Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta löytyi Suomelle uusi mehiläislaji – ruostemaamehiläinen

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta on löytynyt tänä keväänä maallemme uusi mehiläislaji, joka tunnetaan tieteellisellä nimellä Andrena fulva. Lähimmillään Etelä-Ruotsista tunnettua lajia ei ole aiemmin havaittu Suomessa.
- Andrena fulva -laji on helppo erottaa muista maamehiläisistä sen suurehkon koon ja runsaan, hohtavan oranssin karvoituksen perusteella, kertoo lajilöydön varmistanut museomestari Juho Paukkunen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.
Lajin suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu ruostemaamehiläistä sen näyttävän värityksen mukaan.
Mehiläislajeja levittäytyy pohjoiseen
Ruostemaamehiläinen on kuluvan vuosituhannen neljäs uusi maamehiläislaji Suomesta. Aiempien uusien lajien, omenamaamehiläisen, orvokkimaamehiläisen ja nummimaamehiläisen, ensimmäiset havainnot ovat tulleet Ahvenanmaalta. Etelä-Euroopasta leviäville lajeille tämä on tyypillistä.
- Ruostemaamehiläinen on runsastunut viime vuosina Ruotsissa nopeasti. Todennäköisesti laji on levittäytynyt sieltä Suomeen, sillä lajia ei ole tavattu Virossa, eikä Venäjällä. Toisaalta lajin kulkeutumista ihmisen mukana esimerkiksi kukkaruukkujen mullassa ei voida täysin sulkea pois, pohtii Paukkunen.
Uusien maamehiläislajien lisäksi Suomesta on löytynyt parin viime vuosikymmenen aikana yhdeksän maalle uutta mesipistiäislajia. Useat näistä ovat vakiintuneet ja runsastuneet. Aika näyttää käykö ruostemaamehiläiselle samoin.
Uudet lajit löytyvät usein sattumalta
Kaksi Helsingin Kumpulasta havaittua ruostemaamehiläisen yksilöä, naaras ja koiras, löytyivät tutkimusmateriaalin seasta keltamaljapyydyksistä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään maamehiläisten, näiden ravintokasvien sekä loisten välisiä vuorovaikutuksia.
- Ruostemaamehiläisen löytyminen pyydyksestä oli mielenkiintoinen yllätys. On tärkeää tutkia mehiläisten esiintymistä, jotta tiedämme, miten näillä hyödyllisillä pölyttäjillä menee, kertoo lajin löytänyt projektitutkija Meri Lähteenaro, Oulun yliopistosta.
Ruostemaamehiläisen myötä Suomen mesipistiäislajien lukumäärä on 235. Suomen mehiläislajistoon voi tutustua Luomuksen alaisen Suomen Lajitietokeskuksen sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho Paukkunen
museomestari
Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
juho.paukkunen@helsinki.fi
050 318 2349
Meri Lähteenaro
projektitutkija
Finnish Barcode of Life
Oulun yliopisto / Luomus
p. 040 563 7454
meri.lahteenaro@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme