Kun 4G otettiin käyttöön, suomalaisille naureskeltiin maailmalla – DNA:n johtaja kertoo, kuinka nauru muuttui lopulta ihmettelyksi ja miksi Suomi on nyt 5G:n edelläkävijä – ja luopumassa vanhasta teknologiasta
Tästä kaikki alkoi
GSM, eli toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmän lanseeraus 30 vuotta sitten mullisti suomalaisten arjen kertaheitolla: yhteydenpito ihmisten välillä helpottui, kun yhdellä latauksella jopa viikon toimivan matkapuhelimen saattoi ottaa mukaan minne tahansa. Mukana tulivat myös tekstiviestit, data sekä ensimmäiset mobiilipelit.
”Suomessa GSM-liittymien hinnat laskivat nopeasti ja sitä myötä myös koko kansan kiinnostus matkapuhelimia kohtaan kasvoi. Pian suomalaiset tunnistettiinkin ulkomailla siitä, että kuljimme aina matkapuhelin korvalla”, kertoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.
"Meillä on kilpailtu tietoliikenteessä jo 1800-luvulta alkaen. Muissa maissa markkinaa määräsivät valtiolliset monopoliyhtiöt eikä kehitys lähtenyt lentoon samalla tavalla. Suomessa markkinoilla toimi valtiollisen operaattorin Telen lisäksi paikallisia puhelinyhtiötä, joiden asiakkaina suurin osa suomalaisista oli jo entuudestaan. Siksi oli luonnollista siirtyä myös GSM-liittymän käyttäjäksi puhelinyhtiön asiakkaana”, Väisänen sanoo.
Suomessa luotetaan nopeuspohjaiseen hinnoitteluun
3G:n myötä 2000-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset älypuhelimet ja mobiilidataa alettiin ensimmäistä kertaa pitää vakavasti otettavana innovaationa: puheluiden sijaan laitteita alettiin suunnitella data ja applikaatiot edellä.
”Muutos oli suuri, kun päätelaitteisiin alettiin kehittää sovelluksia eri tarpeisiin. Sovellusten myötä myös mobiilidatan tarve alkoi kasvaa ennen näkemättömällä tavalla”, Väisänen summaa.
“Suomessa omaksuttiin muista maista poikkeava hinnoittelumalli, jossa liittymän hinta perustui liittymän nopeuteen eikä kulutettuun datamäärään. Tämä asiakaslähtöinen hinnoittelumalli johti siihen, että kuluttajat tottuivat käyttämään mobiilidataa kaikkialla. Asiakkaiden ei tarvinnut pelätä yllätyslaskuja mobiilidatan käytöstä. Suuret datamäärät mobiiliverkoissa ovat johtaneet siihen, että suomalaiset operaattorit joutuvat hyvin etupainotteisesti investoimaan verkkojen laatuun ja uusimpiin teknologioihin. Suomessa aikoinaan käyttöönotettu nopeuspohjainen hinnoittelumalli selittää, miksi suomalaiset käyttävät huomattavasti enemmän mobiilidataa kuin muu maailma.”
4G mahdollisti sosiaaliset mediat ja suoratoistopalvelut
Kun 4G rantautui Suomeen 2010-luvulla, suurin muutos oli, että mobiiliverkko nopeutui entisestään ja verkon viive pieneni. Päätelaitteisiin sekä verkkoon tuli uusia kyvykkyyksiä ja puhelinta pystyi käyttämään entistä monipuolisemmin. Tämän myötä esimerkiksi suoratoistopalvelut ja sosiaaliset median palvelut tulivat mahdollisiksi. Lisäksi tämä mahdollisti koteihin entistä laadukkaamman laajakaistayhteyden mobiiliverkon välityksellä.
“Suomessa koko maan kattava 4G-verkko rakennettiin nopeammin kuin monissa muissa maissa ja kuluttajat omaksuivat uuden teknologian nopeasti. Suomalaiset operaattorit jatkoivat 3G-ajalta tutuksi tulleella nopeuteen perustuvalla kiinteällä hinnoittelulla. Lähes kaikkialla muualla maailmassa jatkui vallitsevana mallina datan kulutukseen perustuva hinnoittelu. Tämä on johtanut hyvin erilaiseen käyttäytymiseen puhelimen kanssa. Muualla maailmassa kuluttajat hakeutuvat aina kun mahdollista käyttämään vapaita Wifi-verkkoja säästääkseen mobiilidataa ja saadakseen parempaa palvelun laatua. Suomessa kuluttajat mieluummin ottavat Wifin pois päältä, koska mobiiliverkosta saa yleensä luotettavamman yhteyden ilman lisämaksua. Asiakaslähtöinen hinnoittelu ja laadukkaat mobiiliyhteydet ovat sitouttaneet asiakkaita mobiiliin ja innostaneet ottamaan uutta mobiiliteknologiaa käyttöön nopeasti”, Väisänen summaa.
”Asiakaslähtöinen, nopeuspohjainen hinnoittelumalli on osoittautunut myös suomalaisille operaattoreille kannattavaksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan nopeammasta yhteydestä, kun kuukausimaksu säilyy kiinteänä. Viime vuosiin asti Suomen poikkeavalle hinnoittelumallille on ulkomailla lähinnä naureskeltu, mutta nyt monet ulkomaalaiset operaattorit ovat ymmärtäneet logiikan ja miettivät siirtymistä vastaavaan malliin.”
