnin seurauksena. Suomea sitovien EU:n ilmastotavoitteiden toteutuessa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki pienenee noin 39 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä, raportti arvioi. Tuontituotteiden päästökehityksen arvioon liittyy epävarmuuksia.
Ilmastopolitiikan ja tässä työssä tunnistettujen lisätoimien yhteisvaikutuksesta kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen arvioitiin pienenevän lähes 50 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäisten toimien jälkeen kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki asukasta kohti olisi noin 4,6 tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Arvioissa ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä, koska niiden arviointiin ei ole saatavilla kunnollista aineistoa.
”Toimiva ilmastopolitiikka pienentää kotitalouksien hiilijalanjälkeä tehokkaasti, vaikka yksittäinen kuluttaja ei tietoisesti pyrkisikään vähentämään päästöjään, sillä se muuttaa tuotannon rakenteita vähäpäästöisiksi. Tämän lisäksi kuluttajia voidaan ohjata ja tukea aktiivisiin toimiin, joilla saadaan aikaan lisäpäästövähennyksiä sekä kotimaassa että maamme rajojen ulkopuolella”, sanoo Seppälä.
Suurin potentiaali lisäpäästövähennyksiin liikkumiseen ja ruokaan liittyvässä kulutuksessa
Raportissa tarkastellaan toimia kulutuksen eri osa-alueilla, jotka ovat 1) ruoka, 2) asuminen, 3) liikkuminen ja 4) muu kulutus, johon on sisällytetty tavarat ja palvelut. Liikkumisessa kuluttajilla on hyvät mahdollisuudet nopeuttaa päästövähennyksiä etenkin valitsemalla sähköauton polttomoottoriauton sijaan ja suosimalla julkista liikennettä. Kuluttajien suurin päästövähennyspotentiaali liittyy ruokavalintoihin, etenkin jos merkittävä määrä kuluttajista siirtyy ravitsemussuositusten mukaisiin kasvispainotteisempiin ruokavalioihin. Päästöt eivät kuitenkaan välttämättä pienene Suomessa, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka reagoi kulutuksen muutoksiin ohjaamalla myös ruoantuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan.
Muun kuin ruoan kulutuksen osalta kotitalouksien yhteenlaskettu lisäpäästövähennyspotentiaali ilmastopolitiikan nykyisten linjausten mukaiseen päästöjen kehitysuraan verrattuna olisi Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv. vuonna 2030. Tästä liikkumisen toimien osuus on 49 %, asumisen toimien osuus 32 % ja muun kulutuksen osuus 19 %.
Asumisen valinnoista nopeutetulla öljylämmityksestä luopumisella arvioitiin olevan suurin lisäpäästövähennyspotentiaali jo tehtyihin politiikkapäätöksiin nähden. Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen nopean vähenemisen ansiosta muut asumisen toimet jäävät potentiaaliltaan vähäisemmiksi vuoteen 2030 mennessä.
”Kuluttajien tekemien asuinrakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden merkitystä kuitenkin korostaa se, että ne edesauttavat energiamurroksen toteuttamista koko yhteiskunnassa ja ovat myös keino pienentää kotitalouksien kuluja”, Seppälä toteaa.
Terveys- ja koulutuspalveluita lukuun ottamatta muun kulutuksen eli tavaroiden ja palvelujen osa-alueet ovat enemmän tai vähemmän tarveharkintaisia. Ostamalla vain tarpeeseen kuluttajat voivat merkittävällä tavalla pienentää hiilijalanjälkeään. Suuresta potentiaalista huolimatta kuluttajien toimien kokonaisvaikutus muun kulutuksen osalta jää todennäköisesti vähäiseksi etenkin kotimaassa. Huomattava osa muun kulutuksen päästöistä syntyy ulkomailla.
”Jos suuri joukko kuluttajia valitsee ilmastovaikutuksiltaan parhaita, vähähiilisiä ruokatuotteita, tavaroita ja palveluja, ja yritykset reagoivat vähähiilisen kysynnän kasvuun vähentämällä päästöjään entistä nopeammin, on mahdollista saada aikaan vielä huomattavasti lisää päästövähennyksiä. Kuluttajien pitäisi kuitenkin saada nykyistä paremmin tietoa ruoan, tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä ostopäätösten tueksi”, sanoo Seppälä.
Lisätietoja
- Selvitykseen osallistui Ilmastopaneelin lisäksi joukko suomalaisia asiantuntijoita Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Tampereen yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. Yhteenvetoraportin lisäksi kulutuksen eri osa-alueita tarkastelevat taustaselvitykset on julkaistu omana erillisenä julkaisuna. Ilmastopaneelin yhteenvetoraportti kokoaa erillisselvitysten pohjalta keskeisimmät kuluttajien valintoihin liittyvät ilmastonäkökohdat ja luo kokonaisnäkymän tarvittaviin ohjauskeinoihin.
- Ilmastopaneelin raportti 5/2022: Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi
- Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori, puh. 040 740 1708, jyri.seppala@syke.fi
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, Suomen ilmastopaneeli, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Mediakutsu: Päättäjien luonto- ja ilmastotentti haastaa puolueiden kärkipoliitikot eduskuntavaalien alla 9.3. klo 132.3.2023 14:33:33 EET | Kutsu
Mitä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi eduskuntapuolueet ajavat seuraavalla hallituskaudella? Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentti haastaa päättäjät vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin torstaina 9.3. klo 13.00–14.30 Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.
Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka turvaa reilun siirtymän hiilineutraaliin yhteiskuntaan2.3.2023 00:55:00 EET | Tiedote
Uusi ilmastolaki edellyttää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia. On tärkeää varmistaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan reilusti. Ilmastopaneelin tuore raportti tarjoaa välineitä oikeudenmukaisuusvaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Ilmastopaneelin teettämän kansalaiskyselyn vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli, koulutustausta ja tietämys ilmastopolitiikasta.
Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava23.2.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana4.11.2022 10:30:37 EET | Kutsu
YK:n ilmastokokous (COP 27) järjestetään Sharm el-Sheikissä Egyptissä 6.–18.11.2022. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
Ilmastopaneelin raportti: Tieliikenteen kansallinen päästökauppa auttaisi Suomea saavuttamaan päästövähennystavoitteet kustannustehokkaasti26.10.2022 01:00:00 EEST | Tiedote
Kansallinen tieliikenteen päästökauppa tarjoaa kustannustehokkaan ja luotettavan keinon liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti. Jos muut toimet eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi, voidaan kansallinen päästökauppa valmistella tarvittaessa käyttöön otettavaksi ns. ”perälaudaksi”. Mahdollinen EU-tasoinen liikenteen päästökauppa ei todennäköisesti yksin riitä saavuttamaan Suomen liikennesektorin päästötavoitetta. Kansallinen liikenteen päästökauppajärjestelmä on mahdollista tuoda EU:n järjestelmän rinnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme