Kumpula-Natri vaatii Suomen tukea EU:n kauppapolitiikan terävöittämiseen

 – EU:n solmimien 46 kauppasopimuksen avulla Suomen yritykset, työntekijät ja kuluttajat hyötyvät maailmanmarkkinoiden kehityksestä ja kasvusta luoden meillekin kasvua ja työpaikkoja. Kauppapolitiikasta on tulossa myös yhä tärkeämpi työkalu turvata EU:n arvojen mukaista globaalia kehitystä ja unionin geopoliittisia intressejä, kirjoittaa Kumpula-Natri Suomen Kuvalehdessä (17.6.2021).

Euroopan Unioni etsii komission johdolla ja Euroopan parlamentin tuella uusia keinoja vahvistaa avointa strategista autonomiaa, jotta se pystyy vastaamaan muiden maiden yhä aggressiivisempaan kauppapolitiikkaan ja estämään liikaa riippuvuutta kriittisissä tuotteissa. 

Kauppapolitiikalla pyritään yhä enemmän vaikuttamaan kauppakumppaneiden politiikkaan. Esimerkiksi Norja ja Ruotsi ovat joutuneet Kiinan taloudellisen painostuksen kohteiksi tuettuaan maan toisinajattelijoita. Näin Kiinan hallinto pyrkii hiljentämään kriittisten näkemysten esittämistä. 

– Kiinan ja muiden maiden painostuksen edessä tarvitaan uusia kauppapoliittisiakin instrumentteja, joilla ehkäistä painostustoimia ja tarvittaessa vastata niihin myös yhteistyöllä kumppanien, kuten Bidenin USA:n kanssa. Juuri neuvoteltua EU-Kiina investointisopimusta ei tule hyväksyä ilman sitä täydentäviä uusia EU:n kauppapoliittisia instrumentteja. Muutoin sopimus uhkaa lisätä EU:n ja Suomen haavoittuvaisuutta, jatkaa Kumpula-Natri kirjoituksessaan.

Myös Suomen hallituksen Kiina-toimintaohjelma toteaa nyt, että vallitsevassa tilanteessa vapaakauppasopimusta koskeville neuvotteluille ei nähdä nykytilanteessa edellytyksiä.

Toukokuun alussa Euroopan komissio antoi lakiesityksen kansainvälisestä valtiontuki-instrumentista, jolla voitaisiin tarvittaessa rajoittaa EU:n ulkopuolisten yritysten toimintaa EU:n markkinoilla, mikäli ne saavat liikaa valtiontukia kotimaaltaan.

Tämän vuoden aikana komissiolta odotetaan esityksiä uudeksi painostuksen vastaiseksi instrumentiksi sekä yritysvastuulaiksi, jonka avulla EU voisi estää ilmaston tai ihmisoikeuksien rikkeet, esimerkiksi uiguurien pakkotyöllä Xinjiangissa tuotujen tavaroiden tuomisen EU:n markkinoille. 

Euroopan Unionin kauppapolitiikan tavoite on jatkaa markkinoiden avaamista ja pysyä avoimena mantereena, mutta samalla saada solmittua uusia kansainvälisiä sääntöjä muun muassa kilpailu-, digi-, ilmasto-, ympäristö- ja terveyspolitiikkaansekä työntekijöiden oikeuksiin. 

– Jotta menestymme kauppapoliittisella agendallamme, on EU:n työkalut päivitettävä uudenlaisen suurvaltapolitiikan aikakaudelle, linjaa Kumpula-Natri.