Suomi muita edellä 5G-verkon rakentamisessa
Väisäsen mukaan 5G tuo mukanaan monia uusia ominaisuuksia, joita ei aiemmissa mobiiliteknologioissa voitu toteuttaa. Aiemmin haasteena on ollut esimerkiksi se, että liittymän nopeus hidastuu, kun ihmiset katsovat suoratoistopalveluja yhtä aikaa monilta päätelaitteilta. 5G:ssä osa kapasiteetista voidaan varata tiettyä käyttöä varten.
“Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että operaattori voi antaa liittymän nopeuksista selkeän palvelulupauksen. Aiemmin tähän on pystytty vain kiinteissä verkoissa. Esimerkiksi DNA Koti 5G -palvelussa ja yrityspalveluissa tällainen nopeuslupaus on toteutettu. Palvelun laatu on suomalaisille asiakkaille kriittistä ja siksi operaattorit kilpailevat siitä, kuka rakentaa nopeimmin verkon uudella teknologialla. Ei siis ole ihme, että Suomessa ollaan taas 5G:n käyttöönotossa merkittävästi edellä muita”, Väisänen kertoo.
“Nopea teknologinen kehitys mahdollistaa myös vanhasta teknologiasta luopumisen saumattomasti. Esimerkiksi viime vuonna DNA:n 3G-verkossa, josta olemme luopumassa vuoden 2023 loppuun mennessä, siirrettiin enää vain noin kaksi prosenttia mobiilidatasta. Tämän myötä resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, mikä mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen tulevaisuudessa.”
”Moni ihmettelee, miksi olemme päättäneet luopua 3G-verkosta 2G-verkon sijaan. Syy on siinä, että Suomen päätelaitekannassa on vielä pieni joukko vanhoja laitteita, jotka tukevat vain 2G-tekniikkaa, kun sen sijaan kaikki 3G-laitteet tukevat myös 2G-tekniikkaa. 2G on siis 3G:tä joustavampi tekniikka saattamaan loppuun asti vanhalle tekniikalle perustuvien laitteiden elinkaaren. 3G-verkon sulkeminen ei siis täysin lopeta vanhojenkaan laitteiden toimimista, kuten 2G-verkon sulkeminen tekisi”, Väisänen avaa.
Faktalaatikko: miksi aihe on ajankohtainen?
• Traficom: Suomi edelleen ykkönen mobiilidatan käytössä
• Ensimmäisestä Suomesta soitetusta GSM-puhelusta on tänä vuonna 30 vuotta
• DNA:n 5G-verkko rakentuu vauhdilla
• DNA sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä
Lisätietoja medialle:
Pekka Väisänen, kuluttajaliiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 040 0168, pekka.vaisanen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Jouduitko huijarin uhriksi? Toimi näin seurausten minimoimiseksi24.10.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Tietojenkalasteluhuijaukset ovat yleisin ja voimakkaimmin kasvava tietoturvauhka. Finanssialan tilastojen mukaan viime vuonna suomalaiset menettivät huijareille yli 60 miljoonaa euroa. Ovelien huijausviestien ja -sivustojen tunnistaminen on monesti haastavaa. Kiireinen arki ja kännykän näytön rajoitukset johtavat helposti siihen, että huijaus menee läpi valveutuneemmallakin käyttäjällä. Huijatuksi tullut voi kuitenkin nopealla ja oikeaoppisella toiminnalla minimoida ikäviä seurauksia sekä edelleen suojata itseään ja muita.
Have you been scammed? Here's how to minimize the consequences24.10.2025 11:00:00 EEST | Press release
Phishing scams are the most common and fastest-growing cybersecurity threat. According to statistics from the financial sector, Finns lost over 60 million euros to scammers last year. Identifying cleverly crafted scam messages and websites can be challenging. A busy lifestyle and the limitations of mobile screens often lead even vigilant users to fall for scams. However, swift and correct action can help minimize the damage and protect both yourself and others.
DNA:lla tyytyväisimmät ja uskollisimmat laajakaistaliittymien asiakkaat EPSI Rating -toimialatutkimuksessa20.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
EPSI Rating 2025* -tutkimuksen tulokset osoittavat, että DNA:lla on jälleen toimialan tyytyväisimmät ja uskollisimmat laajakaista-asiakkaat. DNA saavutti korkeimmat kokonaispisteet sekä kuluttaja- että yrityslaajakaistapalvelujen asiakastyytyväisyydessä. Kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyyden taustalla ovat esimerkiksi tuotelaatu, luotettavuus ja rahalle saatava vastine, joista DNA sai jälleen parhaat arvosanat.
DNA has the most satisfied and loyal broadband customers in the EPSI Rating industry survey20.10.2025 08:00:00 EEST | Press release
The results of the EPSI Rating 2025 survey show that DNA once again has the most satisfied and loyal broadband customers in the industry. DNA achieved the highest overall scores in customer satisfaction for both consumer and business broadband services. Among consumer customers, satisfaction is driven by factors such as product quality, reliability, and value for money - areas in which DNA again received the highest ratings.
Jopa 61 prosenttia suomalaisista on huolissaan tekoälystä – asiantuntija antaa seitsemän ajankohtaista ohjetta tekoälyn käyttäjälle17.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tekoäly on tullut jäädäkseen osaksi digitaalista elämäämme niin hyvässä kuin pahassa, ja tekoälyä käytettäessä on huomioitava myös sen luomat tietoturvauhkat. DNA:n vuosittaisen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan tekoälyn rooli tietoturvauhkissa huolestuttaakin peräti 61 prosenttia suomalaisista. Asiantuntija antaa vinkit miten omasta tekoälyn käytöstä saa tietoturvallisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme